Kilpailunvastaisesta toiminnasta ilmoittaminen

Miten kilpailunvastaisesta toiminnasta voi ilmoittaa?

Jos havaitset liiketoimintakäytäntöjä, joiden epäilet rajoittavan kilpailua, voit ilmoittaa niistä kansallisille kilpailuviranomaisille tai Euroopan komissiolle. Jos kysymys on kotimaahasi tai johonkin alueeseen liittyvästä erityistilanteesta tai asia koskee enintään neljää EU-maata, ota ensin yhteyttä kansalliseen kilpailuviranomaiseen.

Voit ilmoittaa kilpailusääntöjen noudattamiseen liittyvistä huolenaiheista myös Euroopan komissiolle osoitteeseen comp-market-information@ec.europa.eu tai kirjeitse osoitteeseen:

Euroopan komissio, kilpailun pääosasto
Antitrust Registry
B–1049 Bryssel, Belgia

Jos epäilet, että yrityksesi on mukana kartellissa tai muussa kilpailua rajoittavassa toiminnassa, kannattaa pitää mielessä, että komissio voi vapauttaa sakoista yrityksen, joka ensimmäisenä toimittaa todisteita kartellista (ks. sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskeva ohjelma en ).

Alustavat yhteydenotot komissioon olisi tehtävä faksilla seuraavaan numeroon: ( 32-2) 299 45 85 tai puhelimitse seuraaviin numeroihin: ( 32-2) 298 41 90 tai ( 32-2) 298 41 91.

Vahingonkorvauksen vaatiminen

Voit vaatia vahingonkorvausta, jos voit todistaa, että yrityksesi on joutunut maksamaan liikaa tai menettänyt tuloja kartellin toiminnan tai määräävän markkina-aseman väärinkäytön vuoksi. Oikeusolettamana on, että kartelleista aiheutuu haittaa.

Missä ajassa korvausvaatimus on tehtävä?

Sinulla on 5 vuotta aikaa nostaa vahingonkorvauskanne (siitä, kun kilpailusääntöjen rikkominen tuli tietoosi), tai 1 vuosi siitä, kun kilpailuviranomainen on antanut rikkomusta koskevan lopullisen päätöksen (joissakin EU-maissa määräaika on pidempi kuin 1 vuosi).

Todisteiden esittäminen

EU-maiden kansalliset tuomioistuimet voivat vahingonkorvauskanteeseen liittyvässä menettelyssä määrätä, että yritysten on esitettävä olennaiset todisteet. Jos yrityksesi on esitettävä todisteita, asiaan liittyviä liikesalaisuuksia käsitellään luottamuksellisesti.

Muista maista saatavat todisteet kilpailusääntöjen rikkomisesta

Rikkomusta koskeva kansallisen kilpailuviranomaisen lopullinen päätös voidaan esittää näyttönä muiden EU-maiden tuomioistuimissa. Tämä tukee vahingonkorvausvaatimustasi.

Ylihinnan siirtäminen

Siinäkin tapauksessa, että olet kilpailuoikeutta rikkovan yrityksen välillinen asiakas, voit vaatia vahingonkorvausta rikkojan suoran asiakkaan (esim. kartellituotteiden jälleenmyyjän) maksettavaksesi siirtämästä ylihinnasta.

Vaikka sinun täytyy todistaa yrityksellesi näin aiheutunut vahinko, kannettasi tukee oikeusolettama ylihinnan siirtämisestä.

Yksi esimerkki ylihinnan siirtämisestä on vahingon siirtäminen muille: tällöin yritys maksaa ylihinnan ja siirtää aiheutuneen lisäkustannuksen asiakkailleen.

Muut rikkomiseen syyllistyneet yritykset

Kaikki kartelliin tai muuhun kilpailuvastaiseen sopimukseen osallistuvat yritykset vastaavat koko vahingosta. Kantajana voit valita, miltä yritykseltä vaadit vahingonkorvausta.

Rikkomiseen yhdessä muiden kanssa syyllistyneellä yrityksellä on oikeus saada muilta rikkojilta hyvitystä, jos se on maksanut korvausta enemmän kuin oman osuutensa. Tästä osuudesta ja sen laskentaperusteena olevista kriteereistä päättää tuomioistuin kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Sulautumat

Jos EU:ssa liiketoimintaa harjoittava yritys (jonka maailmanlaajuinen kokonaisliikevaihto on vähintään 2,5 miljardia euroa) haluaa tehdä yrityssulautuman, sen on pyydettävä hyväksyntää Euroopan komissiolta – riippumatta yrityksen pääkonttorin sijaintimaasta. Sulautuman hyväksyminen riippuu sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen markkinaosuudesta EU:ssa. Pienten yritysten sulautumiselle ei yleensä aseteta rajoituksia.

Valtiontuki

EU:n säännöissä on periaatteessa kielletty valtiontuki (jota voivat olla esimerkiksi avustukset, korkotuet ja verohelpotukset sekä lainatakuut), sillä se saattaa asettaa tietyt yritykset suotuisampaan asemaan kilpailijoihin verrattuna, mikä vääristää kilpailua.

Valtiontuki voidaan sallia, jos kysymyksessä on

• tuki pienyrityksille
• yrittäjyyden edistäminen
• tutkimus, kehittäminen ja innovointi
• aluekehitys
• riskipääoma
• työpaikkojen luominen
• ympäristönsuojelu.

Euroopan komissio valvoo valtiontuen myöntämistä. Jos epäilet, että myönnetty tuki rikkoo valtiontukisääntöjä, voit tehdä sitä koskevan kantelun(verkkolomake).