Sisävesialusten työntekijät
Työaika
Sisävesialusten henkilökunta voi työskennellä 8 tuntia päivässä. Työnantaja voi pyytää, että työntekijät työskentelevät pidempään, kunhan työaika on keskimäärin 48 tuntia viikossa 12 kuukauden jakson aikana. Työntekijä voi työskennellä 12 kuukauden jakson aikana enintään 2 304 tuntia. Jos työsuhteen pituus on alle 12 kuukautta, sallittu enimmäistyöaika on laskettava suhteessa työsuhteen pituuteen.
Esimerkki
Marialla on matkustajalautta Reinillä. Vilkkaan turistisesongin aikana Maria pyytää miehistöään tekemään 10-tuntisia päiviä. Hän pitää kuitenkin tarkasti kirjaa työtunneista ja varmistaa, että keskimääräinen viikoittainen työaika on vuoden aikana enintään 48 tuntia. Työpäivät pidetään lyhyempinä rauhallisempina jaksoina, jolloin keskiarvo pysyy sallitun rajoissa. Tällä tavalla Maria miehistöineen voi vastata lisääntyneeseen kysyntään rikkomatta työaikasääntöjä.
Esimerkki
Piotr palkkaa miehistön 6 kuukauden hankkeeseen Tonavalla. Hän laskee miehistönsä enimmäistyöajan 6 kuukauden työskentelyjakson perusteella. Työtunteja saa 12 kuukauden jaksolla olla enintään 2 304, joten hänen miehistönsä voi työskennellä enintään 1 152 tuntia 6 kuukauden aikana (2 304 t / 12 kk x 6 kk). Kokonaistyöaika ei ylity, sillä Piotr noudattaa tarkasti työaikoja koskevia sääntöjä.
Enimmäistyöaika on 14 tuntia kunkin 24 tunnin jakson aikana ja 84 tuntia kunkin 7 vuorokauden aikana. Jos 4 kuukauden ajanjaksolla työntekijällä on työvuoroluettelon mukaan enemmän työpäiviä kuin lepopäiviä, keskimääräinen viikoittainen työaika saa olla enintään 72 tuntia.
Esimerkki
Bianca johtaa proomun miehistöä, ja heidän pitää usein noudattaa tiukkoja aikatauluja. Seuraavasta kuukaudesta on tulossa kiireinen, koska sille on sovittu paljon toimituksia. Hän tekee työvuorolistan siten, että miehistö työskentelee 14-tuntisia päiviä 6 päivää viikossa, ja sunnuntait ovat vapaita. He siis työskentelevät
14 tuntia päivässä x 6 päivää = 84 tuntia viikossa.
Työaika noudattaa päivittäisiä ja viikoittaisia rajoituksia, mutta on viikkotuntimäärän ylärajalla. Bianca tietää, että seuraavien neljän kuukauden aikana miehistöllä on enemmän työpäiviä kuin lepopäiviä. Hänen on varmistettava, että keskimääräinen viikoittainen työaika ei ole enemmän kuin 72 tuntia.
Niinpä hän tekee suunnitelman, jossa
- neljän viikon ajan paiskitaan töitä 84 tuntia viikossa ja
- neljän viikon ajan työkuormaa vähennetään 60 tuntiin viikossa.
Sen johdosta kahdeksan viikon jaksolla
- työtuntien määrä yhteensä on (84 t/viikko x 4 viikkoa) + (60 t/viikko x 4 viikkoa) = 336 t + 240 t = 576 t
- keskimääräinen viikoittainen työaika on 576 t / 8 viikkoa = 72 t/viikko.
Tällaisella työtuntien vaihtelulla Bianca varmistaa, että 4 kuukauden ajanjaksolla keskimääräinen viikoittainen työaika on enintään 72 tuntia.
Palkallinen vuosiloma
Työntekijöille on annettava vähintään 4 viikon palkallinen vuosiloma tai alle vuoden mittaisista työskentelykausista vastaava osa siitä. Vuosilomaa ei voida korvata sen sijasta annettavalla rahamäärällä, paitsi työsuhteen päättyessä.
Yötyö
Työntekijä voi tehdä yötyötä (klo 23-6) enintään 42 tuntia viikossa.
Lepoajat
Peräkkäisiä työpäiviä saa olla enintään 31.
Jos työntekijällä on työvuoroluettelon mukaan vähemmän työpäiviä kuin lepopäiviä, peräkkäisten työpäivien jälkeen on myönnettävä sama määrä peräkkäisiä lepopäiviä. Esimerkiksi jos työntekijä työskentelee 10 peräkkäisen päivän ajan, hänelle on annettava 10 peräkkäistä lepopäivää. Välittömästi peräkkäisten työpäivien jälkeen seuraavien peräkkäisten lepopäivien määrä voi olla pienempi edellyttäen, että
- peräkkäisten työpäivien enimmäismäärä on 31
- peräkkäisten lepopäivien määrä on seuraavan taulukon mukainen
- pidennetty tai muutettu työjakso tasoitetaan viitejakson aikana.
Jos työntekijällä on työvuoroluettelon mukaan enemmän työpäiviä kuin lepopäiviä, hänelle on myönnettävä peräkkäisiä lepopäiviä vähintään se määrä kuin seuraavassa taulukossa esitetään.
| Peräkkäisiä työpäiviä | Lepopäiviä |
| 1–10 | 0,2 lepopäivää peräkkäistä työpäivää kohti |
| 11–20 | 0,3 lepopäivää peräkkäistä työpäivää kohti |
| 21–31 | 0,4 lepopäivää peräkkäistä työpäivää kohti |
Työntekijälle on myönnettävä taulukossa esitettyjen osittaisten lepopäivien yhteenlaskettu määrä lepopäiviä. Lepopäivät on pidettävä kokonaisina päivinä. Esimerkiksi jos työntekijä työskentelee 12 päivää peräkkäin, hänellä on oikeus 3,6 lepopäivään. Hän voi pitää 3 lepopäivää ja lisätä 0,6 päivää seuraavaan lepojaksoonsa.
Työntekijän lepoajan on oltava vähintään
- 10 tuntia 24 tunnin aikana, mistä vähintään 6 tuntia yhtäjaksoisesti
- 84 tuntia 7 päivän aikana.
Kausityö
Jos matkustaja-aluksella työskentelee kausityöntekijöitä (enintään 9 peräkkäisen kuukauden ajan 12 kuukauden ajanjakson aikana), on noudatettava seuraavia työaikoja:
- 12 tuntia 24 tunnin aikana
- 72 tuntia 7 päivän aikana.
Työntekijöille on annettava 0,2 lepopäivää työpäivää kohti. Työntekijän on jokaisen 31 päivän jakson aikana levättävä vähintään 2 päivää.
Esimerkki
Elisa työskentelee jokiristeilyaluksella, jossa työajat vaihtelevat sesongin mukaan.
Tavanomaiset työajat
Elisan kaltaiset miehistön jäsenet saavat työskennellä enintään 14 tuntia vuorokaudessa ja työvuorojen välillä on oltava 10 tunnin lepoaika, josta vähintään 6 tuntia keskeytymätöntä lepoaikaa. Viikon aikana Elisa voi työskennellä enintään 84 tuntia, ja hänen on saatava 84 tuntia lepoaikaa.
Elisalla on 15 peräkkäistä työpäivää. Taulukon mukaan hänen on saatava lepopäiviä 15 x 0,3 lepopäivää = 4,5 lepopäivää. Hän pitää 4 lepopäivää ja siirtää puolikkaan päivän seuraavaan lepojaksoonsa.
Sesongin työajat
Vilkkaalla turistikaudella (enintään 9 kuukautta) Elisa työskentelee enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 72 tuntia viikossa.
Jos Elisa tekee töitä tällä jaksolla 10 peräkkäistä päivää, hän ansaitsee 10 x 0,2 lepopäivää = 2 lepopäivää.
Jokaisen 31 päivän jakson aikana Elisan on saatava vähintään 2 täyttä lepopäivää.
Työ- ja lepoaikojen kirjaaminen
Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijöiden päivittäisistä työ- ja lepoajoista.
Kirjanpitoon on sisällytettävä vähintään seuraavat seikat:
- aluksen nimi
- työntekijän nimi
- aluksesta vastuussa olevan päällikön nimi
- päiväys
- työ- ja lepopäivät
- vuorokautisten työ- ja lepoaikojen alkaminen ja päättyminen.
Kirjanpitoa on säilytettävä aluksella vähintään viitejakson päättymiseen saakka ja se on tarkastettava säännöllisesti yhdessä työntekijän kanssa. Näistä tiedoista on toimitettava henkilöstölle kopio, ja niitä on säilytettävä vähintään vuoden ajan.
Terveystarkastukset
Kaikilla työntekijöillä on oikeus maksuttomaan vuotuiseen terveystarkastukseen, joka on toteutettava terveystietojen salassapitovelvollisuutta noudattaen. Jos yötyöntekijä kärsii yötyöhön liittyvistä terveysongelmista, hänet on mahdollisuuksien mukaan siirrettävä päivätyöhön.
Pätevyyskirjojen vastavuoroinen tunnustaminen
Työntekijän on palkkaamisen yhteydessä esitettävä pätevyyskirja, joka todistaa, että hänellä on tarvittava osaaminen työtehtäviinsä. Työnantajan on hyväksyttävä toisessa EU-maassa myönnetty pätevyyskirja.
EU:n ulkopuolisesta maasta palkattavan miehistön osalta on varmistettava, että heidän pätevyytensä on tunnustettu EU:n sääntöjen mukaisesti. Tunnustamiseen kuuluu, että pätevyyskirjan vastaavuus on arvioitu ja tarvittavat hyväksynnät on hankittu.
Useissa EU-maissa on otettu käyttöön pätevyyskirjojen sähköinen todentaminen. Se on turvallinen, nopea ja kustannustehokas tapa varmistaa, että miehistöllä on tarvittava pätevyys.
Koulutusvaatimukset
Työnantajan on varmistettava että kaikki työntekijät saavat pakollisen terveys- ja turvallisuuskoulutuksen. Se sisältää toimimisen hätätilanteissa, ensiapu- ja paloturvallisuuskoulutuksen. EU:n suuntaviivoissa kannustetaan voimakkaasti myös lisäkoulutukseen. Joissain EU-maissa lisäkoulutus on pakollista, joten tarkista vaatimukset kunkin maan kansallisilta viranomaisilta.
Ikä- ja kielitaitovaatimukset
EU:n säännöissä asetetaan vähimmäisikä- ja -kokemusvaatimuksia eri tehtävissä toimiville henkilöille. EU-maissa voidaan kuitenkin säätää korkeammista ikärajoista, jos sitä edellytetään niiden omissa turvallisuus- tai toimintakäytännöissä. Lisäksi on varmistettava, että työntekijöillä on tarvittava kielitaito, joka määräytyy työtehtävien ja työskentelyalueen perusteella.
Seuraavista linkeistä saa maakohtaista tietoa.