Kansainvälisten perintöasioiden hoitaminen
Jos perheenjäsenesi tai läheisesi kuolee ja olet hänen perillisensä, perintöasiaa hoitavat pääsääntöisesti:
- sen EU-maan tuomioistuimet, jossa vainaja on viimeksi asunut
- minkä tahansa EU-maan notaarit.
Perintöasiaa hoitava viranomainen soveltaa yleensä vainajan viimeisen asuinmaan kansallista lainsäädäntöä, paitsi jos vainaja on tehnyt lainvalinnan, jonka mukaan perintöasioihin sovelletaan sen maan lainsäädäntöä, jonka kansalainen hän on.
Perillisten mahdollisuus valita tuomioistuin
Jos perintöasian ratkaisemiseen tarvitaan tuomioistuin, perillisen on yleensä käännyttävä sen EU-maan tuomioistuimen puoleen, jossa perinnön jättäjä asui viimeksi.
Jos perinnön jättäjä on kuitenkin valinnut, että häneen perimykseensä sovelletaan hänen kansallisuutensa mukaista lainsäädäntöä, ja kyseessä on EU-maa, perilliset ja muut asianosaiset voivat sopia, että asia käsitellään kyseisen maan tuomioistuimessa.
Kaikkien osapuolten on valittava tuomioistuin yksimielisesti.
Perinnön vastaanottaminen tai luopuminen siitä
Perimykseen sovellettava kansallinen lainsäädäntö voi antaa perilliselle oikeuden ilmoittaa, ottaako hän vastaan perinnön vai luopuuko hän siitä.
EU:n sääntöjen mukaan perillinen voi tehdä tämän ilmoituksen asuinmaansa tuomioistuimessa, vaikka perimyksestä päätettäisiinkin toisen EU-maan tuomioistuimessa.
Toisessa EU-maassa annetun tuomioistuimen päätöksen vaikutukset
EU-maassa annettu tuomioistuimen päätös perintöasiassa tunnustetaan muissa EU-maissa ilman erityismenettelyä.
Jos toisessa EU-maassa oleva osapuoli ei kuitenkaan hyväksy tuomioistuimen päätöstä, perillinen voi hakea päätöksen toteamista täytäntöönpanokelpoiseksi, jolloin poliisi tai haastemies voi panna sen täytäntöön.
Toinen osapuoli voi vastustaa päätöksen tunnustamista tai täytäntöönpanokelpoisuutta vain seuraavista syistä:
- päätös on selvästi vastoin oikeusjärjestyksen perusteita maassa, jossa se olisi tunnustettava tai pantava täytäntöön (esimerkiksi sen vuoksi, että se on syrjivä)
- päätös on ristiriidassa aikaisempien tuomioistuimen päätösten kanssa maassa, jossa se olisi tunnustettava tai pantava täytäntöön
- jokin menettelyn osapuolista ei ole saanut mahdollisuutta valmistautua vastaamaan asiassa.
Tärkeää
Tanskassa ja Irlannissa tehdyissä tuomioistuinten päätöksissä ei voida soveltaa näitä yksinkertaistettuja sääntöjä silloin, kun päätös on tunnustettava tai pantava täytäntöön toisessa EU-maassa.
Eurooppalainen perintötodistus
Perillisen on pyydettäessä osoitettava viranomaiselle tai pankille toisessa EU-maassa, että hänellä on omistusoikeus vainajan kyseisessä maassa sijaitsevaan omaisuuteen.
Testamentin toimeenpanija ja jäämistön hoitaja voivat myös joutua todistamaan asemansa oikeuksiensa käyttöön toisessa EU-valtiossa.
Esimerkkitapaus
Piotr Puolasta kuolee Saksassa muutettuaan sinne vuodeksi työkomennukselle.
Piotrin vaimo ja perillinen Gosia asuu Puolassa ja tarvitsee miehensä kuoleman jälkeen pääsyn tämän saksalaiselle pankkitilille laskujen ja viimeisen kuukauden vuokran maksamista varten.
Pankki kuitenkin pyytää virallista todistusta siitä, että Gosia on Piotrin perillinen ja oikeutettu käyttämään tämän pankkitiliä. Byrokratia tekee surusta näin entistäkin raskaampaa.
Perintöasiaa käsittelevän EU-maan viranomainen voi antaa perilliselle, testamentin toimeenpanijalle tai jäämistön hoitajalle tämän aseman todistavan kansallisen asiakirjan.
Viranomainen voi myöntää myös eurooppalaisen perintötodistuksen.
Eurooppalaisen perintötodistuksen etuna on, että sen vaikutukset ovat samat kaikkialla EU:ssa riippumatta siitä, missä maassa se on myönnetty. Kansallisella asiakirjalla on sen sijaan erilaisia vaikutuksia sen mukaan, missä maassa se on myönnetty. Tämä voi viivästyttää oikeuksien tunnustamista toisessa EU-maassa.
Eurooppalainen perintötodistus myös tunnustetaan muissa EU-maissa ilman erityismenettelyä.
Perillinen voi saada eurooppalaisen perintötodistuksen EU-maassa tuomioistuimelta, joka on perintöasiassa toimivaltainen, tai muulta saman maan toimivaltaiselta viranomaiselta, kuten notaarilta. Jos viranomainen kieltäytyy myöntämästä perintötodistusta, päätöksestä voi valittaa.
Eurooppalaisen perintötodistuksen myöntävä viranomainen säilyttää alkuperäisen todistuksen ja antaa siitä oikeaksi todistetut jäljennökset perilliselle, testamentin toimeenpanijalle tai jäämistön hoitajalle. Jäljennös on voimassa 6 kuukautta, mitä voidaan pidentää.
Todistuksen myöntävä viranomainen voi muuttaa todistusta tai peruuttaa sen, jos todistuksessa ilmenee puutteita.
Esimerkkitapaus
Piotr kuoli Saksassa asuessaan ja työskennellessään siellä väliaikaisesti. Hänen elämänsä painopiste oli kuitenkin Puolassa, jossa hänen vaimonsa Gosia, muut perheenjäsenet ja ystävät asuvat. Tämän vuoksi Puolan viranomaiset vastaavat Piotrin perimysasioista.
Gosia saa eurooppalaisen perintötodistuksen puolalaisesta tuomioistuimesta. Sen avulla hän voi todistaa, että hänellä on käyttöoikeus Piotrin pankkitiliin Saksassa, ja hän voi käyttää puolisonsa rahaa tämän laskujen ja viimeisen kuukauden vuokran maksamiseen.