Tarkistettu viimeksi: 14/12/2022

Sopimattomat kaupalliset menettelyt

Kun ostat tavaroita ja palveluja EU:ssa – tapahtuipa se verkossa, paikallisessa liikkeessä tai toiseen EU-maahan sijoittautuneelta myyjältä – EU:n lainsäädäntö suojaa sinua sopimattomilta kaupallisilta menettelyiltä.

Yritysten on annettava tuotteiden mainostamisen, myynnin ja toimittamisen yhteydessä paikkansapitäviä ja riittäviä tietoja, jotta voit tehdä perusteltuja ostopäätöksiä. Kaikki pakolliset tiedot on annettava kieleltään ja esitystavaltaan selkeästi ja ymmärrettävästi. Lisätietoa sopimustiedoista.

Jos yritys ei anna näitä tietoja, sen toimintaa voidaan pitää sopimattomana. Sinulla on oikeus tehdä valitus, jos sinua kohdellaan väärin.

Harhaanjohtavat ja aggressiiviset menettelyt

EU-lainsäädäntö suojaa kuluttajia etenkin kahdentyyppisiltä sopimattomilta kaupallisilta menettelyiltä:

Jotkin kaupalliset menettelyt ovat aina kiellettyjä. Yleisimpiä niistä ovat seuraavat:

Täkymainonta

Myyjät eivät saa mainostaa tuotetta tai palvelua erittäin edulliseen hintaan, jos tuotetta ei ole riittävästi varastossa tai he eivät kykene tarjoamaan palvelua. Myyjien on kerrottava asiakkaille, kuinka monta kappaletta on saatavilla ja kuinka kauan tarjous on voimassa.

Esimerkkitapaus

Alex näki lentoyhtiön mainoksen, jossa kaupattiin lentoja tarjoushintaan: ”Nyt Barcelonan päivänpaisteeseen vain eurolla!”

Kun hän yritti varata lentoa, 1 euron lippua ei ollut enää saatavilla. Alex soitti lentoyhtiön asiakaspalveluun, josta hänelle kerrottiin, että vain erittäin rajoitettu määrä paikkoja oli tarjottu 1 euron alennushintaan.

Hän valitti asiasta maansa kuluttajakeskukseen. Kuluttajakeskus vahvisti, että lentoyhtiön olisi tarjottava mainoskampanjan laajuuteen nähden kohtuullinen määrä paikkoja mainostettuun hintaan ja/tai vähintään ilmoitettava 1 euron alennushintaan saatavilla olevien paikkojen määrä.

Alex ei onnistunut saamaan lippua mainostettuun hintaan, mutta kansallisen kuluttajakeskuksen kehotuksesta yhtiö poisti mainoksen ja muut kuluttajat säästyivät harhaanjohtavalta täkymainonnalta.

Hakutulosten paremmuusjärjestys ei ole avoin

EU:n säännöissä edellytetään, että verkkosivustot ilmoittavat selvästi, milloin hakutulos on sponsoroitu tai tullut näkyvämmäksi maksetun mainonnan tuloksena (esimerkiksi maininta: ”maksettu mainos”). Verkkoalustojen on ilmoitettava, mitä etuja sponsoroidut tuotteet ovat saaneet hakutulosten paremmuusjärjestyksessä, ja selitettävä parametrit, joihin järjestys perustuu. Yleensä kannattaa selata ensimmäistä hakutulossivua pidemmälle, jotta saa vääristymättömän käsityksen tarjonnasta.

Esimerkkitapaus

Alice tarkistaa aina hakutulosluettelosta, näkyykö siellä ”Maksettu mainos”, ”Sponsored” tai ”Ad” -tyyppisiä ilmoituksia. Jos tällainen merkintä näkyy, hän tietää, että kyseessä on itse asiassa mainos. 

Näennäisesti ilmaiset tarjoukset

Myyjien on ilmoitettava tuotteiden ja palvelujen todellinen hinta. He eivät saa esitellä maksullista palvelua ”ilmaisena” tai tarjota ”ilmaista lisäpalvelua”, jos tällaisten ”ilmaispalvelujen” todelliset kustannukset sisältyvät jo normaalihintaan.

Esimerkkitapaus

Francesca kirjautui tekstiviestipalveluun. Hän huomasi verkkosivun alalaidassa tekstikentän ”5 ilmaista tekstiviestiä päivässä.” Francesca klikkasi kenttää ja päätyi uudelle sivulle, jolla oli taas teksti "5 ILMAISTA TEKSTIVIESTIÄ PÄIVÄSSÄ."

Francesca seurasi ohjeita ja sai lopulta ilmoituksen siitä, että rekisteröinti oli onnistunut ja että palvelu maksaisi 3 euroa viikossa. Kun hän tarkisti asian verkkosivustolta, hän huomasi pienellä painetun ilmoituksen, että kyseessä oli maksullinen palvelu.

Tällaiset ilmaistarjoukset ja niiden ehdot kannattaa tarkistaa erityisen tarkkaan.

Lasten psykologinen manipulointi

Myyjät eivät saa kehottaa lapsia ostamaan tuotteitaan. Suorat ostokehotukset, kuten ”Osta kirja!” tai ”Pyydä vanhempiasi ostamaan peli”, ovat kiellettyjä. Kielto koskee kaikkea mediaa, myös televisiota ja ennen kaikkea internetiä.

Esimerkkitapaus

Cécile oli yllättynyt, kun hänen tyttärensä alkoi yhtäkkiä pyytää häneltä DVD:itä lempikirjahahmostaan.

Cécile ymmärsi syyn siihen nähtyään televisiomainoksen, jossa mainostettiin elokuvien julkaisemista seuraavasti: ”Lempikirjasi on nyt saatavana DVD-sarjana – pyydä äitiäsi ostamaan se sinulle!”

Cécile otti yhteyttä kuluttajansuojaviranomaiseen, joka vahvisti, että kyseessä oli sopimaton kaupallinen menettely. Yhtiötä vastaan tehtiin valitus mainoskampanjan lopettamiseksi.

Dark pattern -tekniikat

Dark pattern -tekniikoita tai harhauttavaa suunnittelua käytetään verkkosivustoilla johtamaan kuluttajia harhaan tai ohjaamaan heitä toimimaan myyjän toivomalla tavalla. Esimerkiksi valeajastimet ovat tällaista harhautusta. Yritykset käyttävät valeajastimia edistääkseen verkkokauppaa, koska niiden avulla saadaan aikaan vaikutelma, että ostopäätöksellä on kiire ennen kuin tarjous loppuu, ja siten houkutellaan ja kannustetaan kuluttajia ostamaan tuote. Toinen esimerkki ovat niin monimutkaiset ja epäselvät suostumuslomakkeet, ettei kuluttaja ole täysin varma, mihin hän on sitoutunut. EU:n kuluttajasäännöt suojaavat sinua tällaisilta vilpillisiltä toimintatavoilta ja estävät yrityksiä luomasta digitaalisia rajapintoja, joiden tarkoituksena on saada sinut tekemään hankintoja, joita itse asiassa et haluaisi tehdä.

Jos olet joutunut sopimattomien kaupallisten menettelyjen uhriksi, voit tehdä valituksen.

Esimerkkitapaus

Kyprokselta kotoisin oleva Alexander halusi yllättää veljenpoikansa ja hankki eturivin liput tämän suosikkijalkapallojoukkueen loppuotteluun. Kun Alexander etsi lippuja netistä, hän päätyi hakutuloksissa ensimmäisenä olevalle lippusivustolle. Hän oletti, että koska se oli luettelon ensimmäisenä, sen on oltava sekä virallinen että paras sivusto.

Missään ei sanottu, että sivusto oli itse asiassa lippujen uudelleenmyyntisivusto. Sivustolla väitettiin, että otteluun oli saatavilla vain neljä lippua ja että sivustolla oli myös muita käyttäjiä, jotka olivat kiinnostuneita juuri niistä. Kun Alexander napsautti lippuja saadakseen lisätietoja, aktivoitui 10 minuutin ajastin, mikä lisäsi kiireen tuntua ja painostusta toimia nopeasti. Alexander päätti ostaa liput, ettei jäisi ilman niitä. 

Hän odotti saavansa liput välittömästi. Sen sijaan hän sai sähköpostivahvistuksen, jossa todettiin, että liput toimitettaisiin hänelle joskus ennen tapahtumaa, joka oli neljä kuukautta myöhemmin. 

EU:n sääntöjen ansiosta Alexander saattoi tehdä valituksen tästä myyntitavasta ja vaatia hyvitystä harhaanjohtamisen vuoksi.

Perättömät väitteet tuotteen parantavista vaikutuksista

Jos tuotteella väitetään olevan parantavia vaikutuksia – se esimerkiksi parantaa allergioita, ehkäisee hiustenlähtöä, auttaa painonpudotuksessa jne. – sinulla on oikeus tietää, onko tällaiset väitteet tieteellisesti todistettu. Monissa tapauksissa väitteille ei ole lääketieteellisiä perusteita, ja tuotteet ovat yksinkertaisesti liian hyviä ollakseen totta.

Esimerkkitapaus

Mario sai mainoskirjeen toisessa EU-maassa toimivalta yritykseltä, jossa väitettiin sen tuotteen palauttavan hiustenkasvun kolmessa viikossa.

Mario päätti tilata tuotteen, koska kirjeessä vakuutettiin, että sen tehokkuus oli ”testattu”. Tosiasiassa tuotetta ei ollut kuitenkaan testattu, eikä se myöskään palauttanut hiustenkasvua.

Mario otti yhteyttä kansalliseen kuluttajansuojaviranomaiseen ja kuuli, että useat muutkin harhaanjohdetut kuluttajat olivat valittaneet asiasta. Häntä neuvottiin liittymään yritystä vastaan jo aloitettuihin oikeustoimiin.

Väärät ympäristöväitteet tai viherpesu

On lainvastaista, jos EU:ssa toimiva yritys ilmoittaa vääriä, epätarkkoja tai liioiteltuja väitteitä ympäristöalan saavutuksistaan tai sitoumuksistaan. Kyseessä on eräänlainen vilpillinen mainonta, jota kutsutaan viherpesuksi. Jos olet mielestäsi kohdannut viherpesua, sinulla on oikeus ilmoittaa harhaanjohtavista väitteistä ja vaatia asianmukaisia korjaustoimenpiteitä.

Esimerkkitapaus

Kreikkalainen Athena pitää ympäristöasioita tärkeinä ja pyrkii tietoisesti ostamaan ympäristöystävällisiä ja reiluissa olosuhteissa kasvatettuja tai valmistettuja tuotteita.

Athena osti hiljattain joitakin ”ekoystävällisiksi” mainostettuja kosmetiikkatuotteita. Myyjä vakuutti tuotteiden olevan mahdollisimman ympäristöystävällisiä, mutta kotona Athena yllättyi epämieluisasti niihin käytettyjen kertakäyttöpakkausten määrästä. 

Tekstimainonta (mainosjutut eli puffit)

Sinulla on oikeus tietää, onko jokin yritys tukenut esimerkiksi lehtiartikkelin, TV-ohjelman tai radiolähetyksen tekoa taloudellisesti, jotta voi mainostaa sen yhteydessä tuotteitaan. Tällaisesta toiminnasta on ilmoitettava selvästi ja ymmärrettävällä tavalla (tekstin, kuvien tai äänen avulla).

Esimerkkitapaus

Yann luki matkailulehdestä artikkelin vaellusretkistä Irlannissa. Lehden mukaan artikkelin oli kirjoittanut yksi sen lukijoista. Artikkeli sisälsi muun muassa kuvauksia siitä, kuinka hyvin tietynmerkkiset vaellustuotteet sopivat vaellusretkelle.

Yann päätti tarkistaa tiedot nettifoorumista ja sai tietää, että merkkiä ei pidetty erityisen hyvälaatuisena. Useat nettifoorumilaiset sanoivat tulleensa huijatuiksi ostamaan kyseisiä tuotteita, koska he eivät olleet tienneet, että jutussa mainittu vaellustuotteiden valmistaja oli tukenut artikkelin tekoa taloudellisesti.

Yann otti yhteyttä kuluttajajärjestöön. Hänelle kerrottiin, että EU-lainsäädännön mukaan matkailulehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että kyseessä oli mainos. Kuluttajajärjestö otti yhteyttä lehden julkaisijaan, joka julkaisi oikaisun ja pahoitteli lukijoidensa harhaanjohtamista.

Sosiaalisen median vaikuttajien mainokset

EU-lainsäädännön mukaan sinulla on oikeus tietää, maksetaanko fanittamallesi urheilijalle, laulajalle, bloggaajalle jne. tiettyjen tuotteiden tai palvelujen esittelystä. Jos tuotteen tai palvelun esittelystä on saatu taloudellista hyötyä, siitä on ilmoitettava. Tällaiseksi taloudelliseksi tueksi tai maksetuksi sponsoroinniksi luetaan myös tuotteen esittelystä annetut ilmaislahjat, -matkat ja alennuskoodit. Tuotetta esittelevän somevaikuttajan on tuotava selvästi ilmi, että hän ei ole tutustunut tuotteeseen pelkästään tavallisena kuluttajana. Sääntöä sovelletaan kaikkiin maksuihin, alennuksiin, kumppanuusjärjestelyihin, ilmaistuotteisiin (mukaan lukien lahjat, joita ei ole tilattu), ilmaismatkoihin ja tapahtumiin.

Esimerkkitapaus

Tanskalainen Olivia on innokas Instagramin käyttäjä. Hän seuraa instassa satoja ihmisiä, joista monet ovat suosittuja vaikuttajia. 

Jotkut hänen seuraamistaan instagrammaajista voivat kertoa jostakin tuotteesta tai palvelusta ihan vain siksi, että itse pitävät siitä niin kovasti. On kuitenkin selvää, että toisinaan he saavat myös maksun tällaisista esittelyistä. Esimerkiksi Olivian suosikkijoogaohjaajalla on yhteistyökumppanuuksia tiettyjen joogavarusteyritysten kanssa. Oliviasta se on ihan ok. Kuten useimmat kuluttajat, hän haluaa kuitenkin tietää, milloin joku saa palkkioita tai etuuksia tuotteen tai tuotemerkin suosittelusta, joten hän pitää näitä tietoja aina silmällä. 

Peleissä olevat mainokset

Monissa peleissä on sovelluksen sisäisiä mainoksia. Ne ilmestyvät yllättäen, ja niistä on vaikea päästä eroon. Joskus ei ole selvää, mikä osa on peliä ja mikä mainosta. EU-sääntöjen mukaan sinulla on oikeus tietää, onko peleissä tai pelialustoilla mainoksia tai muuta maksettua sisältöä. Mainokset ja maksettu sisältö on selvästi merkittävä sellaisiksi, ja niiden on oltava kaikkien niitä koskevien sääntöjen mukaisia.

Esimerkkitapaus

Irlannista kotoisin oleva Emma pelaa mielellään verkossa. Hän huomasi, että hänen pelinautintoaan pilaamaan alkoi tulvia yhä enemmän mainoksia. Hänen mielestään interaktiivisia pelien esikatseluja (joilla kannustettiin asentamaan uusia pelejä) oli liian paljon. Hänen oli lopulta vaikea erottaa omia pelejään mainoksista.

Väärennetyt kuluttaja-arvostelut

EU:n sääntöjen mukaan elinkeinonharjoittajien, jotka julkaisevat arvioita toiminnastaan, on ilmoitettava, miten ne varmistavat, että arviot todella ovat sellaisten todellisten kuluttajien laatimia, jotka ovat ostaneet arvioimansa tuotteen tai palvelun. Säännöt yksiselitteisesti kieltävät elinkeinonharjoittajia muuttamasta tuotteidensa tai palvelujensa asiakasarvioita ja luokituksia.

Vastaavasti he eivät saa maksaa kenellekään tuotteensa tekaistusta arvioinnista tai kannatuksesta (esim. ”tykkäykset” sosiaalisessa mediassa). Elinkeinonharjoittaja voi esitellä kuluttaja-arvosteluja tuotteistaan tai palveluistaan vain, jos hän on kohtuullisin ja oikeasuhteisin toimin varmistanut arviointien alkuperän ja aitouden.

Esimerkkitapaus

Itävaltalainen Barbara tekee usein ostoksia verkossa. Ennen ostopäätöksen tekemistä hän tarkistaa aina kokotaulukot ja kuluttaja-arviot, joissa sivuston muut käyttäjät kertovat omista kokemuksistaan vaatekokojen sopivuudesta. Hän katsoo myös asiakkaiden lataamat valokuvat ja luottaa heidän antamaansa palautteeseen. Tällaisen taustatyön jälkeen hän osti luottavaisin mielin hääpukunsa netistä. Asiakkaiden sivustolle toimittamat kuvat ja arviot pitivät paikkansa, ja Barbaran hääpuku oli aivan hänen odotustensa mukainen.

Pyramidihuijaukset

Pyramidimyyntihuijauksessa kuluttajan tekemän suorituksen vastineena on mahdollisuus saada korvausta etupäässä muiden kuluttajien värväämisestä järjestelmään eikä tuotteiden myynnistä tai kulutuksesta. Pyramidihuijaukset romahtavat aina jossain vaiheessa, ja niihin viimeksi liittyneet menettävät sijoituksensa.

Esimerkkitapaus

Oanalle tarjottiin työtä kauneudenhoitotuotteiden myyntiverkostosta. Kotona tehtävästä työstä luvattiin vastineeksi huomattavat ansiot.

Oanaa pyydettiin maksamaan etukäteen liittymismaksu ja tuomaan viisi muuta henkilöä mukanaan verkoston jäseniksi. Mitä enemmän uusia jäseniä Oana toisi verkostoon, sitä enemmän hän ansaitsisi. Myös hänen esittelemänsä uudet jäsenet ansaitsisivat tavallista enemmän, jos he toisivat mukanaan viisi uutta jäsentä.

Oana ei oivaltanut, että hänen tulonsa kertyisivät pääasiassa uusien jäsenten rekrytoinnista verkostoon eivätkä niinkään kauneudenhoitotuotteiden myynnistä.

Jos joudut tällaiseen tilanteeseen, sinun kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen kuluttajajärjestöön, joka kertoo käytettävissäsi olevista oikeussuojakeinoista.

Perättömät väitteet palkinnoista ja lahjoista

Myyjät eivät saa mainostaa ilmaisia palkintoja tai lahjoja, joiden saaminen edellyttää maksua. Jos saat kirjeen tai sähköpostiviestin, jossa sinua onnitellaan jonkin palkinnon voittamisesta, ole varuillasi – kyse voi olla sopimattomasta kaupallisesta menettelystä.

Esimerkkitapaus

Evelina sai kirjeen, jossa häntä onniteltiin 100 euron arvoisen palkinnon voittamisesta. Palkinnon saadakseen hänen oli soitettava viikon sisällä tiettyyn numeroon.

Evelina soitti kirjeessä annettuun numeroon, josta hänelle kerrottiin, että kysymys oli vain mainoksesta. Evelinalla ei ollutkaan oikeutta palkintoon, vaan hänen olisi ensin pitänyt ostaa kodinkoneita, jonka jälkeen hän pääsisi osallistumaan palkintoarvontaan.

Evelina pettyi ja päätti tarkistaa, saiko yritys antaa perättömän vaikutelman palkinnosta. Hän otti yhteyttä kansalliseen kuluttajajärjestöön, josta kerrottiin, että tällaiset käytännöt ovat kiellettyjä. Kuluttajajärjestön vaatimuksesta yritys lopetti perättömien palkintojen tarjoamisen.

Harhaanjohtavan kuvan antaminen kuluttajan oikeuksista

Myyjät eivät saa antaa harhaanjohtavaa kuvaa kuluttajan "erikoisoikeuksista", jos kyseiset oikeudet on muutenkin taattu lainsäädännössä.

Esimerkkitapaus

Kreikkalainen Konstantinos päätti ostaa tietokoneen netistä.

Hänen valitsemansa verkkokauppa mainosti "erikoistarjousta", johon kuului tietokoneen korjauksen tai vaihdon kattava kahden vuoden takuu, jos tuote osoittautuisi vialliseksi tai jos se ei olisi luvatun kaltainen.

Konstantinos uskoi, että kyseessä oli todellakin erikoistarjous. Myyjällä on kuitenkin jo EU-lainsäädännön mukaan velvollisuus korjata tai vaihtaa tuote kahden vuoden kuluessa hankinnasta.

Monet myyjät ja valmistajat tarjoavat omia kaupallisia takuitaan, jotka kattavat tuotteen korjaamisen esimerkiksi yhden, kolmen tai viiden vuoden kuluessa hankinnasta. Tällainen takuu voi olla maksuton tai kuluttaja voi valita sen lisämaksua vastaan. Kaupalliset lisätakuut eivät kuitenkaan korvaa lakisääteisiä takuita, jotka velvoittavat myyjää vähintään kahden vuoden ajan hankinnasta.

Konstantinos kirjoitti myyjälle, joka myönsi virheen ja antoi Konstantinokselle verkkokaupan oman yhden vuoden lisätakuun.

Perättömät erikoistarjoukset ja rajoitetut tarjoukset

Joissakin tapauksissa myyjä voi painostaa kuluttajaa tekemään ostopäätöksensä välittömästi ilmoittamalla, että tuote tai erikoistarjous on saatavilla vain hyvin rajoitetun ajan. Näin kuluttajalle ei jää aikaa tehdä harkittua valintaa. Tarjouksen rajoitettua voimassaoloa koskeva perätön ilmoitus katsotaan kuitenkin sopimattomaksi menettelyksi.

Esimerkkitapaus

Belgiassa asuva Simon halusi ostaa polkupyörän. Hän löysi hollantilaisen verkkokaupan sivuilta erikoistarjouksen, joka oli voimassa vain 24 tuntia.

Polkupyörä ei ollut täsmälleen sellainen, mitä Simon etsi. Hänellä ei ollut kuitenkaan aikaa vertailla eri malleja ja tarjouksia, koska tarjous oli voimassa vain vuorokauden. Hän päätti ostaa pyörän, jotta saisi siitä luvatun 50 prosentin alennuksen.

Yllätyksekseen Simon löysi verkkokaupan sivuilta täsmälleen saman erikoistarjouksen, kun hän kävi sivuilla viikkoa myöhemmin. Simon oivalsi, että kyseessä oli perätön tarjous, jolla hänet oli saatu ostamaan polkupyörä. Hän valitti myyjälle mutta ei saanut vastausta.

Simon kääntyi tämän jälkeen Belgiassa toimivan Euroopan kuluttajakeskuksen puoleen, joka siirsi asian käsittelyn hollantilaisille kollegoille. Pian tämän jälkeen hollantilainen kuluttajakeskus ilmoitti Simonille, että verkkokauppa oli sen kehotuksesta korjannut sivustoaan.

Sinnikkäät ja ei-toivotut myyntiyhteydenotot

EU-lainsäädännössä on kielletty yritysten sinnikkäät ja epätoivotut myyntiyhteydenotot puhelimitse, faksitse, sähköpostitse tai muuta etämyyntiin soveltuvaa välinettä käyttäen.

Esimerkkitapaus

Margus vieraili keittiökalusteliikkeessä ja tilasi liikkeen tarjouslehden.

Pian tämän jälkeen Marguksen sähköposti alkoi täyttyä mm. ruoanlaittoa, puutarhanhoitoa, laskuvarjohyppäämistä ja kodinhoitoa käsittelevien aikakauslehtien mainoksista. Vaikka Margus ei ollut ilmoittautunut yhdellekään postituslistalle, hän saattoi saada jopa kymmenen mainosviestiä päivässä. Margus pyysi useaan kertaan osoitteensa poistamista postituslistalta, mutta pyyntöihin ei reagoitu mitenkään.

Marguksen ystävä neuvoi häntä ottamaan yhteyttä kansalliseen kuluttajakeskukseen, sillä se oli aiemmin auttanut häntä vastaavassa ongelmassa. Keskuksen väliintulon ansiosta Marguksen osoite vihdoin poistettiin postituslistalta.

Hyvitykset sopimattomien kaupallisten menettelyjen uhreille

Käytössä olevien oikeussuojakeinojen lisäksi EU:n kuluttajasäännöt antavat kansallisille viranomaisille mahdollisuuden lopettaa ja ehkäistä sopimattomia kaupallisia menettelyjä, kuten vääriä, epätarkkoja tai harhaanjohtavia mainoksia.

Näiden sääntöjen mukaan sinulla on myös oikeus oikeasuhteisiin ja tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, jos sinulle on aiheutunut vahinkoa sopimattomista kaupallisista menettelyistä, kuten harhaanjohtavasta markkinoinnista. Kansallisten viranomaisten vastuulla on varmistaa, että kuluttajilla on mahdollisuus käyttää näitä oikeussuojakeinoja ja että he voivat tarvittaessa esimerkiksi saada korvauksia, hinnanalennuksia tai irtisanoa sopimuksensa.

Esimerkkitapaus

Pitkän ja kiireisen talven jälkeen italialainen Mario tuskin malttoi odottaa, että saisi varata itselleen hyvin ansaitun kesälomamatkan. Kun hän selasi sopivia lomakohteita verkossa, hän napsautti ensimmäistä sosiaalisen median syötteessään näkemäänsä matkailumainosta. Mainostajana oli matkanvälittäjä, joka markkinoi itseään kaikkein edullisimpien lomalentojen välittäjänä. Mario varasi lennon välittömästi ja onnitteli itseään hyvästä tuuristaan.

Valitettavasti hän joutui pettymään. Kun hän muutamaa minuuttia myöhemmin tutustui lentoyhtiön omaan viralliseen verkkosivustoon, hän löysi sieltä paljon edullisemman tarjouksen. Lentoyhtiö myi lippuja täsmälleen samalle lennolle huokeampaan hintaan. Näin ollen matkanvälittäjä ei ollut totuudenmukainen markkinointiväitteensä osalta.

EU:n sääntöjen mukaan Mario voi tehdä valituksen harhaanjohtavista väitteistä ja vaatia lentolippujen välittäjältä hyvitystä siitä, että se on johtanut häntä harhaan epärehellisillä väitteillä.

Tärkeää

Saatat tuntea joutuneesi sopimattoman kaupallisen menettelyn uhriksi, vaikka kyseinen menettely ei täyttäisikään edellä mainittuja kriteerejä. Jos tarvitset sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevia lisätietoja tai neuvoja, ota yhteyttä oman maasi kuluttajajärjestöön tai Euroopan kuluttajakeskusten verkostoon.

Katso myös

EU-lainsäädäntö

Tarvitsetko apua?

Asiantuntijamme ovat käytettävissäsi.

Jaa tämä sivu: