Usein kysyttyä - Korkeakoulut: opiskeluoikeus ja pääsyvaatimukset

KYLLÄ - Viranomaisilla on oikeus vaatia hakijoita osallistumaan kielikokeeseen. Heidän tulisi kuitenkin soveltaa sääntöjä kohtuullisesti, ja sallia yksilölliset poikkeukset tilanteissa, joissa hakija on esimerkiksi asunut tai työskennellyt maassa, jossa puhutaan kyseistä kieltä.

MAHDOLLISESTI - EU-maat vastaavat itse akateemisten tutkintojen tunnustamisesta. Euroopan komissio voi puuttua asiaan vain, jos:

• tutkinnon tunnustamatta jättäminen on kansallisuudesta johtuvaa syrjintää
• suhteettoman pitkän tai kalliin menettelyn voidaan katsoa rajoittavan liikkumisvapauttasi.

Euroopan laajuiseen akateemisten tutkintojen tunnustamisverkostoon kuuluva kohdemaan ENIC-NARIC en -keskus voi auttaa sinua yhdessä oman maasi vastaavan keskuksen kanssa.

Periaatteessa voit mennä yliopistoon toiseen EU-maahan. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että kukin maa voi vapaasti säätää, minkä tasoista toisen asteen koulutusta yliopistoon pyrkiviltä edellytetään. Yksityiskohtaista tietoa pääsyvaatimuksista kannattaa pyytää siitä korkeakoulusta, johon aikoo hakea.

Se riippuu maasta, yliopistosta ja koulutusohjelmasta. Tarvitset luultavasti ainakin:

• kaikki soveltuvat tutkinto- ja opintotodistukset
• ansioluettelon (esim. Europass-ansioluettelo, jonka avulla voi esitellä koulutustaustansa EU-maille yhteisen mallin avulla).

EU:n säännöt eivät ota kantaa tähän asiaan. Korkeakouluilla on oikeus vaatia, että niiden opiskelijat osallistuvat luennoille ja muuhun opetukseen säännöllisesti. Siksi ne eivät välttämättä salli opiskelijoiden olla kirjoilla kahdessa yhtä vaativassa koulutusohjelmassa samanaikaisesti.