Usein kysyttyä - Sosiaaliturva ulkomailla

Jos sinut on lähetetty työkomennukselle toiseen EU-maahan, sinua koskee edelleen tavanomaisen työskentelymaasi lainsäädäntö enintään kahden vuoden ajan.

Ennen lähtöä työnantajasi olisi haettava sinulle A1-lomaketta, jolla todistetaan, että olet edelleen Ranskan järjestelmän piirissä.

Tämän järjestelyn tarkoituksena on välttää siirtyminen sosiaaliturvajärjestelmästä toiseen ja taas takaisin, kun olet ulkomailla töissä lyhyen aikaa.

KYLLÄ — Jos haluat työskennellä toisessa EU-maassa muutaman kuukauden ajan, se tapahtuu helpoiten lähettämällä itsesi ulkomaankomennukselle. Tällä tavalla voit työskennellä ulkomailla, mutta pysyt tavanomaisen työskentelymaasi sosiaaliturvajärjestelmän piirissä – enintään kahden vuoden ajan.

Ennen lähtöä sinun olisi haettava A1-lomaketta, jolla todistetaan, että olet edelleen kotimaasi järjestelmän piirissä.

Kotimaan järjestelmän piirissä on mahdollista pysyä jopa yli kahden vuoden ajan, jos haet poikkeuslupaa oman ulkomaankomennuksesi kestoajalle.

Mahdollisuuksia on kaksi:

Jos lastesi toinen vanhempi on töissä kotimaassasi, hän maksaa siellä asuvien huollettavienne sairausvakuutusmaksut.

Jos lastesi toinen vanhempi ei käy töissä tai käy töissä samassa maassa kuin sinä, sinun on maksettava huollettaviesi sairausvakuutusmaksut työskentelymaahasi. Pyydä työskentelymaasi sairausvakuutuksesta vastaavilta viranomaisilta S1-lomake (entinen E106-lomake ). Kun saat lomakkeen, toimita se kotimaasi sairausvakuutuksesta vastaaville viranomaisille.

Periaatteena on, että kuulut työskentelymaasi sosiaalivakuutusjärjestelmän piiriin. Kyseinen maa vastaa siis sosiaaliturvastasi. Kerrallaan voit kuulua vain yhden maan sosiaaliturvalainsäädännön piiriin, joten et kuulu enää kotimaasi sosiaalivakuutusjärjestelmään. Pääsääntöisesti uusi työskentelymaasi vastaa nyt etuuksistasi. Et kuitenkaan menetä oikeuksiasi – esimerkiksi eläkeoikeuksiasi – joita olet ajan myötä kerryttänyt kotimaassasi.

Rajatyöntekijät kuuluvat yleensä työskentelymaansa sairausvakuutusjärjestelmän piiriin, jolloin tämä maa vastaa myös terveydenhuollosta. Asuinmaasi terveydenhuoltojärjestelmän piiriin päästäksesi tarvitset S1-lomakkeen (entisen E106-lomakkeen) työskentelymaasi sairausvakuutuksesta vastaavilta viranomaisilta.

Tällä lomakkeella sinä ja huollettavasi saatte oikeuden päästä asuinmaasi sairausvakuutuksen piiriin. Saat siis kaksi sairausvakuutuskorttia, yhden molemmista maista. Näin pääsette hoitoon kotimaassanne samaan tapaan kuin jos olisitte kyseisen maan sairausvakuutuksen piirissä.

KYLLÄ — Jos asuin- ja työskentelymaasi on jokin seuraavista: Belgia, Bulgaria, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia tai Tšekki.

EI — Jos asuin- ja työskentelymaasi on jokin seuraavista: Alankomaat, Espanja, Irlanti, Italia, Liettua, Ruotsi, Suomi, Tanska, Unkari, Viro tai Yhdistynyt kuningaskunta. Huollettavillasi ei voi olla kahta sairausvakuutuskorttia. He pääsevät hoitoon työskentelymaassasi vain, jos

  • hoidosta tulee lääketieteellisin perustein välttämätöntä maassaoleskeluaikana, kun otetaan huomioon hoidon laatu ja oleskelun oletettu kesto

tai

  • kyseisten maiden tai viranomaisten välillä on asiaa koskeva sopimus

tai

  • asuinmaasi viranomaiset ovat antaneet hoitoon etukäteissuostumuksen S2-lomakkeella (entisellä E112-lomakkeella ).

Ilmoittaudu ensin työskentelymaasi sairausvakuutusjärjestelmään ja pyydä sairausvakuutuksesta vastaavilta viranomaisilta S1-lomake (entinen E106-lomake ). Tällä lomakkeella sinä ja huollettavasi saatte oikeuden päästä asuinmaasi sairausvakuutuksen piiriin. Saat siis kaksi sairausvakuutuskorttia, yhden molemmista maista.

Jos olet ollut viimeksi töissä rajatyöntekijänä:

  • Voit edelleen jatkaa sellaista pitkäaikaishoitoa, joka on aloitettu entisessä työskentelymaassasi. Tämä mahdollisuus koskee myös huollettaviasi, jos heidän hoitonsa on alkanut Belgiassa, Bulgariassa, Itävallassa, Kreikassa, Kyproksella, Latviassa, Luxemburgissa, Maltalla, Puolassa, Portugalissa, Ranskassa, Romaniassa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa tai Tšekissä (ja 1. toukokuuta 2014 jälkeen myös Alankomaissa, Espanjassa, Italiassa, Liettuassa, Unkarissa tai Virossa).
  • Jos olet käynyt rajan yli töissä ainakin kahden vuoden ajan eläkkeelle jäämistä edeltävän viiden vuoden jakson aikana, sinulla on oikeus terveydenhoitoon sekä asuinmaassasi että entisessä työskentelymaassasi. Pääsääntöisesti tämä koskee myös huollettaviasi. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos sekä nykyinen asuinmaasi että entinen työskentelymaasi on jokin seuraavista: Belgia, Espanja, Itävalta, Luxemburg, Portugali, Ranska tai Saksa.

Jos haluat sairausvakuutuskortin sekä asuinmaastasi että entisestä työskentelymaastasi, toimita S3-lomake entisen työskentelymaasi viranomaisille.

Jos et saa asuinmaastasi lainkaan eläkettä, sinun on pyydettävä S1-lomaketta eläkkeesi maksajamaan viranomaisilta (jos eläkkeen maksajamaita on useampia, pyydät lomakkeen siitä maasta, jossa olet ollut pisimpään töissä). S1-lomakkeen avulla voit ilmoittautua asuinmaasi terveydenhuoltoviranomaisille. Sinulla on oikeus myös terveydenhuoltoon eläkkeesi maksajamaassa, jos se on jokin seuraavista maista: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Itävalta, Kreikka, Kypros, Luxemburg, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Tšekki tai Unkari.

Rajatyöntekijöiden kyseessä ollessa asuinmaa vastaa aina työttömyyskorvauksen maksamisesta. Joka tapauksessa kuulut sen maan sosiaalivakuutusjärjestelmän piiriin, joka vastaa työttömyyskorvauksesi maksamisesta.

Jos EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien uusien asetusten seurauksena kuulut eri maan lainsäädännön alaisuuteen kuin vanhojen sääntöjen aikana, aikaisempaa lainsäädäntöä sovelletaan niin kauan kuin tilanteesi pysyy muuttumattomana, mutta kuitenkin enintään kymmenen vuoden ajan. Jos haluat, voit anoa uusien asetusten soveltamista omassa tilanteessasi.

Jos menetät työpaikkasi, haet työttömyyskorvausta asuinmaastasi.

Työttömyyskorvauksen määrä ja se, onko sinulla oikeutta työttömyyskorvaukseen, arvioidaan kotimaasi säännösten mukaan ulkomaantyöskentelyjaksot huomioiden.

Todisteeksi ulkomaantyöskentelyjaksoistasi hanki U1-lomake työskentelymaasi työvoimatoimistosta ja toimita se asuinmaasi työvoimatoimistoon.

Jos haet töitä siitä maasta, jossa jäit työttömäksi, voit ilmoittautua entisen työskentelymaasi työvoimatoimistoon, mutta tällöin sinun on noudatettava molempien maiden tarkastusmenettelyitä ja -velvollisuuksia. Koska etuudet maksaa aina asuinmaasi, asuinmaan velvollisuudet ja työnhakutoimet ovat kuitenkin ensisijaisia. Jos uskot, että sinulla on paremmat mahdollisuudet löytää työpaikka entisestä työskentelymaastasi, voit myös pyytää etuuksiesi siirtoa sinne.

Rajatyöntekijä määritellään hieman eri tavoin sen mukaan, onko kyse veroista vai oikeudesta sosiaaliturvaan. Sinua voidaan pitää rajatyöntekijänä sosiaaliturvan näkökulmasta, mutta maassa asuvana verotuksen näkökulmasta.

Sosiaaliturvan näkökulmasta olet rajatyöntekijä, jos käyt töissä yhdessä maassa ja asut toisessa ja palaat kotiin päivittäin tai vähintään kerran viikossa.

Verotuksen näkökulmasta asia riippuu siitä, mitä asuin- ja työskentelymaidesi solmimassa kahdenvälisessä verotussopimuksessa sanotaan.

Useimmissa verotussopimuksissa ei mainita erityisesti tämäntyyppisiä työntekijöitä, mutta joissakin on erityinen rajatyöntekijöiden luokka, jolla tarkoitetaan henkilöitä, jotka asuvat raja-alueella (sopimuksen mukaan esimerkiksi 10, 20 tai 30 kilometrin päässä rajasta).

Oman alueesi EURES-raja-aluekumppanuushankkeen neuvoja auttaa, jos et ole varma siitä, mitä veroja sinun on maksettava ja mihin maahan.

Aiheen pääsivulle

EU-lainsäädäntö

Tarkistettu viimeksi: 18/12/2023
Jaa tämä sivu