Usein kysyttyä - EU-kansalaisen pysyvä oleskeluoikeus – yli viiden vuoden oleskelu ulkomailla
Olen espanjalainen ja haluan hakea pysyvää oleskelua koskevaa todistusta Italiasta, missä olen asunut viimeiset viisi vuotta. Mistä päivästä todistusta varten tarvittava viiden vuoden ajanjakso tarkalleen ottaen alkaa?
Viiden vuoden ajanjakso alkaa siitä päivästä, jolloin tosiasiallisesti asetuit asumaan Italiaan. Se ei siis ala päivästä, jolloin sait rekisteröintitodistuksen.
Olen ranskalainen ja haluan hakea pysyvää oleskelua koskevaa todistusta Saksasta, missä olen asunut viimeiset viisi vuotta. Olen kuitenkin poistunut Saksasta useita kertoja 3 kuukauden ajaksi perheeni luo Ranskaan. Vaikuttaako se Saksassa asumiseni yhtäjaksoisuuteen?
Ei – Väliaikaiset poissaolot, joiden yhteenlaskettu kesto ei ylitä 6 kuukautta vuodessa, eivät vaikuta Saksassa asumisesi yhtäjaksoisuuteen.
Olen espanjalainen ja olen asunut Irlannissa viimeiset viisi vuotta. Olen nyt hakenut sieltä pysyvän oleskeluoikeuden todistavaa asiakirjaa. Irlannin viranomaiset ovat pyytäneet minua todistamaan, että olen työskennellyt, opiskellut tai elättänyt itseni itsenäisesti Irlannissa näiden viiden vuoden ajan. Onko se EU:n sääntöjen mukaan laillista?
Kyllä – Pysyvän oleskeluoikeuden Irlannissa saa, jos on työskennellyt, opiskellut tai elättänyt itsensä itsenäisesti Irlannissa yhtäjaksoisesti viiden vuoden ajan.
Olen Italiassa asuva suomalainen eläkeläinen ja täytän kaikki oleskeluoikeuden edellytykset. Miksi en saa pysyvää oleskelukorttia?
Asumista maassa yli 3 kuukauden ajan kutsutaan usein "pysyväksi asumiseksi". Se ei kuitenkaan tarkoita, että saisit EU:n sääntöjen mukaan automaattisesti pysyvän oleskeluoikeuden. Pysyvä oleskeluoikeus myönnetään sen jälkeen, kun olet asunut Italiassa viisi vuotta.
Kuinka kauan pysyvä oleskelulupa on voimassa, ja milloin minun pitää hakea sitä tai uusia se?
Pysyvän oleskeluluvan on oltava voimassa vähintään 10 vuotta. Sitä tai sen uusimista on haettava ennen kuin edellisen luvan voimassaolo päättyy. Asian laiminlyönti voi johtaa sakkoihin, jos kansallisissa säännöissä niin määrätään.