Palvelut - Suomi

Päivitetty 06/2012

Oikeudelliset vaatimukset

Palveludirektiivi tuli voimaan joulukuussa 2009. Sen tavoitteena on eri tavoin vauhdittaa palveluyritysten toimintaa oman maan ulkopuolella. Sen avulla helpotetaan yrityksen perustamista toiseen EU-maahan sekä toiminnan harjoittamista suoraan toisessa maassa. Lisäksi edistetään rajat ylittävää kauppaa vahvistamalla kuluttajan tiedonsaantia.

Palveludirektiivi

Palvelutyypit

Elinkeinovapauden periaatteen mukaan Suomessa saa harjoittaa laillista ja hyvän tavan mukaista elinkeinoa ilman viranomaisen myöntämää lupaa:

luonnollinen henkilö, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella ( ETA);
suomalainen yhteisö ja säätiö sekä;
Suomessa sivuliikkeen rekisteröinyt ulkomainen yhteisö ja säätiö, joka on perustettu ETA:een kuuluvan valtion lainsäädännön mukaan ja jolla on sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka jossakin ETA:een kuuluvassa valtiossa.

Joissakin tapauksissa elinkeinonharjoittamisen oikeutta on kuitenkin rajoitettu ja elinkeinot ovat luvanvaraisia tai ilmoituksenvaraisia.

Luvanvaraiset elinkeinot

Luvanvaraisista elinkeinoista on myös omat lakinsa ja asetuksensa, joissa muun muassa säädetään, miltä viranomaiselta lupa on haettava. Usein luvan myöntää se aluehallintovirasto, jonka toimialueelle yritys perustetaan.

Elinkeinonharjoittamiseen liittyvät luvat ja ilmoitukset

Erilaiset tavat tuottaa palveluita

Palveluyrityksen perustaminen

Käytännön perustamistoimet alkavat toiminimen valinnalla. Henkilöyhtiön (avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö) perustaminen ei edellytä määrämuotoisuutta, mutta kaupparekisteriä varten myös niistä täytyy tehdä kirjallinen sopimus. Osakeyhtiö ja osuuskunta syntyvät juridisesti vasta, kun ne on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin.

Perusilmoitus kaupparekisteriin tehdään perustamisilmoituslomakkeella, jolla yritys samalla voi ilmoittautua Verohallinnon rekistereihin. Palveluyrityksen perustaminen ei juuri eroa muun yrityksen perustamisesta.

Käytännön perustamistoimet

Palveluiden vastaanottajien oikeudet

Kuluttajien oikeuksia valvoo Kuluttajavirasto Suomessa, mutta se tarjoaa tietoa myös yrityksille asioista, joita niiden on otettava tuotannossa ja markkinoinnissa huomioon.

Kauppalaki, tuotevastuulaki, valmismatkalaki ja kuluttajansuojalaki ovat esimerkkejä laeista, jotka säätelevät palvelujen saajien oikeuksia.

Kuluttajavirasto > Yritykselle-osio

Työmarkkinat

Työnantajan on työsopimuksissa ja työsuhteissa noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä työsuhteen ehdoista ja työoloista.

YritysSuomi - Työnantajuus

Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja jonka toiseen valtioon sijoittautunut työnantaja lähettää työhön Suomeen rajoitetuksi ajaksi tarjotessaan valtioiden rajat ylittäviä palveluja.

Lähetetyt työntekijät

Pätevyyden todistaminen

Ulkomaisen tutkinnon tuottamasta virkakelpoisuudesta Suomessa päättää Opetushallitus.

Tutkintojen tunnustaminen ja kansainvälinen vertailu

Laillistettuja ammattihenkilöitä ovat lääkäri, hammaslääkäri, proviisori, psykologi, puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, farmaseutti, sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, laboratoriohoitaja, röntgenhoitaja, suuhygienisti, toimintaterapeutti, optikko ja hammasteknikko.

Valvira myöntää hakemuksesta laillistuksen edellä mainittuihin ammatteihin.

Ammattioikeudet

Hallinnolliset menettelyt

"Keskitetyt asiointipisteet"

Palveludirektiivin kansallinen toteutus Suomessa tehdään työ- ja elinkeinoministeriön omistamalle verkkosivulle Yrityssuomi.fi.

YritysSuomessa on hakutoiminto yritysten asiointipalveluille ja lomakkeille.

Asioi verkossa

Ilmoitukset

Verohallinnon sähköiset ja vuorovaikutteiset asiointipalvelut eli ePalvelut tarjoavat väylän alv-ilmoituksiin.

Verohallinnon sähköiset asiointipalvelut

Muista EU-maista haettavat arvonlisäveron palautukset muuttuvat sähköisiksi tammikuusta 2010 alkaen. Tästä ajankohdasta alkaen EU-maassa toimiva yritys tekee palautushakemuksen oman maansa verohallinnon ylläpitämässä sähköisessä portaalissa. Suomalainen yritys tekee hakemuksen Verohallinnon ylläpitämässä ALVEU -palvelussa. Paperista, postitse lähetettävää hakemuslomaketta ei 1. tammikuuta.2010 alkaen voi käyttää.

ALVEU-palvelu

Sosiaaliturva

Suomeen työkomennukselle tulevalla työntekijällä tulee olla mukanaan lähettäjämaan viranomaisen myöntämä E101-todistus.

E101-todistus

Kansaneläkelaitos Kela saa yleensä tiedon annetusta todistuksesta Eläketurvakeskuksen kautta.

Lähetetyt työntekijät

Pätevyyden todistaminen

Opetushallitus päättää ulkomaisen tutkinnon tuottamasta virkakelpoisuudesta Suomessa. Opetushallitus toimii myös tutkintojen kansainvälisen vertailun tiedotuskeskuksena.

Tutkintojen tunnustamisella tarkoitetaan päätöstä siitä, millaisen kelpoisuuden ulkomainen tutkinto antaa työtä tai opiskelupaikkaa haettaessa. Tutkintojen tunnustaminen jaetaan yleensä ammatilliseen ja akateemiseen tunnustamiseen.

Tutkintojen tunnustaminen ja kansainvälinen vertailu

Työlupahakemukset

EU-kansalaiset ja heihin rinnastettavat voivat vapaasti harjoittaa itsenäistä elinkeinoa tai ammattia Suomessa. Muut tarvitsevat elinkeinon harjoittamiseen elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan.

Lupa haetaan ennen Suomeen tuloa Suomen edustustosta hakijan asuinmaassa. Luvan voi saada vain kannattavaa toimintaa varten. Alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) harkitsee, onko elinkeinotoiminnan mahdollista onnistua, ja voiko elinkeinonharjoittaja saada toiminnastaan riittävän toimeentulon.

ELY-keskus

Jos ELY-keskuksen päätös on myönteinen, Maahanmuuttovirasto voi myöntää hakijalle elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan.

Työnteko Suomessa

Väliaikaisluontoisten palveluiden tarjoaminen

Ulkomaalainen, joka haluaa harjoittaa yritystoimintaa Suomessa tarvitsee erilaisia lupia riippuen siitä tuleeko hän toisesta Pohjoismaasta, EU-maasta tai niihin rinnastettavasta maasta vai EU:n ulkopuolelta.

Ulkomaalaisten yrittäjien luvat ja ilmoitukset

Muut menettelyt

Maahanmuuttamiselle on oltava tietyt edellytykset.

Tarkista, täytätkö edellytykset Suomeen muuttamiselle ja mitä lupia tarvitset

Hakemuksen käsittelystä peritään maksu.

Käsittelymaksut

Tietolähteet

YritysSuomi toimii Suomessa EU:n palveludirektiivin ja siitä kirjoitetun lain, Laki palvelujen tarjoamisesta, mukaisena keskitettynä asiointipisteenä. Siihen on koottu tietoa yrittämisestä ja työskentelystä Suomessa.

YritysSuomi

Infopankin sivuilla on tärkeää perustietoa maahanmuuttajille yhteiskunnan toiminnasta ja mahdollisuuksista Suomessa.

Infopankki.fi

Fiskaalisesta edustajasta eli maksuasiamehestä on lisätietoa Verohallinnon sivuilla. Maksuasiamies on taloudellinen toimija, joka maksaa korkoa toiseen jäsenmaahan tosiasialliselle edunsaajalle tai huolehtii korkojen maksusta tämän välittömäksi hyväksi. Säästödirektiivi (2003/48/EY) koskee tilanteita, joissa sekä maksuasiamies että tosiasiallisena saajana oleva yksityishenkilö asuvat yhteisön alueella. Suorituksen ei tarvitse kertyä yhteisön jäsenmaasta.

Verohallinto - säästödirektiivi

Arvonlisäverolaki sisältää luettelon yritysten pakollisista laskumerkinnöistä.

Laskua koskevat vaatimukset arvonlisäverotuksessa

Useimmista tavaroista ja palveluista arvonlisävero on 23 prosenttia.

Verohallinto - Tietoja arvonlisäverotuksesta

Siirtyminen sähköiseen laskutukseen on monesti suositeltavaa.

Tietoa sähköisestä laskutuksesta

Finvoice-verkkolaskusivusto on tarkoitettu yrityksille.

Finvoice-verkkolasku

Kuluttajavirasto valvoo Suomessa kuluttajien oikeuksia, mutta se tarjoaa tietoa myös yrityksille asioista, joita niiden on otettava tuotannossa ja markkinoinnissa huomioon.

Kuluttajavirasto > Yritykselle-osio

Tutustu myös asiaan liittyvään lainsäädäntöön:

Palvelut - Suomi