- 1948
- 7.–11. toukokuuta
Haagin kongressi: yli tuhat kokousedustajaa noin 20:stä Euroopan maasta keskustelee uudentyyppisestä yhteistyöstä Euroopassa. Edustajat kannattavat Euroopan edustajakokouksen perustamista.
- 1949
- 27.–28. tammikuuta
Haagin kongressin seurauksena perustetaan Euroopan neuvosto. Sen kotipaikka on Strasbourg.
Samana vuonna se alkaa laatia Euroopan ihmisoikeussopimusta, joka allekirjoitetaan Roomassa vuonna 1950 ja tulee voimaan syyskuussa 1953.
Ajan mittaan lähes kaikki Euroopan maat liittyvät Euroopan neuvoston jäseniksi.
- 1950
- 9. toukokuuta
Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdottaa Jean Monnet'n ajatusten innoittamana Ranskan ja Saksan liittotasavallan hiili- ja teräsvarojen yhdistämistä. Uusi järjestelmä on avoin myös muille Euroopan valtioille.
Koska tätä päivää voidaan pitää Euroopan unionin syntymäpäivänä, toukokuun 9. päivää vietetään nykyisin Eurooppa-päivänä.
- 1951
- 18. huhtikuuta
Kuusi valtiota (Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksan liittotasavalta) allekirjoittaa Pariisissa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamissopimuksen. Sopimus tulee voimaan 23. heinäkuuta 1952 ja se on voimassa 50 vuotta.
- 1955
- 1.–2. kesäkuuta
Kuuden jäsenvaltion ulkoministerit päättävät Messinan konferenssissa laajentaa Euroopan yhdentymisen koskemaan taloutta kokonaisuudessaan.
- 1957
- 25. maaliskuuta
Kuusi jäsenvaltiota allekirjoittaa Roomassa Euroopan talousyhteisön (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimukset. Ne tulevat voimaan 1. tammikuuta 1958.
- 1960
- 4. tammikuuta
Yhdistyneen kuningaskunnan aloitteesta luodaan Tukholman yleissopimuksella Euroopan vapaakauppaliitto (Efta). Siihen kuuluu useita ETY:n ulkopuolelle jääneitä Euroopan maita.
- 1962
- 30. heinäkuuta
Yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) otetaan käyttöön.
- 1963
- 14. tammikuuta
Charles de Gaulle ilmoittaa lehdistötilaisuudessa, että Ranska aikoo käyttää veto-oikeuttaan estääkseen Yhdistyneen kuningaskunnan liittymisen Euroopan yhteisöön.
20. heinäkuuta
Yaoundéssa allekirjoitetaan assosiaatiosopimus ETY:n ja 18 Afrikan valtion välillä.
- 1965
- 8. huhtikuuta
Kolmen yhteisön välillä allekirjoitetaan niiden täytäntöönpanoelinten sulautumissopimus, jolla luodaan yhteinen neuvosto ja komissio. Sopimus tulee voimaan 1. heinäkuuta 1967.
- 1966
- 29. tammikuuta
Luxemburgin kompromissi. Ranska tulee poliittisen kriisin jälkeen jälleen mukaan neuvostoon, jos päätökset tehdään yksimielisesti, kun ”maiden elintärkeät edut” ovat kyseessä.
- 1968
- 1. heinäkuuta
Teollisuustuotteiden viimeiset sisäiset tullit poistetaan puolitoista vuotta etuajassa. Yhteinen tullitariffi tulee voimaan.
- 1969
- 1.–2. joulukuuta
Haagin huippukokous. ETY:n poliittiset johtajat päättävät syventää Euroopan yhdentymisprosessia.
- 1970
- 22. huhtikuuta
Luxemburgissa allekirjoitetaan sopimus, joka mahdollistaa Euroopan yhteisöjen rahoittamisen yhä enemmän ns. omista varoista. Samalla lisätään Euroopan parlamentin toimivaltaa.
- 1972
- 22. tammikuuta
Brysselissä allekirjoitetaan Tanskan, Irlannin, Norjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan sopimukset liittymisestä Euroopan yhteisöihin.
24. huhtikuuta
Kuusi ETY:n jäsenvaltiota päättää rajoittaa keskinäisten valuuttojen vaihteluvälit 2,25 prosenttiin. Tätä järjestelmää kutsutaan Euroopan valuuttakäärmeeksi.
- 1973
- 1. tammikuuta
Irlanti, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta liittyvät Euroopan yhteisöön, jonka jäsenvaltioiden määrä kasvaa siten yhdeksään. Norja hylkää jäsenyyden kansanäänestyksessä.
- 1974
- 9.–10. joulukuuta
Pariisin huippukokous. Yhdeksän jäsenvaltion poliittiset johtajat päättävät kokoontua kolme kertaa vuodessa Eurooppa-neuvostossa. Euroopan parlamentin jäsenet päätetään valita jäsenmaista suorilla vaaleilla. Samalla päätetään perustaa Euroopan aluekehitysrahasto.
- 1975
- 28. helmikuuta
Lomén yleissopimus (Lomé I) allekirjoitetaan ETY:n ja 46 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maan (AKT) välillä.
22. heinäkuuta
Sopimus Euroopan parlamentin budjettivallan vahvistamisesta ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen perustamisesta. Sopimus tulee voimaan 1. kesäkuuta 1977.
- 1978
- 6.–7. heinäkuuta
Bremenin huippukokous. Ranska ja Saksan liittotasavalta ehdottavat yhteistä rahapolitiikkaa luomalla valuuttakäärmeen tilalle Euroopan valuuttajärjestelmä (EVJ). EVJ tulee voimaan 13. maaliskuuta 1979.
- 1979
- 28. toukokuuta
Kreikan liittymissopimus allekirjoitetaan.
7. ja 10. kesäkuuta
Euroopan parlamentin ensimmäiset 410 jäsenen suorat vaalit.
- 1981
- 1. tammikuuta
Kreikka liittyy Euroopan yhteisöön, jonka jäsenvaltioiden määrä kasvaa kymmeneen.
- 1984
- 28. helmikuuta
Esprit-ohjelma (EU:n tietotekniikan tutkimuksen ja kehittämisen edistämisohjelma) hyväksytään.
14. ja 17. kesäkuuta
Toiset Euroopan parlamentin vaalit.
- 1985
- 7. tammikuuta
Jacques Delors nimitetään Euroopan komission puheenjohtajaksi (1985–1995).
12. kesäkuuta
Espanjan ja Portugalin liittymissopimukset allekirjoitetaan.
2.–4. joulukuuta
Luxemburgin huippukokous. Kymmenen jäsenvaltion johtajat sopivat Rooman sopimuksen tarkistamisesta. Euroopan yhdentymistä päätetään kehittää Euroopan yhtenäisasiakirjalla. Tämä pohjustaa sisämarkkinoiden toteuttamista vuoteen 1993 mennessä.
- 1986
- 1. tammikuuta
Espanja ja Portugali liittyvät Euroopan yhteisöön, jossa on nyt kaksitoista jäsenvaltiota.
17. ja 28. helmikuuta
Euroopan yhtenäisasiakirja allekirjoitetaan Luxemburgissa ja Haagissa. Sopimus tulee voimaan 1. heinäkuuta 1987.
- 1987
- 15. kesäkuuta
Erasmus-ohjelma käynnistyy. Ohjelman tarkoituksena on helpottaa eurooppalaisnuorten opiskelua muissa Euroopan maissa.
- 1989
- 15. ja 18. kesäkuuta
Euroopan parlamentin kolmannet suorat vaalit.
9. marraskuuta
Berliinin muuri murtuu.
9. joulukuuta
Strasbourgin Eurooppa-neuvosto päättää kutsua koolle hallitustenvälisen konferenssin käsittelemään talous- ja rahaliiton (EMU) ja poliittisen unionin etenemistä.
- 1990
- 19. kesäkuuta
Schengenin sopimus allekirjoitetaan. Sen tarkoituksena on poistaa rajatarkastukset Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välisiltä rajoilta.
3. lokakuuta
Saksojen yhdistyminen.
14. joulukuuta
Talous- ja rahaliittoa ja poliittista unionia käsittelevä hallitustenvälinen konferenssi käynnistyy Roomassa.
- 1991
- 9.–10. joulukuuta
Maastrichtin Eurooppa-neuvosto hyväksyy sopimuksen Euroopan unionista. Sillä luodaan perusta yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle, tiiviimmälle yhteistyölle oikeus- ja sisäasioissa sekä talous- ja rahaliiton toteuttamiselle, yhteinen raha mukaan luettuna. Näiden alojen hallitustenvälinen yhteistyö ja olemassa oleva yhteisöjärjestelmä muodostavat yhdessä Euroopan unionin (EU). Euroopan talousyhteisön (ETY) nimi muutetaan Euroopan yhteisöksi (EY).
- 1992
- 7. helmikuuta
Sopimus Euroopan unionista allekirjoitetaan Maastrichtissa. Sopimus tulee voimaan 1. marraskuuta 1993.
- 1993
- 1. tammikuuta
Sisämarkkinat avautuvat.
- 1994
- 9. ja 12. kesäkuuta
Euroopan parlamentin neljännet suorat vaalit.
24.–25. kesäkuuta
Korfun Eurooppa-neuvostossa allekirjoitetaan Itävallan, Norjan, Ruotsin ja Suomen liittymissopimukset.
- 1995
- 1. tammikuuta
Itävalta, Ruotsi ja Suomi liittyvät EU:hun, jonka jäsenvaltioiden määrä kasvaa viiteentoista. Norja hylkää jäsenyyden kansanäänestyksessä.
23. tammikuuta
Jacques Santerin johtama Euroopan komissio aloittaa virkakautensa (1995–1999).
27.–28. marraskuuta
Barcelonan konferenssissa perustetaan EU:n ja Välimeren eteläisten rannikkovaltioiden uusi Euro–Välimeri-kumppanuus.
- 1997
- 16.–17. kesäkuuta
Amsterdamin Eurooppa-neuvostossa hyväksytään sopimus, jolla luodaan Euroopan unionille uusia toimivaltuuksia ja tehtäviä.
2. lokakuuta
Amsterdamin sopimus allekirjoitetaan. Sopimus tulee voimaan 1. toukokuuta 1999.
- 1998
- 30. maaliskuuta
Uusien ehdokasmaiden liittymisprosessi aloitetaan. Tähän menettelyyn osallistuvat Kypros, Malta ja kymmenen Keski- ja Itä-Euroopan maata.
3. toukokuuta
Brysselin Eurooppa-neuvostossa päätetään, että yksitoista EU:n jäsenvaltiota (Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa ja Suomi) täyttävät yhteisen rahan käyttöönottoa koskevat vaatimukset ja ottavat sen käyttöön 1. tammikuuta 1999. Kreikka liittyy mukaan myöhemmin.
31. joulukuuta
Euron käyttöönottavien valtioiden valuuttojen vaihtokurssit kytketään peruuttamattomasti toisiinsa.
- 1999
- 1. tammikuuta
EMUn kolmas vaihe käynnistyy: yhdentoista EU-maan valuutat korvataan eurolla. Yhteinen raha otetaan käyttöön rahamarkkinoilla. Euroopan keskuspankki (EKP) vastaa tästä hetkestä lähtien euromääräisenä määriteltävästä ja toteutettavasta EU:n rahapolitiikasta.
24.–25. maaliskuuta
Berliinin Eurooppa-neuvostossa hyväksytään Agenda 2000 -asiakirjan mukaiset EU:n talousarvion suuntaviivat vuosille 2000–2006.
3.–4. kesäkuuta
Kölnin Eurooppa-neuvosto pyytää valmistelukuntaa laatimaan ehdotuksen Euroopan unionin perusoikeuskirjaksi. Valmistelukunta koostuu EU:n valtion- ja hallituksen päämiesten sekä Euroopan komission puheenjohtajan edustajista. Javier Solana nimitetään EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaksi edustajaksi.
8. ja 13. kesäkuuta
Euroopan parlamentin viidennet suorat vaalit.
15. syyskuuta
Romano Prodin johtama Euroopan komissio aloittaa virkakautensa (1999–2004).
15.–16. lokakuuta
Tampereen Eurooppa-neuvostossa päätetään luoda EU:sta vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue.
10.–11. joulukuuta
Eurooppa-neuvoston Helsingin kokouksessa, jossa käsitellään pääasiassa EU:n laajentumista, tunnustetaan Turkki virallisesti yhdeksi Euroopan unionin jäsenehdokkaaksi. Samalla päätetään vauhdittaa neuvotteluja kahdentoista muun ehdokasmaan kanssa.
- 2000
- 23.–24. maaliskuuta
Lissabonin Eurooppa-neuvostossa hyväksytään strategia EU:n työllisyyden parantamiseksi, talouden nykyaikaistamiseksi ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi osaamiseen perustuvassa Euroopassa.
7.–8. joulukuuta
Nizzan Eurooppa-neuvostossa päästään yhteisymmärrykseen uuden perussopimuksen tekstistä. Sopimuksella muutetaan EU:n päätöksentekojärjestelmää, jotta unioni olisi valmis laajentumiseen. Euroopan parlamentin puhemies sekä Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajat antavat juhlallisen julistuksen Euroopan unionin perusoikeuskirjasta.
- 2001
- 26. helmikuuta
Nizzan sopimus allekirjoitetaan. Sopimus tulee voimaan 1. helmikuuta 2003.
14.–15. joulukuuta
Laekenin Eurooppa-neuvostossa hyväksytään julistus unionin tulevaisuudesta. Julistus mahdollistaa EU:n perusteellisen uudistamisen tulevaisuudessa. Samalla perustetaan valmistelukunta, jonka tehtävänä on Euroopan perustuslain laatiminen. Valéry Giscard d’Estaing nimitetään valmistelukunnan puheenjohtajaksi.
- 2002
- 1. tammikuuta
Euroalueen asukkaat alkavat käyttää euroseteleitä ja -kolikoita.
31. toukokuuta
Kaikki 15 EU:n jäsenvaltioita ratifioivat samanaikaisesti Kioton pöytäkirjan (ilman pilaantumisen vähentämistä koskeva yleismaailmallinen sopimus).
21.–22. kesäkuuta
Sevillan Eurooppa-neuvostossa päästään sopimukseen EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikasta.
13. joulukuuta
Kööpenhaminan Eurooppa-neuvostossa päätetään, että kymmenen ehdokasmaata (Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro) voivat liittyä EU:hun 1. toukokuuta 2004. Bulgarian ja Romanian odotetaan liittyvän vuonna 2007.
Neuvottelut Turkin kanssa päätetään aloittaa, jos joulukuussa 2004 kokoontuva Eurooppa-neuvosto päättää komissiolta saadun selvityksen ja suosituksen perusteella, että Turkki täyttää kaikki Kööpenhaminassa asetetut jäsenyysehdot.
- 2003
- 16. huhtikuuta
Ateenassa allekirjoitetaan Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron liittymissopimukset.
10. heinäkuuta
Euroopan tulevaisuutta käsittelevä valmistelukunta saa valmiiksi luonnoksen Euroopan perustuslaiksi.
4. lokakuuta
Aloitetaan hallitustenvälinen konferenssi, jonka tehtävänä on laatia uusi perustamissopimus. Tähän sopimukseen sisällytetään myös Euroopan perustuslaki.
- 2004
- 1. toukokuuta
Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro liittyvät Euroopan unioniin.
10. ja 13. kesäkuuta
Euroopan parlamentin kuudennet suorat vaalit.
16.–17. joulukuuta
EU päättää aloittaa liittymisneuvottelut Kroatian ja Turkin kanssa vuonna 2005, jos tietyt ehdot täyttyvät.
- 2005
- 25. huhtikuuta
EU allekirjoittaa liittymissopimukset Bulgarian ja Romanian kanssa Luxemburgissa.
- 2007
-
Kööpenhaminan Eurooppa-neuvoston vuonna 2002 asettama Bulgarian ja Romanian liittymisajankohta.
