Navigation path

Left navigation

Additional tools

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL

C/99/1500

PUHEENJOHTAJAN PÄÄTELMÄTKÖLNIN EUROOPPA-NEUVOSTO 3. JA 4. KESÄKUUTA 1999

I JOHDANTO

    1. Eurooppa-neuvosto kokoontui Kölnissä 3. ja 4. kesäkuuta 1999 keskustelemaan Amsterdamin sopimuksen jälkeisistä tärkeistä tulevaisuuteen liittyvistä kysymyksistä.

    2. Eurooppa-neuvosto kutsui Euroopan komission puheenjohtajaksi nimitetyn Romano Prodin neuvotteluihin keskustellakseen hänen kanssaan Euroopan unionin seuraavien vuosien politiikan keskeisistä kysymyksistä. Eurooppa-neuvosto pani tyytyväisenä merkille Romano Prodin esittämät tulevan komission työ- ja uudistusohjelman peruslinjat. Eurooppa-neuvosto vahvisti uudelleen näkemyksensä, että uuden komission valintamenettelyä on jatkettava ripeästi Euroopan parlamentin vaalien jälkeen ja että menettely on saatettava päätökseen mahdollisimman pian.

    3. Kokouksen aluksi vaihdettiin näkemyksiä Euroopan parlamentin puheenjohtajan José María Gil-Roblesin kanssa tärkeimmistä käsiteltävistä asioista.

II HENKILÖVALINNAT

    4. Eurooppa-neuvosto teki useita tärkeitä henkilövalintoja. Eurooppa-neuvosto nimesi Javier Solana Madariagan Amsterdamin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyen neuvoston pääsihteerin ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan uuteen virkaan. Neuvoston varapääsihteeriksi nimettiin Pierre de Boissieu.

III TYÖLLISYYS, KASVU, KILPAILUKYKY JA KESTÄVÄ KEHITYS

    5. Kun euro otettiin käyttöön 1. tammikuuta 1999, Euroopan unioni saavutti taloudellisen yhdentymisensä tähän mennessä kehittyneimmän vaiheen. Samalla perustettiin USA:n ohella suurin yhtenäinen talous- ja valuutta-alue. Euro mahdollistaa Euroopalle aseman, jossa se voi toimia taloudellisen painoarvonsa mukaisena tekijänä maailmantaloudessa. Vakaa euro vahvistaa Euroopan kykyä edistää kasvua ja työllisyyttä.

    6. Eurooppa-neuvosto sitoutuu siihen globaaliseen vastuuseen, jota euron käyttöönotto Euroopalle merkitsee. Eurooppa-neuvosto korostaa uudelleen tarvetta vakauttamis- ja kasvusopimuksen määräysten tiukkaan soveltamiseen. Siihen kuuluu realististen ja uskottavien budjettitavoitteiden selkeä noudattaminen kunakin varainhoitovuonna, mihin voidaan päästä luotettavalla tavalla vain julkisen talouden kunnianhimoisilla tervehdyttämistoimilla. Kokonaistaloudellinen vakaus- ja kasvupolitiikka edellyttää lisäksi kasvuun tähtäävää veropolitiikkaa, erityisesti työhön kohdistuvan vero- ja sivukulurasituksen keventämistä, ja työllisyysnäkökohdat huomioon ottavaa työehtosopimuspuolten palkkapolitiikkaa.

Euroopan työllisyyssopimus

    7. Työllistäminen on edelleen ensisijainen tavoite Euroopassa. Eurooppa-neuvosto tekee sen vuoksi Euroopan työllisyyssopimusaloitteen työttömyyden vähentämiseksi kestävällä tavalla. Euroopan työllisyyssopimuksessa kootaan yhteen kaikki unionin työllisyyspoliittiset toimenpiteet kokonaisvaltaisen lähestymistavan pohjalta. Eurooppa-neuvosto antaa tukensa Euroopan työllisyyssopimuksen kolmelle osa-alueelle ja katsoo, että kyseessä ovat keskenään yhteensovitettavat pitkän aikavälin prosessit, joilla pyritään

    • koordinoimaan talouspolitiikkaa ja parantamaan palkkakehityksen sekä raha-, budjetti- ja finanssipolitiikan vastavuoroista yhteisvaikutusta makrotaloudellisen vuoropuhelun avulla, jotta luotaisiin kasvudynamiikka, joka saa aikaan kestävää kasvua inflaatiota aiheuttamatta (Kölnin prosessi)

    • kehittämään ja panemaan tehokkaammin täytäntöön yhteensovitettua työllisyysstrategiaa, jolla parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta edistämällä työllistyvyyttä, yrittäjyyttä, yritysten ja niiden työntekijöiden sopeutumiskykyä sekä naisten tasavertaista osallistumista ansiotyöhön (Luxemburgin prosessi)

    • uudistamaan ja nykyaikaistamaan perusteellisesti rakenteet tavara-, palvelu- ja pääomamarkkinoiden innovaatiokyvyn ja tehokkuuden parantamiseksi (Cardiffin prosessi).

    8. Eurooppa-neuvosto katsoo, että makrotaloudellisella vuoropuhelulla, johon osallistuvat neuvoston, komission, Euroopan keskuspankin ja työmarkkinaosapuolten edustajat, voidaan vaikuttaa merkittävästi jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaiseen kasvuun ja vakauteen tähtäävän makrotalouspolitiikan täytäntöönpanoon. Eurooppa-neuvosto katsoo vuoropuhelun muodostavan perustan kaikkien osapuolten väliselle tehokkaalle yhteistyölle. Eurooppa-neuvosto hyväksyy Euroopan työllisyyssopimuksen ja muistion "Nuoret ja Eurooppa tulevaisuutemme". Eurooppa-neuvosto vahvistaa Euroopan työllisyyssopimuksesta annetun päätöslauselmansa ja panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille työmarkkinaosapuolten julkilausuman.

    9. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota Luxemburgin ja Cardiffin prosessien täytäntöönpanon yhteydessä

    • esittämään tähän mennessä tehtyjen parhaita käytäntöjä koskevien

      vertailujen pohjalta konkreettisia suosituksia työllisyyttä edistäviksi jäsenvaltioiden toimenpiteiksi ja antamaan kertomuksen Helsingin Eurooppa-neuvostolle

    • tekemään syyskuussa 1999 ehdotuksen yhteiseksi työllisyyskertomukseksi ja uusiksi työllisyyspolitiikan suuntaviivoiksi vuodelle 2000.

    10. Lisäksi Eurooppa-neuvosto pitää erityisen tärkeinä:

    • palveluyhteiskuntaan johtavan rakennemuutoksen täysimääräistä hyödyntämistä, erityisesti työpaikkoja luovien alojen määrittelyä ja niiden hyödyntämistä sekä esteiden poistamista laajasti työllistäviltä palvelualoilta

    • työllisyyttä edistäviä ja yhteiskunnallisestikin merkittäviä innovaatioita työmarkkinoilla.

      Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan, voidaanko ja millä tavoin

        * saada työpaikkojen luominen palvelusektorin työvoimavaltaisille aloille työllisyyden kannalta merkittävämmäksi

        * tehdä Luxemburgin prosessista entistä tehokkaampi todennettavia lisätavoitteita asettamalla

        * saavuttaa Luxemburgin prosessin puitteissa suurin mahdollinen avoimuus työllisyyttä koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien sisältämien toimenpiteiden ja vaikutustapojen osalta

        * vaikuttaa työn organisoinnin muutoksilla ja muutetuilla työaikajärjestelyillä uusien työpaikkojen syntymiseen.

      11. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille päätöksen kutsua Portugalin puheenjohtajakaudella alkuvuodesta 2000 koolle Eurooppa-neuvoston ensimmäinen erityisistunto, jonka teemana on "työllisyys, talousuudistus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus - kohti innovaation ja tiedon Eurooppaa" ja jossa tarkastellaan Kölnin, Cardiffin ja Luxemburgin prosesseissa saavutettua edistystä. Tarkastelun tuloksia arvioidaan jäsenvaltioiden hallitusten, komission, Euroopan parlamentin, työmarkkinaosapuolten ja Euroopan keskuspankin edustajien kokouksessa.

    12. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille komission kertomuksen työllisyysindikaattoreista sekä pyytää komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan asiaa koskevaa työtä.

    13. Eurooppa tarvitsee investointialoitteen. Eurooppa-neuvosto päätti työllisyyttä ja investointeja lisäävistä täydentävistä toimista. Kyseiseen toimenpidekokonaisuuteen kuuluvat Euroopan investointipankin toimien laajentaminen, yhteisön politiikkojen suuntaaminen Berliinin Eurooppa-neuvoston päätelmien pohjalta työllisyystavoitteeseen tähtääviksi sekä innovaatioiden lisääminen.

    14. Eurooppa-neuvosto kehottaa Euroopan investointipankkia toteuttamaan seuraavat kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita koskevat toimet:

    • Ottamaan käyttöön 500 miljoonan euron lisämäärän nykyisistä riskipääomarahoituksen rahoituspuitteista, mikä mahdollistaa Euroopan teknologiaohjelman määrärahojen kaksinkertaistamisen. Jos tämä toteutetaan nopeasti, syntyy uusia työllistämismahdollisuuksia.

    • Varaamaan miljardi euroa riskipääomarahoitusta pienten ja keskisuurten yritysten huipputeknologiainvestointeihin vuosille 20002003, mikä on myös tarkoitus toteuttaa yhteistyössä Euroopan investointirahaston kanssa. Siten voidaan vaikuttaa olennaisella tavalla kasvuvoimaisten pienten ja keskisuurten yritysten oman pääomapohjan vahvistamiseen ja työllisyyden luomiseen.

    • Jatkamaan ja lisäämään luotonantoa kaupunkien uudistamisen, koulutuksen ja terveyden sekä ympäristön suojelun aloilla sekä uusiutuvien energiavarojen käytön edistämisessä.

    • Antamaan tukensa yhteisön rakenne- ja aluetuelle ja täydentämään sitä erityisesti alueilla, jotka eivät tulevaisuudessa ole enää tukikelpoisia. Rakennetukiuudistus antaa lisää toimintamahdollisuuksia, joiden puitteissa alueiden kehitysmahdollisuuksia voidaan tukea lainarahoituksen avulla.

    • Tukemaan yhteisön liittymistä edeltävää strategiaa lisäämällä luotonantoa jäsenyyttä hakeville valtioille. Näiden valtioiden voimakkaalla talouskasvulla on myönteisiä vaikutuksia myös Euroopan unionin työllisyyteen.

    15. Berliinin Eurooppa-neuvoston päätelmien pohjalta on erinomaiset mahdollisuudet vahvistaa kasvua ja työllisyyttä toteuttamalla yhteisön politiikkoja tehokkaasti:

    • Rakennetuet: Euroopan rakenne- ja koheesiorahastojen varoja on käytettävissä

      213 miljardia euroa vuosina 20002006. Jäsenvaltioita ja komissiota kehotetaan laatimaan pikaisesti uudet tukiohjelmat, jotta tuen myöntämistä voidaan jatkaa keskeytyksettä vuodesta 2000 lähtien. Tuen tavoitteena on mahdollisimman suuri työllistävä vaikutus.

      Sosiaalirahaston toimilla on tuettava Euroopan työllisyysstrategiaa ja kansallisia toimintasuunnitelmia. Aluekehitys- ja koheesiorahastotuella edistetään infrastruktuurien kehittämistä ja talouden kilpailukyvyn parantamista. Maaseudun kehittämistoimilla luodaan maatalousalan ulkopuolisia työllistämismahdollisuuksia.

    • Euroopan laajuisten verkkojen kehittämiseen vuoteen 2006 saakka varattuja määrärahoja on lisätty 4,6 miljardiin euroon. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita

      * esittämään laajennetun luettelon ensisijaisista hankkeista

    * nopeuttamaan hankkeiden hyväksymistä

      * tarkastelemaan yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa, miten julkisen ja yksityisen sektorin yhteisrahoitusta voitaisiin käyttää tehokkaammin

      * tutkimaan, missä määrin institutionaalisten sijoittajien investointeja voitaisiin helpottaa

      * kiinnittämään vakaus- ja lähentymisohjelmiensa puitteissa enemmän huomiota julkisen sektorin infrastruktuuri-investointeihin.

  • Neuvostoa ja Euroopan parlamenttia kehotetaan päättämään pikaisesti niiden hyväksyttävänä olevista ohjelmista (Sokrates, Nuorten Eurooppa), erityisesti jotta niiden työllistävät vaikutukset nopeutuisivat.

    16. Innovaatiot ja tietoyhteiskunta luovat huomispäivän työpaikat.

    • Yhteisön viidennellä tutkimuksen puiteohjelmalla, jonka rahoituspuitteet ovat

      15 miljardia euroa, nopeutetaan innovaatioprosessia ja hyödynnetään yhteisön kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksia. Mitä kilpailukykyisempi Eurooppa on huipputeknologian alalla, sitä enemmän syntyy mahdollisuuksia suurta lisäarvoa tuottavaan työllistämiseen.

    • Euroopan satelliittinavigointijärjestelmän (Galileo) kehittämistä on tarkasteltava perusteellisesti sen strategisen merkityksen vuoksi. Neuvostoa kehotetaan jatkamaan viipymättä kyseistä järjestelmää koskevan komission tiedonannon käsittelyä ja pyrkimään siihen, että järjestelmä rahoitetaan suurelta osin yksityisellä pääomalla.

    • Euroopalla on oltava johtava asema tietoyhteiskunnassa:

        * Kaikkiin kouluihin on saatava mahdollisimman pian Internet-yhteydet.

        * Euroopan johtavan aseman kehittämiseksi sähköisen kaupankäynnin alalla on parannettava politiikkojen yhteensovittamista suotuisan toimintaympäristön aikaansaamiseksi ja annettava viipymättä talouselämän tarpeita vastaava direktiivi.

      17. Eurooppa-neuvosto antaa komission ja jäsenvaltioiden tehtäväksi määrittää yhdessä talouselämän edustajien kanssa tietotekniikan nopeaa kehittämistä ja soveltamista estävät tekijät ja laatia ratkaisuehdotuksia. Tässä yhteydessä on otettava huomioon standardoinnin ja sääntelyn purkamisen tarpeellisuus.

Talouspolitiikan laajat suuntaviivat

    18. Eurooppa-neuvosto suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoihin suuntaviivoihin ja suosittelee neuvostolle niiden hyväksymistä. Lisäksi erityisen tärkeä merkitys on maakohtaisilla suosituksilla, joiden tavoitteena on tehostaa kunkin jäsenvaltion omia talouspoliittisia pyrkimyksiä.

    19. Eurooppa-neuvosto katsoo, että avaintekijä jatkuvan, inflaatiota kiihdyttämättömän kasvun aikaansaamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi on yhteisön ja jäsenvaltioiden tasolla tapahtuva, kasvuun ja vakauteen tähtäävän makrotalouspolitiikan sekä laajojen rakenneuudistusten koordinoitu yhteentoimivuus. Eurooppa-neuvosto arvioi, että talous- ja rahaliiton onnistuminen kestävällä tavalla edellyttää politiikan perusteellista ja tarkoituksenmukaista yhteensovittamista sekä vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten ja Euroopan keskuspankin kanssa. Euroopan työllisyyssopimus edesauttaa tätä merkittävästi.

    20. Euroalueella myös Euro 11 maiden vuoropuhelun vahvistaminen edistää osaltaan tasapainoisemman politiikkakokonaisuuden toteuttamista. Eurooppa-neuvosto kehottaa hallituksia ja työmarkkinaosapuolia tukemaan rahapolitiikkaa ja sen ensisijaista vakauspoliittista tehtävää. Erityisen tärkeitä ovat lisäksi jatkuvat pyrkimykset lähellä tasapainoa olevaan tai ylijäämäiseen talousarvioon keskipitkällä aikavälillä, maltillinen palkkakehitys sekä syvälliset rakenneuudistukset.

Veropolitiikka

    21. Eurooppa-neuvosto panee merkille yritysverotukseen sovellettavia käytännesääntöjä käsittelevän työryhmän toisen väliraportin ja toteaa tyytyväisenä, että säästöjen verotusta koskevien direktiiviehdotusten käsittely on edennyt hyvin. Se suhtautuu myönteisesti rakentaviin keskusteluihin Euroopan kolmansien maiden kanssa korkotulojen verotuksen tehostamisesta.

    22. Eurooppa-neuvosto korostaa, että Euroopan verojärjestelmien on oltava työllisyyttä edistäviä ja että haitallista verokilpailua on torjuttava. Vahvistaen Wienin Eurooppa-neuvoston päätelmät Eurooppa-neuvosto katsoo, että

    • neuvoston on jatkettava säästöjen verotusta sekä korko- ja rojaltimaksujen verojärjestelmää koskevien direktiiviehdotusten käsittelyä, jotta niistä voidaan päästä yhteisymmärrykseen jo ennen Helsingin Eurooppa-neuvostoa,

    • neuvoston on jatkettava energiaverotuksen puitteiden käsittelyä Ecofin-neuvoston kertomuksen pohjalta ja otettava siinä yhteydessä huomioon myös energiaverotuksen ympäristövaikutukset,

    • yritysverotukseen sovellettavia käytännesääntöjä käsittelevän työryhmän työskentely olisi saatettava päätökseen viimeistään ennen Helsingin Eurooppa-neuvostoa.

    23. Eurooppa-neuvosto suhtautuu myönteisesti neuvoston toiseen tilannekatsaukseen veropoliittisen yhteistyön tehostamisesta ja pyytää neuvostoa esittämään kolmannen tilannekatsauksen ennen Helsingin Eurooppa-neuvostoa.

    24. Eurooppa-neuvosto pyytää neuvostoa käsittelemään direktiivin amtamiseksi komission ehdotusta direktiiviksi, jonka mukaan jäsenvaltiot voisivat halutessaan ottaa kokeiluluontoisesti käyttöön alemman arvonlisäverokannan työvaltaisissa palveluissa, jotka eivät ole rajatylittäviä.

Yhtenäiset rahoitusmarkkinat

    25. Eurooppa-neuvosto suhtautuu myönteisesti neuvoston selontekoon ja Euroopan komission tiedonantoon, jotka käsittelevät toimintasuunnitelmaa yhtenäisten rahoitusmarkkinoiden luomiseksi. Ottaen huomioon kilpailun kasvavat vaatimukset rahoitusmarkkinoilla ja niiden kokonaistaloudellisen merkityksen talouskasvun ja työllisyyden kannalta Eurooppa-neuvosto katsoo, että pikainen edistyminen tällä alalla on välttämätöntä. Eurooppa-neuvosto kannattaa periaatteessa toimintasuunnitelmaan sisältyviä ehdotuksia ja painopisteitä, joita olisi tarkasteltava yksityiskohtaisesti toimivaltaisissa asiantuntijakomiteoissa.

    26. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota jatkamaan työtään rahoituspalvelujen työryhmän keskustelujen pohjalta, joka käsittelee edelleen strategiakysymyksiä ja laajempaa monialaista kehitystä sekä seuraa toimintasuunnitelman puitteissa saavutettua edistystä.

Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän toiminnan parantaminen

    27. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille neuvoston kertomuksen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän toiminnan parantamisesta ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä ehdotusten täytäntöönpanemiseksi. Eurooppa-neuvosto pitää erityisen tärkeänä sitä, että yksityinen sektori osallistuu aiempaa enemmän rahoituskriisien torjuntaan ja ratkaisemiseen. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto huomauttaa, että on tehostettava yksityisen sektorin rahoitusmarkkinahäiriöiden kustannuksiin osallistumista koskevien tehokkaampien sääntöjen laatimista. Eurooppa-neuvosto tukee myös ponnisteluja rahoitusmarkkinavalvonnan järjestämiseksi tehokkaammin erityisesti uusissa teollistuvissa maissa; näiden ponnistelujen olisi ulotuttava myös rahoituslaitoksiin, joiden riski/omapääoma -suhde on korkea sekä niin sanottuihin verokeitaisiin. Eurooppa-neuvosto pitää rahoitusmarkkinoiden valvontaa käsittelevän foorumin perustamista tärkeänä askeleena tähän suuntaan ja korostaa, että kansainvälisen rahoitusjärjestelmän toimintaa on parannettava aina nykyisten Bretton Woods -järjestelmän elinten puitteissa, ja korostaa myös kansainvälisen valuuttarahaston keskeistä merkitystä.

Köyhimpien maiden velkaantuminen

    28. Köyhimpien maiden velkaantumisongelmien ratkaisemiseksi on löydettävä kestävä ratkaisu. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen pahiten velkaantuneiden köyhien maiden velanhoitoaloitteen parantamista koskevasta yhteisestä eurooppalaisesta linjasta, sekä kannattaa köyhimpien maiden velan vähentämisprosessin nopeuttamista ja sen laajuutta koskevia kunnianhimoisia tavoitteita. Se korostaa, että velan vähentämisen ja köyhyyden torjuntastrategian on liityttävä tiiviimmin toisiinsa. Jäsenvaltiot ovat valmiit tukemaan kaupallisten luottojen anteeksiantoasteen korottamista Pariisin klubin puitteissa 90 prosenttiin ja sitäkin suuremmaksi ja kannattavat virallisena kehitysapuna myönnettyjen velkojen lisähelpotuksia. Eurooppa on siten valmis osallistumaan tasasuhtaisen taakan jaon pohjalta omalla kohtuullisella osuudellaan parannetun velanhoitoaloitteen rahoitukseen.

Ilmastopolitiikka, ympäristö ja kestävä kehitys

    29. Eurooppa-neuvosto korostaa, että Euroopan unioni haluaa täyttää Kiotossa tehdyt sitoumukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä vaikuttaa kaikin tavoin siihen, että Buenos Airesissa sovitun toimintasuunnitelman puitteissa luodaan edellytykset Kioton pöytäkirjan pikaiselle ratifioinnille. Neuvoston päätelmissä 17. toukokuuta 1999 esitetty Euroopan unionin neuvottelukanta vahvistetaan. Eurooppa-neuvosto katsoo, että Kioton pöytäkirjan ratifiointi ja täytäntöönpano ovat tärkeitä edistysaskelia, mutta korostaa myös kiireellisten lisätoimenpiteiden tarvetta erityisesti teollisuusmaissa.

    30. Eurooppa-neuvosto korostaa, että jäsenvaltioiden ponnisteluja täydentävien yhteisön yhteisten ja yhteensovitettujen politiikkojen ja toimenpiteiden kehittäminen on erittäin tärkeää. Kaikkien asianomaisten alojen on osallistuttava kattavan ilmastonsuojelustrategian täytäntöönpanemiseen. Ilmastopolitiikka on tärkein esimerkki Amsterdamin sopimuksen mukaisesta neuvoston velvoitteesta sisällyttää ympäristönäkökohdat ja kestävä kehitys yhteisön muihin politiikkoihin.

    31. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ottamaan ympäristökysymyksen huomioon kaikilla aloilla, erityisesti valmistellessaan integraatiostrategioita Eurooppa-neuvoston Helsingissä pidettävää kokousta varten. Se katsoo, että erityisesti on neuvoteltava vähemmän päästöjä aiheuttavien ympäristöystävällisten liikennemuotojen käytön edellytyksistä sekä uusiutuvien energialähteiden tehostetusta, esteettömästä käytöstä ja niiden lisäämisestä. Eurooppa-neuvosto pitää myös tarpeellisena asianmukaisten puitteiden luomista energiaverotukselle ja kehottaa talous- ja raha-asioiden neuvostoa tekemään asiasta päätöksen pikaisesti. Eurooppa-neuvosto panee merkille tulevan puheenjohtajavaltion aikomuksen tehostaa yhteisön toimintaa ympäristötoimien alalla.

    32. Eurooppa-neuvosto panee merkille komission kertomuksen "Ympäristönäkökohtien sisällyttäminen kaikkiin politiikanaloihin" sekä Wienin kokouksen jälkeen neuvostossa saavutetun edistyksen. Se vahvistaa aikomuksensa tarkastella joulukuussa 1999 Helsingissä pidettävässä kokouksessaan edistymistä kokonaisuudessaan ja muistuttaa pyydetyistä kertomuksista. Se kehottaa neuvostoa (yleiset asiat, talous ja raha-asiat sekä kalastus) esittämään vuonna 2000 kertomuksen ympäristöseikkojen ja kestävän kehityksen huomioon ottamisesta kaikilla politiikan aloilla.

Euroopan petostentorjuntavirasto

    33. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Euroopan parlamentin 6. toukokuuta 1999 sekä talous- ja raha-asioiden neuvoston 25. toukokuuta 1999 tekemiin päätöksiin Euroopan petostentorjuntaviraston perustamisesta. Se on erityisen tyytyväinen esimerkillisen tiiviistä ja rakentavasta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisestä yhteistyöstä, joka teki mahdolliseksi luoda lyhyessä ajassa oikeusperustat viraston työn aloittamiseksi suunnitelmien mukaisesti 1. kesäkuuta 1999. Siten annettiin oikealla hetkellä poliittinen osoitus siitä, että Euroopan unioni on toimintakykyinen myös petosten, korruption ja väärinkäytösten torjunnassa.

    34. Viraston on saatava käyttöönsä tarpeellinen henkilöstö ja rahoitus, jotta yhteisön taloudelliset edut voidaan suojata tehokkaasti eurooppalaisten veronmaksajien edun mukaisesti. Vain siten voidaan torjua tehokkaasti tukien väärinkäyttöä ja sääntöjenvastaisuuksia jäsenvaltioissa sekä Euroopan unionin toimielimissä ja elimissä ja samalla palauttaa kansalaisten luottamus kansallisiin ja eurooppalaisiin virkamiehiin.

    35. Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä, että edellä mainittujen toimielinten lisäksi myös useimmat muut laitokset, virastot ja toimistot, jotka ovat syntyneet yhteisön perussopimusten perusteella, ovat ilmoittaneet olevansa valmiita mahdolliseen petostentorjuntaviraston suorittamaan sisäiseen tarkastukseen. Eurooppa-neuvosto pitää periaatteessa toivottavana, että kaikki yhteisön toimielimet ja laitokset liittyvät tähän toimielintenväliseen järjestelyyn ja pyytää siten Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta, tilintarkastustuomioistuinta, Euroopan keskuspankkia ja Euroopan investointipankkia mahdollisimman pian tutkimaan, millä edellytyksin virasto voi suorittaa sisäiset tarkastukset myös niissä ja miten yhteistyö viraston kanssa yleisesti ottaen voidaan toteuttaa.

Vuoden 2000 tietokoneongelma

    36. Eurooppa-neuvosto toi Cardiffin ja Wienin kokouksissaan esiin tietotekniset ongelmat, joita vuosituhannen vaihtuminen voi aiheuttaa, ja kehotti jäsenvaltioita ryhtymään pikaisesti toimenpiteisiin, joilla mahdolliset häiriöt saataisiin mahdollisimman vähäisiksi. Ongelman käsittelyyn on jo paneuduttu tuloksekkaasti. Eurooppa-neuvosto pyytää lähestyvän vuosituhannen vaihtumisen johdosta komissiota tehostamaan pyrkimyksiään ja kutsumaan koolle korkean tason työryhmä, joka voi tehdä ehdotuksia Euroopan unionissa mahdollisesti tarvittaviksi strategisiksi päätöksiksi, joilla varmistetaan keskeisten infrastruktuurialojen kitkaton toiminta vuosituhannen vaihtumisen yhteydessä syntyvistä mahdollisista tietotekniikkaongelmista huolimatta. Eurooppa-neuvosto pyytää lisäksi komissiota kokoamaan tietoa maailmanlaajuisesti toteutetuista ennakoivista toimista ja saattamaan tiedot julkisuuteen kaikkien käytettäväksi.

Liikenneturvallisuus

    37. Eurooppa-neuvosto kehottaa Euroopassa tapahtuneiden traagisten tunnelionnettomuuksien johdosta liikenneneuvostoa käsittelemään tunnelien turvallisuutta ja vaarallisten aineiden kuljetuksia ja antamaan mahdollisimman pian suosituksia turvallisuuden parantamiseksi ja Euroopan laajuisten yhtenäisen tiukkojen turvallisuusnormien kehittämiseksi edelleen.

Syrjäisimmät alueet

    38. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota antamaan neuvostolle vuoden 1999 loppuun mennessä kertomuksen, jossa määritellään toimenpidekokonaisuus EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan syrjäisimpiä alueita koskevien määräysten täytäntöönpanemiseksi.

IV EUROOPAN UNIONIN KEHITTÄMINEN

    39. Kuluneina kuukausina on saavutettu merkittäviä edistysaskelia Euroopan unionin tiellä kohti 21. vuosisataa: Agenda 2000:sta saavutetulla yhteisymmärryksellä päätettiin laajentumisen edellyttämistä uudistuksista ja varmistettiin unionin rahoituspuitteet seuraaviksi seitsemäksi vuodeksi.

    40. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille Berliinin Eurooppa-neuvoston jälkeisen edistymisen Agenda 2000:n täytäntöönpanossa, erityisesti asiaa koskevien säädösten hyväksymisessä ja toimielinten välisen sopimuksen tekemisessä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota antamaan mahdollisimman pian ehdotuksen omia varoja koskevaksi uudeksi päätökseksi, jotta päätös voisi tulla voimaan vuoden 2002 alussa, kuten Berliinin päätelmissä edellytettiin.

    41. Euroopan yhdentymiseen kuuluu myös tietoisuus kulttuurisesta yhteenkuuluvuudesta. Sen vuoksi EU tukee kulttuuriyhteistyötä ja kulttuurivaihtoa. Eurooppalaisten kulttuurien moninaisuutta ja syvällisyyttä on pidettävä yllä ja edistettävä. Eurooppa-neuvosto ilmaiseekin tyytyväisyytensä saavutettuun yhteisymmärrykseen keskeisistä toimista Euroopan kulttuurin tukemiseksi tulevina vuosina. Näitä ovat "Eurooppalainen kulttuuripääkaupunki" ja uusi puiteohjelma "Kulttuuri 2000". Eurooppa-neuvosto kannattaa kulttuurihankkeiden tukemista rakennerahastoista, jos hankkeilla edistetään pysyvien työpaikkojen luomista.

    42. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille, että kulttuurin puiteohjelmassa tuetaan erityisesti Euroopan kansojen kulttuurien ja historian tuntemusta ja että kirjalla on tässä yhteydessä merkittävä rooli kulttuuriomaisuutena kuten neuvosto vahvisti 8. helmikuuta 1999 antamassaan päätöslauselmassa.

Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue

    43. Eurooppa-neuvosto palauttaa mieleen Wienissä hyväksymänsä toimintasuunnitelman vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisesta ja kehottaa toimielimiä nopeasti edistämään toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. Se ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että Euroopan parlamentti hyväksyi Wienin toimintasuunnitelmaa koskevan päätöslauselman ja kiinnitti yhdessä jäsenvaltioiden parlamenttien jäsenten kanssa aiheeseen asiaankuuluvaa huomiota 22. ja 23. maaliskuuta 1999 pitämänsä konferenssin yhteydessä. Eurooppa-neuvosto aikoo myös tämän konferenssin tulokset huomioon ottaen vahvistaa Euroopan tulevan oikeus- ja sisäpolitiikan poliittiset suuntaviivat erityisistunnossaan Tampereella 15. ja 16. lokakuuta 1999.

      Euroopan unionin perusoikeuskirja

    44. Eurooppa-neuvosto katsoo, että Euroopan unionin nykyisessä kehitysvaiheessa unionin tasolla voimassaolevat perusoikeudet olisi koottava peruskirjaksi ja siten tuotava näkyvämmin esille.

    45. Tätä varten se on tehnyt liitteessä IV olevan päätöksen. Tulevaa puheenjohtajavaltiota pyydetään luomaan edellytykset päätöksen täytäntöönpanemiseksi Eurooppa-neuvoston Tampereella 15. ja 16. lokakuuta 1999 pidettävään erityisistuntoon mennessä.

    Ihmisoikeudet

    46. Eurooppa-neuvosto panee merkille puheenjohtajavaltion kertomuksen ihmisoikeuksista. Se kehottaa tarkastelemaan kysymystä unionin ihmisoikeus- ja demokratiaviraston perustamisen aiheellisuudesta.

Toimielinten toimintatavat

    47. Eurooppa-neuvosto korostaa pitävänsä tärkeänä komission ja Euroopan yhteisöjen hallinnon sisäistä uudistamista ja nykyaikaistamista. Se arvostaa virkaatekevän komission toteuttamia toimenpiteitä. Se ilmaisee tyytyväisyytensä komission tulevan puheenjohtajan aikomukseen toteuttaa tarvittavat perusteelliset uudistukset, jotta komissio voisi täyttää tehtävänsä tehokkaasti yhteisymmärrykseen ja yhteistyöhön pyrkivällä tavalla.

    48. Eurooppa-neuvosto tulee toimimaan läheisessä yhteistyössä komission tulevan puheenjohtajan kanssa ja tukemaan häntä sellaisen komission luomisessa, jolle on ominaista aiempaa parempi raha- ja henkilöstöasioiden hallinto, korkeat riippumattomuus- ja avoimuusvaatimukset sekä kevyt hallinto, jossa toimivalta ja vastuu on jaettu selkeällä tavalla. Sen vuoksi uuden komission rakenteessa ja tehtävien jaossa pitäisi ottaa huomioon uudet vaatimukset ja todellisen uudistuksen tarve. Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä komission tulevan puheenjohtajan aikomukseen esittää vuoden 2000 alussa tähän liittyviä konkreettisia uudistussuunnitelmia.

    49. Eurooppa-neuvosto palauttaa mieliin, että palkkojen mukauttamismenetelmän voimassaolo päättyy 30. kesäkuuta 2001. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille komission aikomuksen tehdä hyvissä ajoin tähän liittyviä uudistusehdotuksia sekä samalla myös selvittää käsityksiään henkilöstöpolitiikan uudistamisesta.

50. Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä, että neuvoston pääsihteeri on esittänyt selvityksen

    neuvoston toiminnasta laajenevassa unionissa. Se kehottaa yleisten asioiden neuvostoa tämän selvityksen huomioon ottaen esittämään Helsingin Eurooppa-neuvostoon mennessä konkreettisia ehdotuksia neuvoston toimintatapojen parantamiseksi laajentumista silmällä pitäen.

    51. Eurooppa-neuvosto kehottaa uutta Euroopan parlamenttia saattamaan Euroopan parlamentin jäsenten ohjesäännön käsittelyn pikaisesti päätökseen.

      Toimielinkysymyksiä käsittelevä hallitustenvälinen konferenssi

    52. Euroopan unionin toimielinten tehokkaan toiminnan varmistamiseksi myös laajentumisen jälkeen Eurooppa-neuvosto vahvisti aikomuksensa kutsua vuoden 2000 alussa koolle jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin. Konferenssin tarkoitus on selvittää ne Amsterdamissa avoimiksi jääneet toimielimiä koskevat kysymykset, jotka on ratkaistava ennen laajentumista. Konferenssi on saatettava päätökseen ja tarvittavista perussopimuksen muutoksista on päästävä yhteisymmärrykseen vuoden 2000 lopussa.

    53. Hallitustenvälisen konferenssin tehtäviin kuuluu Amsterdamin sopimukseen liitetyn, Euroopan unionin laajentumista silmällä pitäen toimielimistä tehdyn pöytäkirjan sekä siitä annettujen julistusten mukaisesti seuraavat aiheet:

    - Euroopan komission koko ja sen kokoonpano

      - äänimäärien painotus neuvostossa (uudelleenpainotus, kaksinkertaisen enemmistön käyttöönotto, määräenemmistöpäätösten edellyttämä äänimäärä)

      - kysymys mahdollisesta määräenemmistöäänestysten laajemmasta käytöstä neuvostossa.

       Lisäksi voidaan käsitellä muita tarvittavia perussopimuksen muutoksia, jos ne Euroopan unionin toimielinten osalta liittyvät edellä mainittuihin kysymyksiin ja Amsterdamin sopimuksen täytäntöönpanoon.

    54. Eurooppa-neuvosto pyytää tulevaa puheenjohtajavaltiota itsenäisesti laatimaan Helsingin Eurooppa-neuvostoa varten laajan raportin tarkasteltavien kysymysten ratkaisuvaihtoehtojen selvittämiseksi ja arvioimiseksi. Tässä yhteydessä puheenjohtajavaltio ottaa huomioon jäsenvaltioiden, Euroopan komission ja Euroopan parlamentin tekemät ehdotukset. Sen lisäksi puheenjohtajavaltio voi selvittää tarvetta lisäneuvotteluihin. Hakijavaltioiden kanssa on käytävä olemassaolevilla foorumeilla tähän liittyvää mielipiteiden vaihtoa.

      Euroopan unionin yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

55. Eurooppa-neuvosto jatkoi keskustelua Euroopan unionin yhteisestä turvallisuus- ja

    puolustuspolitiikasta ja antoi liitteessä olevan julistuksen Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisestä. Se on tyytyväinen puheenjohtajavaltio Saksan työhön ja hyväksyy liitteessä III olevan puheenjohtajavaltion kertomuksen tulevan työn perustaksi. Eurooppa-neuvosto pyytää tulevaa puheenjohtajavaltiota jatkamaan työtä siten, että se voi antaa uuden kertomuksen Helsingin Eurooppa-neuvostolle.

    56. Eurooppa-neuvosto kehottaa yleisten asioiden neuvostoa käsittelemään turvallisuuden kaikkia osa-alueita unionin ja jäsenvaltioiden ei-sotilaallisten kriisinhallintavälineiden kehittämiseksi ja niiden koordinoinnin parantamiseksi. Neuvotteluissa voitaisiin muun muassa käsitellä muita yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan aloitteita täydentävän, kansalliset siviilivoimavarat ja -asiantuntemuksen yhdistävän valmiuskapasiteetin perustamisen mahdollisuutta.

    Laajentumisprosessi

    57. Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä, että liittymisneuvottelujen dynamiikka on edelleen parantunut ja että ne etenevät hyvin. Se on tyytyväinen myönteisiin tuloksiin, joita on saavutettu vuoden 1999 alkupuoliskolla varsinaisten asianeuvottelujen toisella kierroksella Viron, Puolan, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Kyproksen kanssa useista tärkeistä ja ongelmallisista luvuista. Eurooppa-neuvosto korostaa pyrkivänsä päättäväisesti pitämään edelleen yllä neuvottelujen tahtia. Euroopan unioni aikoo siten mahdollisimman pian ensi vuonna aloittaa neuvottelut kaikista neuvotteluluvuista.

    58. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille, että Bulgarian, Latvian, Liettuan, Romanian ja Slovakian kanssa tehtävä yhteisön säännöstön analyyttinen tarkastelu on siirtynyt monenvälisestä vaiheesta ratkaisevaan kahdenväliseen vaiheeseen, mikä tekee näille maille mahdolliseksi nopeuttaa liittymisvalmisteluja. Helsingin Eurooppa-neuvostossa tarkastellaan mahdollisten hakijavaltioiden edistymistä ja tehdään sen perusteella aiheelliset johtopäätökset.

    59. Eurooppa-neuvosto korostaa jälleen Luxemburgin Eurooppa-neuvoston päätöksiä, joiden mukaan ratkaisut uusien neuvottelujen aloittamisesta voidaan tehdä ainoastaan Kööpenhaminan Eurooppa-neuvoston vahvistamien arviointiperusteiden pohjalta. Samalla se korostaa liittymismahdollisuuden merkitystä myös niille mahdollisille hakijavaltioille, joiden kanssa ei vielä neuvotella. Tämän vuoksi se pyytää komissiota seuraavan tilanneselvityksensä yhteydessä selvittämään, millä toimilla tämä mahdollisuus saataisiin kullekin mahdolliselle hakijavaltiolle konkreettisemmaksi. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille hakijavaltioiden jatkuvan edistymisen ja kannustaa niitä jatkamaan uudistuksiaan ja mukauttamispyrkimyksiään.

    60. Eurooppa-neuvosto korostaa tiukkojen ydinturvallisuusnormien merkitystä Keski- ja Itä-Euroopassa. Se painottaa tämän kysymyksen merkitystä unionin laajentumisen yhteydessä ja kehottaa komissiota tutkimaan sitä perusteellisesti seuraavissa hakijamaita koskevissa määräaikaiskertomuksissa, joiden pitäisi valmistua syksyllä 1999.

    61. Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä, että Maltan liittymishakemusta koskevan, komission ajantasaistetun lausunnon perusteella on voitu aloittaa unionin säännöstön analyyttinen tarkastelu Maltan kanssa. Komissio aikoo esittää hyvissä ajoin ennen Helsingin

    Eurooppa-neuvostoa myös Maltan edistymisestä liittymistä silmällä pitäen kertomuksen, joka yhdessä muita hakijamaita koskevien vastaavien kertomusten kanssa tulee olemaan perustana Helsingin Eurooppa-neuvoston mahdollisille päätöksille.

V ULKOSUHTEET

Kosovo

62. Eurooppa-neuvosto hyväksyi liitteenä olevan julkilausuman Kosovosta.

Länsi-Balkan

    63. Euroopan unioni on ollut koko kriisin ajan ensimmäisten joukossa, kun on pyritty helpottamaan pakolaisten ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden hätää. Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot haluavat edelleen kaikin tavoin tukea alueen maita ja humanitaarisia avustusjärjestöjä niiden täyttäessä tärkeää humanitaarista tehtäväänsä. Tässä yhteydessä se arvostaa alueen maiden, erityisesti Albanian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian poikkeuksellisen suuria ponnisteluja väliaikaisen suojan ja majoituksen tarjoamiseksi siirtymään joutuneille henkilöille raskaasta taloudellisesta ja sosiaalisesta rasitteesta huolimatta.

    64. Eurooppa-neuvosto korostaa unionin sitoutumista alueen vakauden säilyttämiseen ja lupausta tukea alueen maita ja auttaa niitä selviytymään Kosovon kriisin niille aiheuttamasta taakasta. Eurooppa-neuvosto palauttaa mieliin alueen maille osoitetun 100 miljoonan euron rahoitustuen.

    65. Eurooppa-neuvosto toistaa Euroopan unionin sitoumuksen johtaa Kosovon jälleenrakennusta, ja se vetoaa muihin avunantajiin, jotta ne osallistuisivat anteliaasti jälleenrakentamistoimiin. Tätä varten on tarpeen perustaa alueelle selkeä ja toimiva siirtymäkauden hallinto poliittisen ratkaisun puitteissa. Siirtymäkauden hallinnolla, jota Euroopan unioni voisi johtaa, olisi oltava toimivalta ja valmius toimia kansainvälisen yhteisön vastapuolena, jotta tehokas jälleenrakennus- ja kunnostusprosessi olisi mahdollista.

    66. Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota laatimaan ensi tilassa ehdotuksia suunnitellun jälleenrakennusavun organisoinnista, erityisesti parhaista keinoista ja tarvittavista järjestelyistä sekä prosessin edellyttämistä henkilö- ja rahoitusresursseista.

    67. Tietoisena siitä poikkeuksellisen suuresta jälleenrakentamistyöstä alueella kriisin päätyttyä sekä tarpeesta nopeasti aloittaa tehokkaat toimenpiteet, Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota valmistelemaan ennen kesäkuun loppua ehdotuksia yhteisön jälleenrakennusohjelmien täytäntöönpanosta vastaavan viraston perustamiseksi. Neuvostoa, Euroopan parlamenttia ja tilintarkastustuomioistuinta kehotetaan tekemään kaikkensa, jotta virasto voisi aloittaa toimintansa kesän loppuun mennessä.

    68. Eurooppa-neuvosto kehottaa tulevia tarpeita silmällä pitäen komissiota esittämään mahdollisimman pian ehdotukset pakolaisten auttamista ja paluuta koskevista ylimääräisistä henkilö- ja rahoitusresursseista, mukaan luettuna tarvittaessa ehdotukset Euroopan yhteisön tämän vuoden talousarviossa olevan 196 miljoonan euron varauksen käyttöönotosta, siirroista muista budjettikohdista tai tekemään ehdotuksen lisätalousarviosta vuodelle 1999. Seuraaville vuosille on tehtävä tilanteenmukaiset ratkaisut.

    69. Eurooppa-neuvosto toivoo voivansa hyväksyä Länsi-Balkania koskevan yhteisen strategian Wienin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti, ja kehottaa neuvostoa jatkamaan tiiviisti tarpeellisia valmisteluja.

    70. Eurooppa-neuvosto vahvisti Jugoslavian liittotasavallan kanssa järjestettäviä urheilutapahtumia koskevan Euroopan unionin kannan. Neuvosto tarkastelee asiaa uudelleen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman antamisen jälkeen.

Kaakkois-Eurooppaa koskeva vakaussopimus

    71. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille Kaakkois-Eurooppaa koskevan vakaussopimuksen laatimisessa saavutetun edistyksen ja toivoo, että Kölnissä 10. kesäkuuta pidettävässä ministerikokouksessa päästään sopimukseen. Vakaussopimus edistää rauhaa, vakautta ja vaurautta alueen maissa ja niiden välistä yhteistyötä. Jugoslavian liittotasavallan osallistumista tähän prosessiin tarkastellaan myöhemmin sen jälkeen, kun se on täyttänyt kansainvälisen yhteisön Kosovoa koskevat ehdot. Kosovon kriisin ratkaisu on sen ennakkoedellytys. Lisäksi Eurooppa-neuvosto muistuttaa, että demokraattisten vapauksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisessa on tapahduttava edistystä.

    72. Eurooppa-neuvosto vahvistaa uudelleen Euroopan unionin valmiuden saattaa alueen maat lähemmäs mahdollisuutta integroitua kokonaan sen rakenteisiin. Tämä tapahtuu uudenlaisella sopimussuhteella, jossa otetaan huomioon kunkin maan tilanne, mukaan lukien edistyminen alueellisessa yhteistyössä, ja joka voi johtaa Euroopan unionin jäsenyyteen Amsterdamin sopimuksen mukaisesti edellyttäen, että Kööpenhaminassa kesäkuussa 1993 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston määrittämät arviointiperusteet täyttyvät.

    73. Euroopan unioni tekee kaikkensa tukeakseen demokraattisen hallituksen johtamaa Montenegron tasavaltaa, jotta se voisi hyötyä vakaussopimuksesta heti alusta alkaen.

    74. Eurooppa-neuvosto korostaa vakaata päätöstään siitä, että Euroopan unionin tulisi johtaa vakaussopimuksen täytäntöönpanoa. Se kehottaa neuvostoa ja komissiota antamaan tarvittavien täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttamiselle ensisijaisen aseman. Unioni avustaa aktiivisesti alueen maita niiden pyrkimyksissä saavuttaa vakaussopimuksen tavoitteet. Johtotehtävänsä mukaisesti Euroopan unioni nimittää vakaussopimuksen erityiskoordinaattorin kuultuaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön puheenjohtajaa ja muita sopimuspuolia.

    75. Eurooppa-neuvosto panee merkille komission ja Maailmanpankin toimet yhtenäisen kansainvälisen avustusstrategian kehittämiseksi ja avunantajakonferenssin nopeaksi valmistelemiseksi Kaakkois-Eurooppaa varten strategian on perustuttava yhteiseen realistiseen arvioon alueen keskipitkän ja pitkän aikavälin taloudellisen jälleenrakennuksen edellyttämästä rahoituksesta.

    76. Eurooppa-neuvosto vahvistaa halukkuutensa osallistua huomattavalla osuudella tähän jälleenrakennustyöhön ja kehottaa muita avunantajia osallistumaan siihen avokätisesti. 

    77. Eurooppa-neuvosto korostaa uudelleen komission, kansainvälisten rahoituslaitosten ja kahdenvälisten avunantajien välisen tehokkaan koordinoinnin merkitystä. Tässä yhteydessä vakaussopimuksen erityiskoordinaattorilla tulee olemaan merkittävä asema.

Yhteinen Venäjän-strategia

    78. Eurooppa-neuvosto päätti Euroopan unionin yhteisestä Venäjän-strategiasta. Tällä ensimmäisellä yhteisellä strategialla vahvistetaan Venäjän ja Euroopan unionin välistä strategista kumppanuutta, jonka merkitys on ratkaiseva puolustettaessa rauhaa ja turvallisuutta Euroopassa ja koko maailmassa sekä vastattaessa Euroopan yhteisiin haasteisiin. Euroopan unioni odottaa tätä päämäärää silmällä pitäen yhteistyötä sellaisen Venäjän kanssa, jolle on leimaa antavaa avoimuus, moniarvoisuus, demokratia ja vakaus ja jossa noudatetaan vaurastuvan markkinatalouden perustana olevia oikeusvaltion periaatteita. Tämä yhteistyö vahvistaa Euroopan unionin ja Venäjän kumppanuutta ja antaa sille laajan, tulevalle vuosisadalle ulottuvan perspektiivin.

    79. Yhteinen strategia on nyt hyväksytty ja tätä Amsterdamin sopimuksella perustettua yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uutta tärkeää välinettä sovelletaan muutaman viikon kuluttua ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun sopimus tuli voimaan. Yhteinen strategia, joka mahdollistaa enemmistöpäätökset, lujittaa unionin, komission ja jäsenvaltioiden toiminnan yhtenäisyyttä ja toimivuutta.

Muut yhteiset strategiat

    80. Eurooppa-neuvosto viittaa uudelleen siihen, että se kehotti Wienin kokouksessaan neuvostoa laatimaan yhteiset strategiat myös Ukrainalle, Välimeren alueelle Barcelonan prosessin ja Lähi-idän rauhanprosessin erityisesti huomioon ottaen sekä Länsi-Balkanille. Wienin kokouksesta kuluneen kuuden kuukauden aikana on selvästi yhä uudelleen eri tavoin korostunut, kuinka merkittäviä mainitut alueet ovat Euroopan unionille ei pelkästään unionin ulkosuhteisiin kuuluvina kumppaneina, vaan myös maanosamme ja siihen rajoittuvien alueiden turvallisuuden ja vakauden kannalta. Euroopan unionilla on sekä erityinen vastuu että erityisasema sen tehdessä yhteistyötä kaikkien naapurimaidensa kanssa tiiviissä kumppanuudessa tämän päämäärän toteuttamiseksi täydennyksenä yhteiselle Venäjän-strategialle. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen tehtyihin valmisteluihin ja kehottaa neuvostoa jatkamaan tiiviisti kolmen muun yhteisen strategian laatimista Wienin päätösten mukaisesti, jotta niistä kaikista voidaan päättää mahdollisimman pian. Vahvistettaessa yhteisten strategioiden uusia aloja olisi tarkasteltava myös sellaisia temaattisia kysymyksiä kuin ihmisoikeudet ja demokratia.

Ukraina

    81. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen tiiviimpään yhteistyöhön Ukrainan kanssa suhteisiin maaliskuussa 1998 voimaan tulleen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen puitteissa, joka järjesti maidenväliset suhteet uudelle tasolle. Sopimuksen tarjoamia laajoja mahdollisuuksia on käytettävä tehokkaasti hyödyksi Ukrainan lähentämiseksi Euroopan unioniin. Eurooppa-neuvosto rohkaisee Ukrainaa jatkamaan uudistuspolitiikkaansa ja takaa sille jatkuvan tukensa.

    82. Eurooppa-neuvosto muistuttaa Tšernobylin ydinvoimalan sulkemista koskevasta Ukrainan ja G7-maiden yhteisymmärryspöytäkirjasta. Se korostaa olevan välttämätöntä pyrkiä sopimuksen mukaisesti kaikin mahdollisin keinoin voimalan sulkemiseen vuonna 2000 ja kehottaa kansainvälistä yhteisöä toimenpiteisiin, jotka auttavat Ukrainaa selviytymään Tšernobylin ydinvoimalan sulkemisen aiheuttamista seurauksista.

    83. Eurooppa-neuvosto korostaa Euroopan unionin yhteisen strategian keskeistä merkitystä Euroopan unionin ja Ukrainan välisten suhteiden jo nyt tiiviin verkoston kehittämisessä.

Transatlanttiset suhteet

    84. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen tiiviiseen transatlanttiseen yhteistyöhön tärkeissä kansainvälisissä kysymyksissä kuten Kosovon kriisissä. Euroopan unionin ja Kanadan huippukokous 17. kesäkuuta sekä Euroopan unionin ja Yhdysvaltain huippukokous 21. kesäkuuta ovat uusi mahdollisuus syventää kansainvälisen vakauden kannalta ratkaisevan merkittäviä transatlanttisia suhteita ja varmistaa, että suhteissa ilmenevät ongelmat ratkaistaan molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Siten Eurooppa-neuvosto katsoo, että molempien osapuolten on vielä ponnisteltava muun muassa luomalla toimiva ennakkovaroitusjärjestelmä sen estämiseksi, että usein toistuvat ja syvät kahdenväliset kauppariidat vaikuttavat kahdenvälisten suhteiden yleiseen ilmapiiriin. Niiden henkilöiden ja järjestöjen, joita poliittiset päätökset koskevat, osallistumisella transatlanttiseen vuoropuheluun on tässä entistä suurempi merkitys. Eurooppa-neuvosto korostaa transatlanttisen toimintasuunnitelman merkitystä ja sen yhteydessä transatlanttista talouskumppanuutta.

Euroopan unionin ja Japanin väliset suhteet

    85. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen Euroopan unionin ja Japanin väliseen tiiviiseen yhteistyöhön erityisesti poliittisen vuoropuhelun tasolla sekä kahden- ja monenvälisissä taloussuhteissa. Euroopan unionin ja Japanin huippukokouksessa 20. kesäkuuta syvennetään tiivistä yhteistyötä entisestään. Japani on Euroopan unionille erityisen tärkeä poliittinen ja taloudellinen kumppani Aasiassa. Eurooppa-neuvosto korostaa lisäksi Euroopan unionin ja Japanin yhteisiä Aasian, Euroopan ja koko maailman rauhaa, vakautta ja hyvinvointia koskevia etuja.

Lähi-itä

    86. Israelin vaalien jälkeen Eurooppa-neuvosto vahvistaa Berliinissä (25. maaliskuuta 1999) antamansa julkilausuman ja korostaa neuvotteluratkaisun merkitystä Lähi-idässä. Se vetoaa israelilais- ja palestiinalaisosapuoliin kehottaen näitä panemaan tinkimättä ja viivyttelemättä täytäntöön Wye-River-sopimuksen ja aloittamaan mahdollisimman nopeasti uudelleen lopullista asemaa koskevat neuvottelut kokonaisvaltaisen, oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan luomiseksi alueelle.

    87. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen myös äskettäin valitun Israelin pääministerin aikomukseen aloittaa uudelleen neuvottelut palestiinalaisten ja Syyrian kanssa ja hänen tähän liittyviin suunnitelmiinsa etsiä nopeaa ratkaisua Israelin joukkojen vetämiseksi Libanonista. Eurooppa-neuvosto tukee edelleen rauhanprosessia monenvälisellä tasolla ja kannustaa työryhmiä

    työskentelemään alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen kehittämiseksi. Eurooppa-neuvosto vahvistaa uudelleen Euroopan unionin päättäväisyyden osallistua rauhanprosessiin täysimääräisesti sekä antaa tunnustuksensa Euroopan unionin erikoislähettilään Miguel-Angel Moratinoksen työlle.

EuroVälimeri-kumppanuus

    88. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille Stuttgartissa 15. ja 16. huhtikuuta 1999 pidetyn kolmannen EuroVälimeri-konferenssin tulokset. Eurooppa-neuvosto arvostaa sitä, että tänä alueelle poliittisesti erityisen vaikeana aikana on onnistuttu vahvistamaan kaikkien osanottajien täysi sitoutuminen Barcelonan julistuksessa määriteltyihin tavoitteisiin ja periaatteisiin sekä antamaan kumppanuudelle merkittävää lisäpontta sen kehittämiseksi edelleen kaikilla kolmella alalla. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ja komissiota ensisijaisesti panemaan käytännössä täytäntöön Stuttgartissa tehdyt päätökset, erityisesti alueen sisäisen yhteistyön parantamiseksi kaikilla kumppanuusaloilla, sekä hallitusten ulkopuolisten toimijoiden osallistumisen lisäämiseksi.

Latinalainen Amerikka ja Karibian alue

    89. Eurooppa-neuvosto panee erityisen tyytyväisenä merkille Rio de Janeirossa 28. ja 29. kesäkuuta 1999 järjestettävän Euroopan unionin, Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden valtion- ja hallitusten päämiesten ensimmäisen huippukokouksen. Tässä historiallisessa tapahtumassa, joka korostaa näiden alueiden välisiä erinomaisia ja tiiviitä suhteita, perustetaan uusi strateginen kumppanuus, jonka avulla on tarkoitus syventää alueidemme välistä molemminpuolista ymmärtämystä politiikan, talouden ja kulttuurin alalla.

    90. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille meneillään olevan neuvotteluprosessin Meksikon kanssa ja toivoo, että yhteisymmärryksen voidaan päästä mahdollisimman pian ja joka tapauksessa tämän vuoden aikana.

    91. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille neuvoston päätöksen 250 miljoonan euron osoittamisesta Keski-Amerikan jälleenrakennus- ja kunnostussuunnitelman rahoitukseen ja antaa komissiolle tehtäväksi panna suunnitelman mahdollisimman pian täytäntöön.

Pohjoinen ulottuvuus

    92. Eurooppa-neuvosto katsoo neuvoston vahvistamien Euroopan unionin politiikan pohjoista ulottuvuutta koskevien suuntaviivojen olevan sopiva perusta Euroopan unionin painoarvon lisäämiseksi alueella. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille tulevan puheenjohtajavaltion aikomuksen järjestää 11. ja 12. marraskuuta 1999 pohjoista ulottuvuutta käsittelevä ministerikonferenssi. Pohjoisen ulottuvuuden käsitteen tavoitteena on lisätä hyvinvointia, vahvistaa turvallisuutta sekä torjua päättäväisesti ympäristön saastumisen, ydinriskien ja rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden vaarat yhdessä alueen maiden kanssa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Eurooppa-neuvosto katsoo, että marraskuussa järjestettävän konferenssin jälkeen olisi tarkasteltava mahdollisuutta laatia toimintasuunnitelma. Koska suuntaviivat on vahvistettu, olisi nyt sopiva ajankohta ottaa asianomaiset hakijamaat, Venäjän federaatio sekä Norja ja Islanti tiiviimmin mukaan asian tulevaan valmisteluun.

Taka-Kaukasian huippukokous

    93. Eurooppa-neuvosto korostaa Taka-Kaukasian alueen merkitystä vakaudelle Euroopan ja Aasian liittymäkohdassa ja pitää arvossa tämänhetkisiä suhteita. Eurooppa-neuvosto odottaa Luxemburgissa 22. kesäkuuta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen voimaantulon johdosta järjestettävän Euroopan unionin ja kolmen Taka-Kaukasian valtion presidenttien tapaamisen antavan tulevaisuuteen tähtääviä virikkeitä Euroopan unionin suhteille Armenian, Azerbaidzanin ja Georgian kanssa. Eurooppa-neuvosto on vakuuttunut, että tämä edistää myös alueellista yhteistyötä ja näin ollen kestävien ratkaisujen hakemista alueella vielä jatkuvien konfliktien ratkaisemiseksi.

Itä-Timor

    94. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille Itä-Timoria koskevan New Yorkin sopimuksen allekirjoittamisen, mikä merkitsee mahdollisuutta päästä pitkään jatkuneessa kansainvälisessä konfliktissa oikeudenmukaiseen ratkaisuun järjestämällä kansanäänestys, jossa Itä-Timorin väestö saa vapaasti ilmaista tahtonsa. Eurooppa-neuvosto arvostaa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin ja osapuolten menestyksekkäitä ponnisteluja tämän historiallisen tuloksen saavuttamiseksi.

    95. Eurooppa-neuvosto yhtyy Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin turvallisuusneuvostolle antamassa kertomuksessa ilmaisemaan vakavaan huoleen Itä-Timorissa jatkuvasta jännittyneestä ja epävakaasta tilanteesta.

    96. Eurooppa-neuvosto toistaa tukevansa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin ehdotuksia YK:n avustusryhmän sijoittamisesta Itä-Timoriin organisoimaan kansanäänestystä (UNAMET). Se pyytää neuvostoa tutkimaan mahdollisuutta lähettää Itä-Timoriin eurooppalainen tarkkailijaryhmä kansanäänestyksen menettelytavoista tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti.

Macao

    97.  Eurooppa-neuvosto odottaa, että Macaon siirtymäprosessi saatetaan päätökseen samassa myönteisessä hengessä, joka on ollut ominaista koko prosessille. Eurooppa-neuvosto uskoo, että Kiinan ja Portugalin vuonna 1987 antaman yhteisen julistuksen täysimääräinen täytäntöönpano takaa vastuun harmonisen siirtymisen 20. joulukuuta 1999, sekä katsoo, että tulevan erityishallintoalueen suuri autonomia sekä jatkuvuus Macaon oman yhteiskunta-, talous-, oikeus- ja kulttuuri-identiteetin osalta tulevat olemaan alueen vakauden ja hyvinvoinnin perusta.

    98.  Eurooppa neuvosto uskoo, että unionin ja Macaon väliset olemassa olevat suhteet ja nykyinen yhteistyö paranevat ja siten vaikuttavat myönteisesti alueen tulevaan kehitykseen.

Maailman kauppajärjestö (WTO)

    99. Eurooppa-neuvosto katsoo monenvälisen kauppajärjestelmän vahvistamisen olevan erittäin tärkeää ja korostaa, että monenvälinen kaupan vapauttaminen edelleen on paras tapa vastata haasteisiin, joita nopeat ja laajalle ulottuvat talouden muutokset ja lisääntyvä globalisaatio aiheuttavat.

    100. Eurooppa-neuvosto kannattaa päättäväisesti ajatusta, että Seattlessa vuoden 1999 lopulla järjestettävässä WTO:n kolmannessa ministerikonferenssissa käynnistetään uusi laaja WTO:n puitteissa käytävä neuvottelukierros, joka aloitetaan vuonna 2000 ja joka olisi saatettava mahdollisuuksien mukaan päätökseen kolmen vuoden sisällä. Useita aiheita, mukaan lukien työelämää koskevat säännökset, ympäristö, kehitys ja avoimuus, käsittävät neuvottelut ovat sopivin lähestymistapa merkittävien ja tasapuolisten, kaikkia WTO:n jäseniä hyödyttävien tulosten saavuttamiseksi.

    101. Eurooppa-neuvosto katsoo kehitysmaiden voimakkaamman integroimisen maailmankauppaan olevan välttämätöntä kauppaan sisältyvien kasvumahdollisuuksien vuoksi ja on siksi valmis helpottamaan kyseisten maiden markkinoillepääsyä.

    102. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille, että WTO:hon on liittynyt uusia valtioita. Eurooppa-neuvosto tunnustaa erityisesti Kiinan ja Venäjän tähänastiset ponnistelut WTO:hon liittymiseksi ja kehottaa neuvostoa ja komissiota tukemaan Kiinan pikaista liittymistä oikeudenmukaisen etujen tasapainon pohjalta sekä tukemaan Venäjän pyrkimyksiä täyttää WTO:hon liittymisen edellytykset.

PUHEENJOHTAJAN PÄÄTELMIEN LIITTEET

KÖLNIN EUROOPPA-NEUVOSTO

3. JA 4. KESÄKUUTA 1999

Sivu

LIITE I Eurooppa-neuvoston päätöslauselma ja kertomus työllisyyssopimuksesta 3

LIITE II Euroopan unionin yhteinen Venäjän-strategia 14

    LIITE III Eurooppa-neuvoston julistus ja puheenjohtajavaltion selvitys Euroopan

     turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta 33

LIITE IV Eurooppa-neuvoston päätös EU:n perusoikeuskirjan laatimisesta 43

LIITE V Eurooppa-neuvoston julkilausuma Kosovosta 44

LIITE VI Luettelo Kölnin Eurooppa-neuvostolle toimitetuista asiakirjoista 45

LIITE I

Ehdotus:

EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖSLAUSELMA

EUROOPAN TYÖLLISYYSSOPIMUKSESTA

Tiiviimpää yhteistyötä työllisyyden ja

talousuudistusten edistämiseksi Euroopassa

Kölnissä 3. ja 4. kesäkuuta 1999 pidetyssä istunnossaan Eurooppa-neuvosto, joka

palautti mieliin Wienin Eurooppa-neuvoston päätelmät erityisesti Euroopan työllisyyssopimuksen laatimisen osalta,

palautti mieliin Luxemburgin Eurooppa-neuvoston päätöslauselman jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittamisesta talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa,

palautti mieliin Amsterdamin Eurooppa-neuvoston päätöslauselmat vakaus- ja kasvusopimuksesta sekä kasvusta ja työllisyydestä,

palautti mieliin työllisyyttä käsitelleen ylimääräisen Luxemburgin Eurooppa-neuvoston päätelmät,

palautti mieliin Cardiffin Eurooppa-neuvoston päätelmät, jotka koskevat talousuudistusta ja tervettä julkista taloutta kasvun, vaurauden ja työllisyyden perustana,

hyväksyi 31. toukokuuta 1999 päivätyn puheenjohtajavaltion kertomuksen "Euroopan työllisyyssopimus: Tiiviimpää yhteistyötä työllisyyden ja talousuudistusten edistämiseksi Euroopassa" ja sitä täydentävän asiakirjan "Nuoret ja Eurooppa - tulevaisuutemme",

on antanut seuraavan julkilausuman:

I Korkeampi työllisyys on ensisijainen tavoite

    1. Eurooppa-neuvosto katsoo korkean työllisyyden olevan avain suurempaan taloudelliseen hyvinvointiin, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yhteenkuuluvuuteen. Aivan liian korkean työttömyyden poistaminen on näin ollen talous- ja sosiaalipolitiikkamme tärkein tavoite. Korkeamman työllisyyden saavuttaminen yhtenäismarkkinoilla riippuu taustalla olevien makrotaloudellisten olosuhteiden parantamisesta, työvoiman työllistettävyydestä ja ammattitaidosta, hyvin toimivista työvoimamarkkinoista sekä tehokkaista ja kilpailukykyisistä tavara-, palvelu- ja pääomamarkkinoista jäsenvaltioissa ja yhteisössä. Euron käyttöönotto on merkittävästi parantanut korkeamman kasvun ja työllisyyden edellytyksiä. Strategiaa investointien ja innovaatioiden edistämiseksi on vahvistettava, jotta näitä mahdollisuuksia voidaan täysin hyödyntää ja saavuttaa dynaamisempi kasvu ja korkeampi työllisyys säilyttäen samalla vakaa hintataso.

    Tätä varten Eurooppa-neuvosto sitoutuu tehostamaan ponnistelujaan jäsenvaltioissa ja tekemään tiiviimpää yhteistyötä Euroopan unionissa. Euroopan työllisyyssopimus vastaa näihin tavoitteisiin ja Eurooppa-neuvosto katsoo, että sopimus tarjoaa perustan ja puitteet korkeampaan kasvuun ja työllisyyteen johtavalle kestävälle prosessille ja että se on yhdenmukainen yhteisön tärkeimmän talouspolitiikan yhteensovittamisen välineen, talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa. Tämän lähestymistavan ansiosta Euroopan unioni osallistuu samalla myönteisellä tavalla maailmantalouden ongelmien ratkaisemiseen.

    2. Yhteensovitetun työllisyysstrategian ja talousuudistusten lisäksi makrotaloudellinen vuoropuhelu on lisätty Euroopan työllisyyssopimuksen kolmanneksi pilariksi. Tällä uudella osa-alueella pyritään parantamaan edellytyksiä yhteistyökykyiseen, kasvua ja työllisyyttä edistävään makrotalouspoliittiseen yhdistelmään, jolla samalla säilytetään vakaa hintataso. Näillä kolmella Euroopan työllisyyssopimuksen pilarilla, jotka tukevat ja vahvistavat toinen toistaan, Euroopan unioni liittää työllisyyttä edistävän politiikkansa osaksi kokonaisvaltaista strategiaa talouksiemme dynaamisen kehityksen vahvistamiseksi.

    3. Laajoissa talouspoliittisissa suuntaviivoissa jäsenvaltiot ja yhteisö sopivat vuosittain talouspolitiikkansa tärkeimmistä osa-alueista; työllisyyden suuntaviivoissa jäsenvaltiot ja yhteisö sopivat vuosittain yhteensovitetun työllisyysstrategian tärkeimmistä osa-alueista; Cardiffin talousuudistukseen liittyvissä selvityksissä jäsenvaltiot ja yhteisö viittaavat käynnistettyihin talousuudistuksiin ja osoittavat tulevien uudistustoimien suunnan. Nämä vakiintuneet menettelyt tarjoavat oikeat puitteet, joissa Euroopan työllisyyssopimukselle voidaan antaa jatkuvasti muuttuviin vaatimuksiin sovitettua lisäarvoa.

II Yhteensovitettu työllisyysstrategia ja talousuudistukset hyvässä vauhdissa

    4. Eurooppa-neuvosto vahvistaa tästä syystä uudelleen sitoutumisensa yhteensovitettuun työllisyysstrategiaan (Luxemburgin prosessi) ja talousuudistukseen (Cardiffin prosessi). Työllistyvyyden parantaminen, erityisesti niiden osalta, jotka ovat heikommassa asemassa työmarkkinoilla, ja työttömien auttaminen saamaan tarvitsemansa tiedot ja taidot, yrittäjyyden kehittäminen, yritysten ja niiden työntekijöiden kannustaminen joustavuuteen sekä naisten ja miesten tasavertaisten mahdollisuuksien parantaminen ovat keskeisellä sijalla tässä strategiassa. Eurooppa-neuvosto katsoo, että työvoima-, tuote- ja pääomamarkkinoiden rakenneuudistukset ovat olennaisen tärkeitä, jos halutaan varmistua siitä, että eurooppalaiset yritykset voivat kilpailla menestyksekkäästi maailmanmarkkinoilla ja että Euroopan talouselämän kasvupotentiaalia voidaan käyttää täysin hyväksi. Eurooppa-neuvosto haluaa myös tässä yhteydessä korostaa pysyvässä työllisyyskomiteassa käytävän, yhteensovitettua työllisyysstrategiaa koskevan neuvoston, komission ja työmarkkinaosapuolten jatkuvan vuoropuhelun merkitystä.

    III Makrotaloudellinen vuoropuhelu kasvun ja työllisyyden edistämiseksi

    5. Vahvan kasvun aikaansaamiseksi työllisyydessä vakaan hintatason samalla säilyttäen tarvitaan finanssipolitiikan, rahapolitiikan ja palkkakehityksen toisiaan tukevaa vuorovaikutusta. Eurooppa-neuvosto kehottaa kaikkia talous- ja työllisyyspolitiikasta päättäviä tai siihen vaikuttavia myötävaikuttamaan työllisyyden kasvuun vahvan talouskasvun pohjalta, joka ei aiheuta inflaatiota, kunnioittaen samalla heidän riippumattomuuttaan ja itsenäisyyttään omilla vastuualueillaan. Keskinäiselle luottamukselle perustuvassa makrotaloudellisessa vuoropuhelussa pitäisi vaihtaa sopivalla tavalla tietoja ja näkemyksiä siitä, minkälaisella makrotaloudellisella politiikalla kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksia voitaisiin lisätä ja käyttää täysimääräisesti hyväksi.

    6. Eurooppa-neuvosto pitää välttämättömänä, että Luxemburgin ja Cardiffin prosessien lisäksi aloitetaan säännöllinen makrotaloudellinen vuoropuhelu Ecofin-neuvoston puitteissa yhteistyössä työ- ja sosiaaliasioiden neuvoston kanssa sekä molempien neuvoston kokoonpanojen, komission, Euroopan keskuspankin ja työmarkkinaosapuolten edustajien osallistuessa siihen. Vuoropuhelun pitäisi tapahtua ja se pitäisi valmistella teknisellä tasolla, kuten puheenjohtajavaltion Euroopan työllisyyssopimusta koskevassa kertomuksessa mainitaan.

    7. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille Euroopan työmarkkinaosapuolten julkilausuman. Eurooppa-neuvosto on myös tyytyväinen työmarkkinaosapuolten ja raha-asioita hoitavien viranomaisten halukkuuteen osallistua makrotaloudelliseen vuoropuheluun.

KERTOMUS EUROOPPA-NEUVOSTOLLE EUROOPAN TYÖLLISYYSSOPIMUKSESTA

Tiiviimpää yhteistyötä työllisyyden ja talousuudistusten

edistämiseksi Euroopassa

I Johdanto

Korkeampi työllisyys on ensisijainen tavoite Euroopassa. Ilman korkeaa työllisyyttä ei viime kädessä ole sosiaalista oikeudenmukaisuutta tai yhteenkuuluvuutta. Yhteisön työllisyystilanteen parantamiseksi pitkällä aikavälillä meidän on luotava edellytykset vahvalle ja jatkuvalle kasvulle, joka ei aiheuta inflaatiota. Kasvun esteiden poistaminen tarkoittaa samalla työllisyyden esteiden poistamista. Euron käyttöönotto luo mahdollisuudet laajemmalle hyvinvoinnille ja kasvulle, ja tämä mahdollisuus on käytettävä.

Luxemburgin prosessin myötä Euroopan unioni ryhtyi yhdessä torjumaan työttömyyttä, ja nämä uudet toimet ovat alkaneet tuottaa tulosta. Euroopan yhteisön työllisyystilanne on parantunut huomattavasti vuonna 1998 tapahtuneen nopeamman kasvun ansiosta, ja työttömyys on vähentynyt. Keskimääräinen vuotuinen työttömyysaste on kuitenkin vielä 10 prosenttia siviilityövoimasta. Siksi yhteisiä ponnisteluja on jatkettava hellittämättä ja entistä tehokkaammin vahvan sisäistä kasvua tukevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla. Euroopan työllisyyssopimuksen tavoitteena on pohjustaa tietä työttömyyden vähentämiseksi ja kestävän, työllisyyttä luovan kasvun aikaansaamiseksi saavuttamalla kasvuaste, joka ylittää huomattavasti työn tuottavuuden ja työvoiman tarjonnan kasvun.

Kuten Wienin Eurooppa-neuvosto totesi, työllisyyspolitiikan on oltava osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, johon kuuluvat kasvuun ja vakauteen tähtäävä makrotalouspolitiikka sekä työllisyyden suuntaviivojen ja tehokkuutta ja kilpailukykyä edistävien päättäväisten rakenneuudistusten edelleen kehittäminen ja toteuttaminen. Kölnin Eurooppa-neuvoston olisi sovittava kyseiset tavoitteet täyttävästä strategiasta ja saatava kaikki talouspoliittiset päättäjät suhtautumaan myönteisesti Euroopan työllisyyssopimukseen osallistumiseen.

II Lähestymistapa

Euroopan työllisyyssopimuksen myötävaikutuksella olisi saavutettava korkea työllisyysaste Euroopassa vakaa hintataso säilyttäen. Tämä tarkoittaa, että paitsi lähestymistapoja myös yksittäisiä toimia on tarkasteltava sen varmistamiseksi, voidaanko niiden avulla tukea uusien työpaikkojen luomista tai säilyttää olemassa olevien työpaikkojen kilpailukyky. Lisäksi kansallisten työllisyyspolitiikkojen ja yhteisön työllisyyspolitiikan yhteisvaikutuksen on oltava tehokasta. On ensisijaisesti jäsenvaltioiden tehtävä luoda edellytykset lisääntyvälle työllisyydelle ja kasvulle, mutta sen on perustuttava rakenneuudistuksia ja tasapainoisia talouspoliittisia toimia koskevaan yhteisön strategiaan. Näin käytetään parhaiten hyväksi Euroopan talous- ja rahaliiton muodostamia puitteita, jotka luotiin talouskasvun voimistamiseksi. Tämä on otettava huomioon hyväksyttäessä ja pantaessa täytäntöön yhteisön politiikkoja ja toimia. Erityisesti Agenda 2000:n puitteissa uudistettujen rakenne- ja koheesiorahastojen kautta myönnettävällä tuella on tuettava työpaikkojen luomista.

Amsterdamin sopimuksella muutetun EY:n perustamissopimuksen 127 artiklan mukainen komission tiedonanto sisältää tätä koskevia tärkeitä huomioita. Komission kertomusta "Eurooppa yhtenäisenä talousalueena" voidaan myös käyttää tärkeänä valmisteluasiakirjana Euroopan työllisyyssopimusta kehitettäessä.

Euroopan työllisyyssopimuksessa on otettava huomioon seuraavat kolme tavoitetta, jotta voitaisiin edistää vahvaa kasvua, joka ei aiheuta inflaatiota ja joka luo työpaikkoja:

    - Palkkakehityksen, finanssipolitiikan ja rahapolitiikan yhteisvaikutuksen on oltava mahdollisimman pitkälle toisiansa tukeva.

    - Luxemburgin prosessin mukaista yhteensovitettua työllisyysstrategiaa on kehitettävä ja sitä on toteutettava entistäkin paremmin.

    - Rakenneuudistuksia on tehostettava kilpailukyvyn sekä tavara-, palvelu- ja pääomamarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi Cardiffin prosessin mukaisesti.

Jokaisella näistä politiikan aloista on merkityksensä yhdenmukaisessa, kestävässä ja onnistuneessa työllisyysstrategiassa, jota meidän on kehitettävä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Toiminta-alat täydentävät ja vahvistavat toisiaan, mutta mikään niistä ei kuitenkaan korvaa muita.

Ensiksi on tärkeää käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväksi olemassa olevia tuotanto- ja työllisyysmahdollisuuksia. Samalla on saavutettava korkea investointitaso, jotta tuotantokapasiteettia lisäämällä voidaan luoda kestävä korkea talouskasvu ja enemmän työpaikkoja. Tämä edellyttää niiden työllisyysmahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä, joita tarjoaa naisten kasvava osuus työvoimasta, vähäisen ammattitaidon omaavien työntekijöiden parempi huomioon ottaminen ja sellainen makro- ja mikrotaloudellinen ympäristö, jossa kannattaa lisätä sekä reaalipääomaan että inhimillisiin voimavaroihin tehtäviä investointeja.

Toiseksi on tehtävä yhteistyötä sellaisten tarkoituksenmukaisten työmarkkina- ja koulutuspolitiikkojen luomiseksi, joiden avulla työvoiman kysyntä ja tarjonta saadaan vastaamaan mahdollisimman tarkkaan toisiaan.

Kolmanneksi voimakas innovaatiotoiminta, tutkimus, koulutus ja jatkokoulutus, moderni infrastruktuuri, rakenneuudistukset sekä innovatiivisia yrityksiä suosiva taloudellinen ympäristö edistävät kaikki osaltaan korkeaa työllisyyden tasoa, ja ne luovat myös merkittävää lisäarvoa.

Näin ollen on luotava pysyvät perusedellytykset kasvua ja työllisyyttä edistäville talouspoliittisille toimille samalla kun säilytetään vakaa hintataso ja lisätään innovatiivisuutta ja tuottavuutta panemalla alulle rakenneuudistuksia tavara-, palvelu- ja työvoimamarkkinoilla.

Erityisesti yhtenäisvaluutan ja yhtenäisen rahapolitiikan käyttöönoton myötä on jäsenvaltioiden ja EU:n välillä syntynyt uudenlaista vuorovaikutusta. Euroopan työllisyyssopimuksen tarkoituksena on varmistaa, että jäsenvaltiot ja EU toimivat johdonmukaisesti yhdessä työllisyyden edistämiseksi ja vakauden säilyttämiseksi sekä kytkeä toisiinsa ristiriidaton talouspoliittisten toimien yhdistelmä, mukaan lukien talouspoliittinen vuoropuhelu (Kölnin prosessi) yhteensovitettu työllisyysstrategia ja talousuudistukset (Luxemburgin ja Cardiffin prosessit).

Samanaikaisesti yhteinen raha on lisännyt Euroopan painoarvoa ja vastuuta maailmantaloudessa. Euroopan on jatkettava ponnistelujaan avoimen kauppa- ja rahoitusjärjestelmän kehittämiseksi ja säilytettävä kansainvälinen kilpailukykynsä.

Euroopan työllisyyssopimuksen täytäntöönpanossa on käytettävä laajasti tarvittavia välineitä ja menettelyjä. Näin voidaan varmistaa, että jäsenvaltioiden ja yhteisön toimet nivoutuvat kitkatta toisiinsa ja ovat yhdenmukaisia vastaavien asioiden laajemman kansainvälisen käsittelyn kanssa. Luxemburgin prosessista ja Cardiffin prosessista on jo saatu arvokkaita kokemuksia. Prosesseja on jatkettava ja vahvistettava siten, että kasvun ja työllisyyden rakenteelliset esteet saadaan poistettua koko yhteisössä.

Yhtä tärkeää on kuitenkin se, että talouspolitiikan välineiden joustavan yhteisvaikutuksen edellytyksiä parannetaan lisäämällä tiedon ja näkemysten vaihtoa asianomaisten talouspolitiikan toimijoiden välillä. Tässä yhteydessä yhteistyötä kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi Euroopassa on tehostettava

vaarantamatta Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien riippumattomuutta,

asettamatta kyseenalaiseksi työmarkkinaosapuolten itsenäisyyttä työehtosopimusneuvotteluissa,

ottaen huomioon erilaiset palkkojen määräytymisjärjestelmät, joita koskeva vastuu jakautuu eri tasoille,

noudattaen vakaus- ja kasvusopimusta,

ja noudattaen toissijaisuusperiaatetta.

III Eri politiikan alat

1. Ristiriidaton talouspoliittisten toimien yhdistelmä Kölnin prosessi

Voimakkaan työllisyyden kasvun saavuttamiseksi ja vakaan hintatason säilyttämiseksi talouspolitiikan välineiden on toimittava siten, että niiden yhteisvaikutus on joustavaa. Tällainen poliittisten toimien yhdistelmä muodostaa merkittävän perustan työpaikkoja luovalle investointitoiminnalle. Päätökset talouspolitiikan eri aloilla tehdään toisistaan riippumatta, mutta ne vaikuttavat toisiinsa.

Talouspolitiikan eri alojen toimien tehokkuuden ja tasapainon kannalta on tärkeää, että eri alat organisoidaan seuraavasti:

Finanssipolitiikassa on noudatettava vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteita, mikä edellyttää talousarvioiden saattamista lähelle tasapainoa tai ylijäämäisiksi keski-pitkällä aikavälillä. Sen lisäksi olisi myös uudistettava talousarvioiden rakennetta investointien lisäämiseksi ja esimerkiksi ikääntyviä väestöryhmiä koskevien tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Samalla on tärkeää pitää silmällä makrotalouden kehitystä.

Palkoissa on pysyttävä vakaalla linjalla siten, että palkkakehitys on sopusoinnussa hintojen vakauden ja työpaikkojen luomisen kanssa.

Rahapolitiikan ensisijainen tavoite on vakaan hintatason ylläpitäminen. Tämän vuoksi rahapolitiikkaa on ehdottomasti tuettava edellä kuvatulla finanssipolitiikalla ja palkkakehityksellä. Vakaan hintatason tavoitetta rajoittamatta rahapolitiikalla tuetaan yhteisön yleistä talouspolitiikkaa ja pyritään kestävään kasvuun, joka ei aiheuta inflaatiota, ja korkeaan työllisyysasteeseen.

Talouspolitiikan laajat suuntaviivat vuodeksi 1999 ovat EU:n talouspoliittisen koordinoinnin keskeinen väline. Suuntaviivat voivat tarjota sopivat puitteet sen kuvaamiselle, miten Euroopan talouspolitiikan päättäjät voivat parantaa keskinäistä vuorovaikutustaan kasvua ja työllisyyttä edistävällä tavalla. Euroalueella myös Euro 11 maiden käymä vuoropuhelu edistää tasapainoisten talouspoliittisten toimien yhdistelmään pääsemistä. Johdonmukaiseen työllisyysstrategiaan ja sen maailmanlaajuisiin taloudellisiin yhteyksiin liittyvistä asioista voidaan käydä laajempaa kansainvälistä keskustelua muun muassa G7-ryhmässä ja maailmantaloutta koskevissa huippukokouksissa.

Jotta johdonmukaisten poliittisten toimien yhdistelmä voidaan toteuttaa onnistuneesti, nykyisten työmarkkinaosapuolten sekä finanssipoliittisten, työllisyyspoliittisten ja rahapoliittisten päättäjien olisi hyvä käydä hedelmällistä vuoropuhelua makrotaloudesta. Keskusteluissa voitaisiin käsitellä lähtökohtia ja tulevaisuuden näkymiä tilastotietojen ja analyysien perusteella ja vaihtaa ajatuksia siitä, miten voitaisiin luoda kasvua ja työllisyyttä edistävä, vakaan hintatason edellytyksiä noudattava poliittisten toimien yhdistelmä samalla kun asianomaiset toimijat säilyttävät omat vastuualueensa ja oman riippumattomuutensa. Euroopan työllisyyssopimuksen keskeinen tavoite on luoda kestävät puitteet tällaiselle makrotaloudelliselle vuoropuhelulle ja tehdä siitä tehokasta. Tässä mielessä Euroopan työllisyyssopimus olisi miellettävä kestäväksi ja jatkuvaksi prosessiksi.

Makrotalouspoliittisen vuoropuhelun toteuttamisen osalta ks. IV kohta.

2.  Luxemburgin prosessin mukainen yhteensovitettu työllisyysstrategia

Työllisyyttä voidaan merkittävästi lisätä sovittamalla yhteen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikat työllisyyden suuntaviivojen ja kansallisten toimintasuunnitelmien puitteissa mukaan lukien tukitoimenpiteet ja täydentävät toimenpiteet ammatillisen koulutuksen alalla. Työllistyvyyden parantaminen, yrittäjyyden kehittäminen, yritysten ja niiden työntekijöiden sopeutumiskyvyn kasvattaminen sekä naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien vahvistaminen ovat tämän strategian neljä peruspilaria.

Ennaltaehkäisevillä toimilla parannetaan työmarkkinoiden toimintaa ja työvoiman työllistyvyyttä paremmin kuin pelkästään passiivisilla toimilla. Eurooppalaisen työllisyyssopimuksen puitteissa on siksi laajennettava elinikäistä oppimista kehittämällä jatkuvasti ammattitaitoa ja osaamista työelämässä, edistettävä investoimista ammattitaitoiseen työvoimaan esimerkiksi Euroopan sosiaalirahastoa käyttäen sekä ehkäistävä ja helpotettava nuorisotyöttömyyttä. Koska tietoyhteiskunta kehittyy nopeasti ja palvelusektori kasvaa jatkuvasti, on välttämätöntä ryhtyä erityistoimiin työvoiman ammattitaidon lisäämiseksi. Vähäisen ammattitaidon omaavien ryhmien koulutukseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota.

Parhaiden toimintatapojen osoittamiseen ja vaihtoon tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota, kun työllisyyden suuntaviivoja toteutetaan ja kansallisia toimintasuunnitelmia esitetään ja arvioidaan yhteisessä työllisyysraportissa.

Tarvittaessa voidaan kansallisissa toimintasuunnitelmissa asettaa ylimääräisiä ja todennettavia määrällisiä tavoitteita. Jotta arvioinnilla olisi merkitystä, on myös määritettävä asianmukaiset indikaattorit. Työn organisointia parantamalla ja työaikaa lyhentämällä tarjoutuvia mahdollisuuksia uusien työpaikkojen luomiseen olisi tutkittava yhteensovitetun työllisyysstrategian puitteissa.

Johdonmukaisen työllisyysstrategian yhteydessä on erityisesti tarkasteltava verotus- ja sosiaaliturvajärjestelmiä työvoimalle aiheutuvien rasitteiden vähentämiseksi. Toisaalta on tärkeää tarkastella, miten voitaisiin rajoittaa erityisesti vähäisen ammattitaidon omaaville ja matalapalkkaisille työntekijöille aiheutuvia rasitteita. Toisaalta väestön asteittaisen ikääntymisen huomioon ottamiseksi eläkevaroja olisi sijoitettava siten, että otetaan huomioon tuleville sukupolville lankeava vastuu.

Noin 20 prosentin nuorisotyöttömyysaste on enemmän kuin kaksinkertainen yleiseen työttömyyteen verrattuna. On välttämätöntä jatkaa ponnisteluja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Puheenjohtajavaltio Saksa onkin esittänyt Euroopan nuorten ammatillisten näkymien parantamiseksi muistion "Nuoret ja Eurooppa - tulevaisuutemme". Muistiolla pyritään osoittamaan parhaita käytäntöjä, lisäämään kansainvälisten koulutusohjelmien tarjontaa, käytännön työharjoittelua ja ammattiin valmistavaa koulutusta sekä tehostamaan rajat ylittäviä työ- ja koulutuspaikkojen välitystoimia. Nuorten olisi voitava valmistautua paremmin Euroopan yhä yhdentyneempiin työmarkkinoihin. On myös pohdittava tapoja edistää uusien palvelujen ja uusien työpaikkojen kehittämistä erityisesti nuorille.

Lisäksi Euroopan työllisyyssopimuksen puitteissa on painotettava toimia, joilla lievitetään pitkäaikaistyöttömyyttä ja joilla otetaan käyttöön joustavampia järjestelyjä ikääntyneiden

työntekijöiden saamiseksi mukaan työelämään. Tähän kuuluu myös eurooppalaisten työvoimapalvelujen tiedotus- ja työnvälitystoiminnan parantaminen.

Myös vajaakuntoiset kuuluvat työllisyyden aktiivisen ja ennaltaehkäisevän edistämisen piiriin. Neuvosto on todennut päätöslauselmassa komission aikomuksen tehdä yhtenäisen kokonaisvaltaisen politiikan yhteydessä ehdotus oikeudelliseksi välineeksi, joka koskee vajaakuntoisten yhtäläisiä työllisyysmahdollisuuksia.

Euroopan työllisyystilanteen parantamiseksi on tärkeää varmistaa, että kilpailukyky, työn joustavuus ja työntekijöiden sosiaaliturva ovat toisiinsa nähden tasapainossa. Tätä varten on toivottavaa kehittää edelleen riittävä määrä sosiaalisia vähimmäisnormeja elin- ja työolojen parantamista koskevien Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräysten mukaisesti.

Sopimalla vanhempainlomasta, osa-aikatyöstä ja viimeksi määräaikaisista työsopimuksista työmarkkinaosapuolet ovat edistäneet asiaa, ja neuvosto on pannut täytäntöön tai aikoo panna täytäntöön nämä edistysaskeleet direktiivein. Työmarkkinaosapuolten olisi jatkettava asiassa samaan tapaan ja otettava täysimääräisesti huomioon työpaikkojen luomista ja työllisyyttä koskevien uusien säädösten vaikutus.

Sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tason työmarkkinaosapuolilla on huomattava merkitys työllisyyden suuntaviivoja edelleen kehitettäessä ja täytäntöön pantaessa. Uusittu pysyvä työllisyyskomitea on sopiva foorumi yhteistyölle neuvoston, komission ja työmarkkinaosapuolten kesken. Kuten työ- ja sosiaaliasioita käsittelevän neuvoston, myös työllisyys- ja työmarkkinakomitean olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa.

3. Talousuudistukset - Cardiffin prosessi

Työllisyyden pysyvä kasvu edellyttää kestävää talouskasvua. Jotta kasvumahdollisuudet voitaisiin täysin hyödyntää, on talouspoliittista vuoropuhelua ja Luxemburgin prosessin mukaista yhteensovitettua työllisyysstrategiaa täydennettävä talousuudistuksilla, jotka aloitettiin Cardiffin prosessissa. Näillä uudistuksilla pyritään parantamaan kilpailukykyä ja tavara-, palvelu- ja pääomamarkkinoiden toimintaa. Uudistukset on esitetty kansallisissa rakenneuudistusselvityksissä, ja niitä käsitellään komission Cardiff I- ja Cardiff II -kertomuksissa, joiden perustana on jäsenvaltioiden osallistuminen ja tehokas työskentely talouspoliittisessa komiteassa sekä horisontaalisia kysymyksiä käsittelevässä sisämarkkinatyöryhmässä. Tarkoituksena on kehittää ja vahvistaa Euroopan yhtenäismarkkinoita sekä luoda rakenneuudistuksia, joilla edistetään mahdollisimman paljon työllisyyttä ja kasvua.

Sisämarkkinaneuvosto totesi 25. helmikuuta 1999 antamissaan päätelmissä, että tarvitaan konkreettisia toimia entistä paremman kilpailuympäristön luomiseksi Eurooppaan, jäsenvaltioiden välisen kaupan jäljellä olevien esteiden purkamiseksi, palvelualan suorituskyvyn parantamiseksi matkailuala mukaan lukien sekä pienten ja keskisuurten yritysten taloudellisten toimintaolosuhteiden kehittämiseksi siten, että ne edistävät paremmin kasvua ja työllisyyttä. Tässä yhteydessä erityisen tärkeitä ovat tehokkaat tavara- ja palvelumarkkinat, tehokkaat

pääomamarkkinat ja riskipääoman riittävä tarjonta, tehokas kilpailupolitiikka ja ei-toivottuihin kilpailun vääristymiin johtavien valtiontukien vähentäminen edelleen.

Rakenneuudistusselvityksiä on hyödynnettävä tehokkaasti Cardiffin prosessissa, jotta parhaat toimintatavat voidaan osoittaa ja omaksua aina kun se on mahdollista ja kun niiden käyttäminen todennäköisesti johtaa onnistuneeseen tulokseen. Liiallista sääntelyä on myös järjestelmällisesti pyrittävä vähentämään kansallisella ja Euroopan tasolla työvoimavaltaisiin pienyrityksiin kohdistuvan rasitteen pitämiseksi mahdollisimman alhaisena ja yritysten perustamisen helpottamiseksi.

Euroopassa olisi edistettävä tehokkaasti tietoyhteiskunnan kehittymistä. Tähän liittyy esimerkiksi tietokoneiden laajempi käyttö kouluissa ja tietotekniikan nopeampi levittäminen pieniin yrityksiin. Samalla kun noudatetaan toissijaisuusperiaatetta, olisi tietoyhteiskuntaa koskevalla eurooppalaisella aloitteella varmistettava, että tämän alan työllistämismahdollisuuksia hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Sähköisen kaupankäynnin kehittymistä ei saa estää tarpeettomilla byrokraattisilla säännöillä. Tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia olisi jäsenvaltioissa pyrittävä hyödyntämään nykyistä enemmän, erityisesti lisäämällä koulutusmahdollisuuksia perustiedoista elinikäiseen oppimiseen.

Euroopan infrastruktuureja olisi edelleen parannettava Euroopan laajuisten verkkojen avulla -erityisesti liikennealan ensisijaisilla hankkeilla sekä televiestinnän ja tietotekniikan hankkeita kehittämällä innovaation ja kilpailun parantamiseksi - ja Euroopan investointipankin tuella. Lisäksi on laajennettava innovaatiomahdollisuuksia, jotta voidaan reagoida paremmin teollisuuden muutosprosesseihin tutkimustoimintaa lisäämällä.

IV Talouspoliittisen vuoropuhelun toteuttaminen Kölnin prosessi

Euroopan työllisyyssopimuksessa yhdistetään talouspoliittisten toimien yhdistelmä, Luxemburgin prosessin mukainen yhteensovitettu työllisyysstrategia ja Cardiffin prosessin talousuudistukset kolmiosaiseksi talouspoliittiseksi kokonaisuudeksi.

Sekä Luxemburgin prosessi että Cardiffin prosessi yhdessä talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen valmistelun kanssa etenevät vakiintuneissa institutionaalisissa puitteissa ja vakiintuneita menettelyjä noudattaen. Näissä kehyksissä on mahdollista asettaa uusia painopisteitä Euroopan työllisyyssopimukselle.

Sitä vastoin jotta parannettaisiin palkkakehityksen, finanssipolitiikan ja rahapolitiikan yhteisvaikutusta kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, tarvitaan talouspoliittista vuoropuhelua nykyisissä institutionaalisissa puitteissa tehtävän työn tehostamiseksi. Tässä ovat keskeisiä seuraavat kaksi tehtävää:

Ensinnäkin on analysoitava perusteellisesti makrotalouden kehitystä ja näkymiä, jotta vuoropuhelu perustuisi kattavaan tietoon ja olisi mahdollisimman tehokasta.

Toiseksi on löydettävä sopiva foorumi, jolla työmarkkinaosapuolet, neuvoston edustajat ja rahapoliittiset päättäjät voivat yhdessä komission kanssa vaihtaa ajatuksia - kukin oman vastuualueensa ja riippumattomuutensa säilyttäen - siitä, miten voidaan saada aikaan poliittisten toimien yhdistelmä, jolla edistetään kasvua ja työllisyyttä ja taataan samalla vakaa hintataso.

Makrotaloudelliselle vuoropuhelulle ollaan hyväksymässä kaksivaiheinen lähestymistapa, jossa otetaan huomioon, että osallistujamäärän olisi oltava sopivan kokoinen, jotta varmistettaisiin eri foorumien tehokas toiminta:

Ensin on keskusteltava teknisellä tasolla ajankohtaisesta kehityksestä ja kitkattomasti toimivan poliittisten toimien yhdistelmän edellytyksistä. Tätä varten talouspoliittisen komitean yhteyteen perustetaan työllisyys- ja työmarkkinakomitean kanssa yhteistyössä toimien työryhmä, johon kuuluu edustajia kummastakin komiteasta (Euroopan keskuspankki mukaan lukien), komissiosta ja sosiaalisen vuoropuhelun makrotaloudellisesta ryhmästä. Jotta kokoukset voitaisiin asianmukaisesti valmistella poliittisella tasolla, ensimmäinen kokous olisi pidettävä ennen kuin komissio antaa suosituksensa talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi ja toinen komission esitettyä syysennusteensa ja taloutta koskevan vuosikertomuksensa.

Tältä pohjalta päättäjät voisivat poliittisella tasolla vaihtaa luottamuksellisesti ajatuksia luottamuksen lisäämiseksi. Tätä varten järjestettäisiin kaksi tapaamista vuodessa Ecofin-neuvoston puitteissa yhteistyössä työ- ja sosiaaliasioita käsittelevän neuvoston kanssa ja niihin kutsuttaisiin kummankin neuvoston, komission, Euroopan keskuspankin sekä työmarkkinaosapuolten edustajat. Ensimmäinen tapaaminen olisi järjestettävä ennen kuin Ecofin-neuvosto laatii ehdotuksen talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi ja toinen ennen kuin Eurooppa-neuvosto antaa työllisyyden suuntaviivoja koskevat päätelmänsä, esimerkiksi laajennetun neuvoston yhteydessä.

LIITE II

VENÄJÄÄ KOSKEVA EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN STRATEGIA

4. päivältä kesäkuuta 1999

EUROOPPA-NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 13 artiklan

katsoo, että

Euroopan yhteisöjen, niiden jäsenvaltioiden ja Venäjän federaation kumppanuus- ja yhteistyösopimus tuli voimaan 1 päivänä joulukuuta 1997,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVASTA VENÄJÄÄ KOSKEVASTA YHTEISESTÄ STRATEGIASTA:

I OSA

EUROOPAN UNIONIN NÄKEMYS KUMPPANUUDESTAAN VENÄJÄN KANSSA

Vakaa, demokraattinen ja vauras Venäjä, joka on tiiviisti kiinnittynyt yhdistyneeseen Eurooppaan, jossa ei ole uusia jakavia rajoja, on ratkaisevan tärkeä mantereen pysyvän rauhan kannalta. Koko manteretta koskevat kysymykset voidaan ratkaista ainoastaan yhä tiiviimmällä Venäjän ja Euroopan unionin yhteistyöllä. Euroopan unioni suhtautuu myönteisesti Venäjän paluuseen sille eurooppalaisessa perheessä kuuluvalle paikalle ystävyyden, yhteistyön, etujen oikeudenmukaisen mukauttamisen hengessä ja Euroopan yhteiseen kulttuuriperintöön sisältyvien yhteisten arvojen perustalle.

Euroopan unionilla on selviä strategisia tavoitteita:

    -  vakaan, avoimen ja moniarvoisen demokratian luominen Venäjälle, jota hallitaan oikeusvaltion periaatetta noudattaen, ja sellaisen vauraan markkinatalouden tukeminen, joka hyödyttää sekä koko Venäjän kansaa että Euroopan unionia.

    -  Euroopan vakauden säilyttäminen, maailmanlaajuisen turvallisuuden edistäminen ja Euroopan yhteisiin haasteisiin vastaaminen tiivistämällä yhteistyötä Venäjän kanssa.

Euroopan unioni on edelleen sitoutunut tekemään yhteistyötä Venäjän kanssa sekä liittovaltion että alueellisella ja paikallisella tasolla tukeakseen menestyksellistä Venäjän poliittista ja taloudellista muutosta. Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot tarjoutuvat jakamaan Venäjän kanssa niiden lukuisat kokemukset nykyaikaisten poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja hallinnollisten rakenteiden luomisessa samalla täysin tietoisena siitä, että Venäjällä itsellään on päävastuu tulevaisuudestaan.

Eurooppa-neuvosto hyväksyy tämän vuoksi tämän yhteisen strategian unionin ja Venäjän välisen strategisen kumppanuuden lujittamiseksi uuden vuosisadan kynnyksellä. Eurooppa-neuvosto tunnustaa, että Venäjän tulevaisuus on olennainen osa Euroopan tulevaisuutta ja sillä on strategista merkitystä Euroopan unionille.

Tämä tarjoutuminen lujittamaan yhteisiin demokraattisiin arvoihin perustuvaa suhdetta auttaa Venäjää voimistamaan eurooppalaista identiteettiään ja tuo uusia mahdollisuuksia Euroopan kaikille kansoille. Unionin laajeneminen kehittää edelleen näitä etuja ja mahdollisuuksia.

Tässä yhteisessä strategiassa esitetään unionin tavoitteet sekä keinot tämän kumppanuuden edistämiseksi. Unionin ja Venäjän välisten suhteiden ytimenä on edelleen kumppanuus- ja yhteistyösopimus, jonka tarkoituksena on edistää Venäjän integroitumista Euroopan laajenevaan yhteistyöalueeseen luomalla tulevaisuudessa tarvittavat edellytykset Euroopan yhteisön ja Venäjän välisen vapaakauppa-alueen perustamiselle. Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot puolestaan kehittävät edelleen Venäjän-politiikkansa kaikkien näkökohtien yhteensovittamista, johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä. Euroopan unioni, Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä alueellisten ja muiden organisaatioiden sekä samoin ajattelevien kumppaneiden kanssa saavuttaakseen yhteisessä strategiassa asetetut tavoitteet. Jäsenvaltioiden kannat kaikilla asiaan liittyvillä foorumeilla noudattavat tätä strategiaa. Eurooppa-neuvosto kehottaa Venäjää toimimaan yhdessä unionin kanssa tämän yhteisen strategian pohjalta molempien eduksi.

PÄÄTAVOITTEET

Eurooppa-neuvosto on määritellyt seuraavat päätavoitteet:

    1. Demokratian, oikeusvaltion periaatteen ja julkisten instituutioiden lujittaminen Venäjällä

    Tehokkaiden ja avoimien julkisten instituutioiden perustaminen on yksi välttämättömistä edellytyksistä demokraattisia suuntaviivoja kohtaan tunnetulle luottamukselle ja uskollisuudelle niitä kohtaan sekä oikeusvaltion periaatteen toiminnalle. Se muodostaa välttämättömän perustan taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Venäjän tilanne edellyttää asianmukaisten järjestelmien ja keinojen käyttämistä tällaisten instituutioiden lujittamiseksi, jotta ne toimisivat tehokkaammin ja vastuullisemmin.

    Euroopan unioni haluaa tukea Venäjää sen julkisten instituutioiden, erityisesti sen täytäntöönpano-, lainsäädäntö- ja lainkäyttöelinten ja poliisin vakiinnuttamisessa demokraattisten periaatteiden mukaisesti. Talouden toiminnalle olennaiset instituutiot ovat tämän tavoitteen toinen osa. Euroopan unioni kiinnittää erityistä huomiota alue- ja paikallishallintoon niiden toimivaltuuksien puitteissa. Keskushallinnon sekä alueellisen ja paikallishallinnon väliset suhteet ovat olennainen tekijä federaation tulevaisuudelle.

    Kansalaisyhteiskunnan kehittyminen kaikilla aloilla on Venäjän demokratian vahvistamisen kannalta ehdottoman välttämätöntä. Euroopan unioni haluaa tukea tätä prosessia erityisesti kehittämällä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden suoraa vaihtoa Venäjän ja unionin välillä.

2. Venäjän integroiminen yhteiseen Euroopan taloudelliseen ja sosiaaliseen alueeseen

    On sekä Euroopan unionin että Venäjän yhteisen edun mukaista, että Venäjällä on mahdollisuus integroitua yhteiseen Euroopan taloudelliseen ja sosiaaliseen alueeseen. Euroopan unioni on jo Venäjän tärkein kauppakumppani ja Venäjä vastaa huomattavasta osasta unionin energiahuollosta. Eurooppalaiset yritykset ovat myös tehneet merkittäviä investointeja Venäjällä.

    Ensimmäisessä vaiheessa on luotava toimiva markkinatalous. Venäjän viimeaikainen kriisi osoitti, että tähän tavoitteeseen on edelleen pyrittävä tarmokkaasti. Venäjän on luonnollisesti toteutettava pääasialliset ponnistelut Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) hyväksymän kattavan ja kestävän talousohjelman puitteissa. Tässä ohjelmassa on muun muassa käsiteltävä yritysten rakennemuutokseen, julkiseen rahoitukseen, pankkijärjestelmään ja "yritysjohtamiseen" liittyviä ongelmia. Euroopan unioni on tältä osin valmis tukemaan ohjelmaa.

    Euroopan unioni katsoo, että oikeusvaltion periaate on välttämätön edellytys markkinatalouden kehittymiselle, mikä tarjoaa mahdollisuuksia ja etuja kaikille Venäjän kansalaisille. Venäjän kehittyminen ja tuleva vauraus riippuu ensisijaisesti terveistä kansallisista politiikoista ja terveestä taloushallinnosta, joiden kannalta oikeudenmukaisten ja avointen lainsäädäntö- ja sääntelypuitteiden sekä tarvittavien instituutioiden luominen on olennaisen tärkeää. Keskeinen tekijä Venäjän kehityksessä on kansallisten ja ulkomaisten investointien tekeminen houkuttelevaksi, mitä Venäjän pääsy kansainvälisille rahoitusmarkkinoille edistäisi huomattavasti. Unioni tukee tämän vuoksi Venäjää sellaisten talouspolitiikkojen kehittämisessä ja omaksumisessa, joita tarvitaan vahvistamaan kansallisten ja ulkomaisten investointien kasvun edellyttämää luottamusta ja kansainvälisten lainanantajien vaatimusten täyttämiseksi.

    Unioni pyrkii vakaasti on Venäjän integroimiseen Euroopan ja maailman talouteen. Unioni tukee tältä osin Venäjää sen ponnisteluissa WTO:n jäsenyydestä johtuvien vaatimusten täyttämiseksi. Se myös tutkii, miten voitaisiin luoda tarvittavat edellytykset EU:n ja Venäjän välisen vapaakauppa-alueen perustamiselle tulevaisuudessa WTO:hen liittymisen lisäksi. Venäjän ja Euroopan unionin lainsäädännön ja standardien asteittain lähentäminen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mukaisesti helpottaa yhteisten talousalueiden luomista.

    Lopuksi markkinatalouden luomisessa on kiinnitettävä huomiota siirtymävaiheen sosiaalisiin näkökohtiin ja erityisesti kaikkein köyhimpien kansalaisten tarpeisiin. Unioni on valmis tarjoamaan asiantuntemusta ja lisäämään vaihtoa tällä alalla.

    3.  Yhteistyö vakauden ja turvallisuuden vahvistamiseksi Euroopassa ja sen ulkopuolella

    Venäjällä ja Euroopan unionilla on vakauden ja turvallisuuden säilyttämiseen Euroopassa ja muissa osissa maailmaa liittyviä strategisia etuja ja erityisiä velvollisuuksia.

    Unioni pitää Venäjää tärkeänä kumppanina tämän tavoitteen saavuttamisessa ja on päättänyt tehdä yhteistyötä Venäjän kanssa. Unioni ehdottaa, että strategista kumppanuutta kehitetään pysyvän politiikkaa ja turvallisuutta koskevan vuoropuhelun puitteissa, jonka tarkoituksena on yhdistää edut ja vastata yhteisesti joihinkin turvallisuutta koskeviin haasteisiin Euroopassa. Vuoropuhelu parantaa yhteisymmärrystä kaikilla asiaankuuluvilla foorumeilla, joihin sekä Venäjä että jäsenvaltiot kuuluvat erityisesti YK:ssa ja ETYJ:ssä.

4.  Yhteiset haasteet Euroopassa

    Maantieteellinen läheisyys sekä syventyvät suhteet ja vaihdon kehittyminen unionin ja Venäjän välillä ovat johtamassa kasvavaan keskinäiseen riippuvuuteen lukuisilla aloilla. Ainoastaan yhteisin vastauksin on mahdollista löytää ratkaisu haasteisiin, jotka ovat yhä useammin yhteisiä molemmille osapuolille.

    Unionin ja Venäjän yhteisen edun mukaista on kehittää energiapolitiikkojaan siten, että energiavarojen käyttöä ja hallinnointia ja toimitusten turvallisuutta parannetaan Venäjällä ja Euroopassa.

    Ydinturvallisuus on erittäin tärkeä kysymys. Unioni on valmis jatkamaan asiantuntija-avun toimittamista ja tukea tällä alalla.

    Ympäristö on Venäjän kansan ja Euroopan unionin yhteistä omaisuutta. Kestävä luonnonvarojen käyttö, ydinjätehuolto ja erityisesti rajat ylittävän ilman ja veden saastumisen torjuminen ovat ensisijaisen tärkeitä kysymyksiä tässä yhteydessä.

    Venäjän ja unionin yhteisen edun mukaista on tehostaa yhteistyötään yhteisten vitsausten kuten järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun sekä ihmisten ja huumeiden salakuljetuksen torjumiseksi. Laittoman maahanmuuton torjuminen on myös suuri huolenaihe. Unioni ehdottaa yhteistyön lisäämistä näillä aloilla luomalla toimivaltaisten elinten kesken tarvittavat yhteisyövälineet ja -muodot ja kehittämällä asiantuntijavaihtoa. Se on myös valmis tarjoamaan asiantuntemustaan erityisesti lainsäädännön ja toimivaltaisten instituutioiden kehittämiseksi.

    Alueellinen yhteistyö, erityisesti nykyisten alueellisten organisaatioiden puitteissa, muodostaa käyttökelpoiset puitteet paikalla tapahtuvalle käytännön yhteistyölle, jonka ansioista näihin haasteisiin voidaan vastata paikallisella tasolla.

VÄLINEET JA KEINOT

1. Yleiset määräykset

    Tämä yhteinen strategia toteutetaan perussopimusten asiaa koskevien menettelyjen mukaisesti. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ja komissiota takaamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 ja 13 artiklassa määriteltyjen velvoitteiden mukaisesti unionin toiminnan yhtenäisyyden, johdonmukaisuuden ja tehokkuuden tätä yhteistä strategiaa toteutettaessa.

    Euroopan unioni pyrkii yhteisen strategian edellä mainittuihin tavoitteisiin käyttämällä kaikkia unionin, yhteisön ja jäsenvaltioiden käytettävissä olevia välineitä ja keinoja.

    Neuvoston pääsihteeri, joka on yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, avustaa perussopimusten mukaisten velvoitteidensa puitteissa neuvostoa yhteisen strategian toteuttamisessa. Komissio osallistuu työhön täysimääräisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 18 ja 27 artiklan mukaisesti.

2.  Neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot

Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita

     -  tarkastelemaan toimivaltansa ja valtuuksiensa mukaisesti nykyisiä toimiaan, ohjelmiaan, välineitään ja politiikkaansa sen varmistamiseksi, että ne ovat tämän strategian mukaisia ja poikkeamien ilmetessä tekemään pikaisesti tarvittavat mukautukset.

     -  hyödyntämään täysimääräisesti ja asianmukaisesti olemassa olevia välineitä ja keinoja erityisesti kumppanuus- ja yhteistyösopimusta sekä asiaan liittyviä EU:n ja jäsenvaltioiden välineitä ja jäsenvaltioiden ohjelmia ja laatimaan ja ylläpitämään tätä tarkoitusta varten ohjeellista luetteloa niistä unionin, yhteisön ja jäsenvaltioiden voimavaroista, joilla tätä yhteistä strategiaa toteutetaan.

3.  Yhteensovittaminen

    Jäsenvaltioiden on toteutettava lisätoimia Venäjän-toimintansa yhteensovittamiseksi mukaan lukien alueelliset ja kansainväliset järjestöt kuten Euroopan-neuvosto, YK, ETYJ ja kansainväliset rahoituslaitokset mukaan lukien yhteensovittaminen yhteisön kanssa sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla.

    Lisäksi on vahvistettava jäsenvaltioiden ja komission välistä koordinointia muun muassa niiden Venäjälle sijoitettujen edustajien välisessä säännöllisessä yhteydenpidossa.

    Neuvoston, komission ja jäsenvaltioiden päämääränä on tehokkaampi yhteistyö alueellisten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa ja ne pyrkivät muiden samoin ajattelevien maiden kanssa saavuttamaan strategian tavoitteet.

    Euroopan unioni kehottaa unionin jäsenyyttä hakeneita valtioita osallistumaan tämän yhteisen strategian puitteissa toteutettaviin toimiin.

4.  Toteuttaminen ja tarkastelu

Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa

     -  varmistamaan, että kukin tuleva puheenjohtajavaltio esittää neuvostolle yleisohjelmansa puitteissa tämän yhteisen strategian toteuttamista koskevan työsuunnitelman, joka perustuu II osan toiminta-aloihin ja jossa otetaan aiheellisella tavalla huomioon III osaan sisältyvät erityisaloitteet;

     -  tarkastelemaan ja arvioimaan unionin tämän strategian puitteissa toteuttamia toimia ja esittämään Eurooppa-neuvostolle vähintään vuosittain selvityksen siitä, miten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty;

     -  tarkastelemaan Venäjän tilannetta ja sitä, millä tavoin Venäjä toimii yhteistyössä tämän strategian toteuttamisessa myös edustustojen päälliköiden määräaikaisten raporttien perusteella sekä sisällyttämään Eurooppa-neuvostolle toimitettavaan selvitykseensä tätä koskevan arvion;

     -  toimittamaan tarvittaessa Eurooppa-neuvostolle strategian II ja III osaa koskevia muutosehdotuksia.

 Komissio osallistuu edellä mainittuihin toimiin oman toimivaltansa puitteissa.

5.  Yhteistyö Venäjän kanssa

    Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot tekevät tiiviisti yhteistyötä Venäjän kanssa tämän yhteisen strategian toteuttamiseksi erityisesti kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ja sen instituutioiden välityksellä.

6.  Erityisaloitteet

    Euroopan unioni jatkaa tämän yhteisen strategian III osassa esitettyjä erityisaloitteita, jotka perustuvat II osassa määriteltyihin toiminta-aloihin. Näitä aloitteita mukautetaan tarvittaessa eivätkä ne estä tekemästä mahdollisia uusia aloitteita tämän yhteisen strategian voimassaolon aikana. Neuvoston, komission ja jäsenvaltioiden on toimivaltansa ja valmiuksiensa mukaisesti tuettava näitä aloitteita ja työskenneltävä niiden toteuttamiseksi.

      II OSA

TOIMINTA-ALUEET

Euroopan unioni keskittyy tätä yhteistä strategiaa toteuttaessaan seuraaviin toiminta-alueisiin:

1. Demokratian, oikeusvaltion periaatteen ja julkisten instituutioiden lujittaminen Venäjällä

    Demokratian, instituutioiden kehittämisen sekä oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi Venäjällä, mikä on perusedellytys markkinatalouden luomiselle, unioni pyrkii

 a) vahvistamaan oikeusvaltion periaatetta ja julkisia instituutioita

     - tukemalla ja edistämällä nykyaikaisen ja tehokkaan hallinnon edellyttämiä institutionaalisia uudistuksia Venäjän täytäntöönpano-, lainsäädäntö- ja lainkäyttöjärjestelmässä liittovaltion, alueellisella ja paikallisella tasolla erityisesti siten, että kehitetään riippumattoman oikeuslaitoksen, julkisen hallinnon ja vastuullisen lain noudattamista valvovan järjestelmän valmiuksia, erityisesti lisäämällä yhteyksiä EU:n jäsenvaltioiden ja Venäjän oikeusviranomaisten ja lain noudattamista valvovien elinten välillä;

 -  kehittämällä koulutusohjelmia nuorille poliitikoille ja virkamiehille;

     - tutkimalla Venäjän esittämän pyynnön johdosta, missä laajuudessa EU voi, yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen, esimerkiksi ETYJ:in kanssa tukea vapaiden ja rehellisten presidentin ja duuman vaalien tehokasta toteutusta vuosina 1999 ja 2000;

     - auttamalla Venäjää täyttämään kansainväliset, myös Euroopan neuvoston, YK:n ja ETYJ:in edellyttämät ihmisoikeussitoumukset, edistämällä EU:n ja Euroopan neuvoston yhteistä Venäjän-toimintaa oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien aloilla sekä avustamalla ihmisoikeuksien, myös naisten, lasten ja vähemmistöjen oikeuksien suojelemisessa, ja tehostamalla kuolemanrangaistuksen poistamiseen tähtääviä ohjelmia.

b) vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa

     - edistämällä Venäjän ja EU:n poliitikkojen välisiä yhteyksiä liittovaltion, alueellisella ja paikallisella tasolla kaikkien tasojen edustajakokoukset mukaan lukien;

     - edistämällä tiiviimpää Venäjän ja EU:n kulttuuri- ja koulutusvaihtoa samoin kuin yhteiskuntien syvempiä yhteyksiä käyttäen Venäjän vanhoja perinteitä olla mukana Euroopan sivistyksen luomisessa, erityisesti tarkastelemalla ja lisäämällä tarvittaessa apurahajärjestelmiä ja opiskelijoiden tutustumisohjelmia;

 - tukemalla riippumattomia valtiosta riippumattomia järjestöjä;

     - tekemällä yhteistyötä Venäjän kanssa pakolaisille ja Venäjän sisällä kotiseudultaan siirtyneille annettavan tuen vahvistamiseksi;

 - edistämällä tiedotusvälineiden vapautta;

 - edistämällä miesten ja naisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia.

2. Venäjän integroiminen yhteiseen Euroopan taloudelliseen ja sosiaaliseen alueeseen

    EU pyrkii

a) vahvistamaan Venäjän talousuudistusprosessia

    - tehostamalla talouspoliittisen ohjauksen vaikutusta, esimerkiksi markkinatalouden kehittymisen edistämiseen tarkoitetulla korkean tason poliittisella vuoropuhelulla, ottaen huomioon välttämättömästä rakennemuutoksesta johtuvat siirtymäkauden ongelmat;

    - toteuttamalla lisätoimia toimivaltaisissa elimissä kansainvälisiä rahoituslaitoksia koskevan EU:n politiikan yhteensovittamiseksi;

    - avustamalla sellaisten avoimien ja vakaiden lainsäädäntö- ja sääntelypuitteiden takaamisessa ja luomisessa Venäjällä, joiden tarkoituksena on edistää taloudellista toimintaa ja lisätä koti- ja ulkomaisia investointeja;

    - edistämällä kestävien veropolitiikkojen (esimerkiksi verotus, kirjanpito ja menojen valvonta) edellyttämien lainsäädännöllisten ja institutionaalisten puitteiden luomista;

  • kannustamalla rakenne-, talous- ja hallintouudistusten (muun muassa

      yksityistämisen) jatkamista, liike-elämän rakennemuutoksia ja Venäjän pk-sektorin kasvua;

        - edistämällä uskottavia pankkialan uudistuksia, joihin sisältyy tasavertaisten toimintaedellytysten luominen ulkomaisille pankeille, ja tehokasta avunannon koordinointia, johon EU täysimääräisesti osallistuu;

        - auttamalla Venäjän teollisuuden, maatalouden ja energia-alan kilpailukyvyn lisäämisessä;

        - auttamalla luomaan perustan sellaiselle tehokkaalle maareformille Venäjällä, joka mahdollistaa yksityisomaisuuden käyttöönoton, ja antamalla teknistä apua tälle kehitykselle (esim. toimiva maarekisteri).

      b) tukemaan Venäjän integroitumista laajempaan taloudellisen yhteistyön alueeseen Euroopassa

    - edistämällä lainsäädännön asteittaista yhdenmukaistamista, erityisesti tullin sekä standardien ja sertifioinnin, kilpailupolitiikan sekä ympäristön alalla;

      - kannustamalla Venäjää integroitumaan monenväliseen kauppajärjestelmään ja tukemalla Venäjän pyrkimyksiä täyttää WTO:hon liittymisen edellytykset, joista mainittakoon lainsäädännön ja instituutioiden uudistaminen;

        - tutkimalla keinoja luoda Venäjän WTO:hon liittymisen lisäksi tarvittavat edellytykset EU:n ja Venäjän vapaakauppa-alueen perustamiselle tulevaisuudessa;

      - kannustamalla Venäjää poistamaan kaupan ja investointien esteet, erityisesti parantamalla rajanylitysmenettelyjä ja -järjestelyjä sekä tarkastelemalla EU:n sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti niitä EU:n markkinoille pääsyä koskevia kysymyksiä, joita Venäjä pitää ongelmallisina;

      - tutkimalla konkreettisemmin yhteistyömahdollisuuksia aloilla, joilla Venäjällä tiedetään olevan asiantuntemusta (esim. tiede, lentokoneet, avaruus ja energia);

        - edistämällä kumppanuutta Venäjän kulttuurialojen kehityksen vahvistamiseksi myös taidehallinnon aloilla;

    • laajentamalla ja yhteensovittamalla tehokkaammin olemassa olevia eurooppalaisia ohjelmia, joiden tarkoituksena on venäläisten johtajien ja yrittäjien kouluttaminen.

    c) luomaan perustan sosiaaliselle markkinataloudelle

      - edistämällä sosiaalista vuoropuhelua tukemalla nykyaikaisten ammatti- ja työnantajajärjestöjen perustamista;

  • kannustamalla Kansainvälisen työjärjestön (ILO:n) keskeisten työelämää koskevien säännösten laajempaan noudattamiseen;

    •  pyrkimällä varmistamaan kaikkien Venäjän kansalaisten, erityisesti heikossa asemassa olevien väestöryhmien sosiaalisen suojelun antamalla teknistä tukea Venäjän sosiaalipalvelu- ja terveydenhuoltojärjestelmien hallintouudistuksiin.

    3. Yhteistyö vakauden ja turvallisuuden vahvistamiseksi Euroopassa ja muualla

      EU haluaa syventää ja laajentaa Venäjän kanssa tehtävää yhteistyötä sekä määritellä yhteisiä vastauksia turvallisuushaasteisiin Euroopassa ja muualla seuraavin toimin:

      a) lujittamalla poliittista vuoropuhelua

         - harkitsemalla, millä tavoin voitaisiin lisätä nykyisen poliittisen vuoropuhelun jatkuvuutta ja toimivuutta, esimerkiksi neuvoston pääsihteerin, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, tärkeän panoksen avulla;

         - valmistelemalla yhdessä Venäjän kanssa yhteisiä ulkopolitiikan aloitteita yhteisten ulkopoliittisten tavoitteiden tukemiseksi.

        b) Venäjän asema Euroopan uudessa turvallisuusarkkitehtuurissa

         - kehittämällä yhteistyötä Venäjän kanssa Euroopan uudessa turvallisuusarkkitehtuurissa Etyjin puitteissa erityisesti valmisteltaessa Istanbulin huippukokousta;

         - jatkamalla yhteistyötä Venäjän kanssa Euroopan turvallisuusperuskirjan laatimisessa;

         - harkitsemalla Venäjän osallistumisen helpottamista, kun EU käyttää WEU:ta Petersbergin tehtäviin kuuluvissa tehtävissä.

     c) ennaltaehkäisevällä diplomatialla

       - edistämällä EU:n ja Venäjän yhteistyötä konfliktien estämisessä, kriisien hallinnassa ja konfliktien ratkaisemisessa, muun muassa ETYJ:ssä ja YK:ssa,

       - edistämällä asevalvonta- ja aseriisuntasopimusten täytäntöönpanoa, vahvistaa aseviennin valvontaa, hillitä joukkotuhoaseiden leviämistä ja tukea ydinaseriisuntaa ja kemiallisten aseiden tuhoamista.

    4. Euroopan mannerta koskevat yhteiset haasteet

      Euroopan unioni tekee yhteistyötä Venäjän kanssa erityisesti seuraavilla aloilla:

    d) energia ja ydinturvallisuus

       - kannustamalla Venäjän sitoutumista energia-alan uudistukseen sekä ydinturvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun esimerkiksi toimimalla yhdessä Venäjän kanssa energiatehokkuuden parantamiseksi ja antamalla teknistä apua energiansäästön alalla Venäjällä, parantamalla Venäjän ydinvoimalaitosten turvallisuutta ja tekemällä yhteistyötä Luoteis-Venäjän kanssa ydinjätteeseen ja käytettyyn polttoaineeseen liittyvissä kysymyksissä;

       - kannustamalla Venäjän sitoutumista ydinturvallisuuteen ydinturvallisuutta koskevan yleissopimuksen, ydinturvarahastosopimuksen ja kansainvälisten aloitteiden puitteissa ja auttamalla vahvistamaan Venäjän ydinturvallisuuden sääntelyviranomaista;

    - edistämällä Euroopan energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen ratifioimista Venäjällä ja jatkamalla neuvotteluja monenvälisistä kauttakuljetuspuitteista (Multilateral Transit Framework), jotka edistävät Venäjän ja sen naapurimaiden välistä yhteistyötä Venäjän kaasujohtoverkon käyttömahdollisuuksien osalta.

    e) ympäristö ja terveys

      - edistämällä ja tukemalla ydinjätteen ja kemiallisen jätteen turvallista varastointia ja käytetyn polttoaineen turvallista käsittelyä erityisesti Luoteis-Venäjällä,

         - tukemalla ympäristönäkökohtien sisällyttämistä talousuudistukseen ja avustamalla tehokkaiden valvontajärjestelmien luomisessa varmistaen niiden yhdenmukaisuuden kansainvälisten ympäristösopimusten kanssa, sekä tukemalla Venäjää kansallisen ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon lujittamiseksi;

        - toimimalla yhdessä Venäjän kanssa erityisesti laajenevan unionin naapurialueilla veden ja ilman pilaantumisen vähentämiseksi, ympäristösuojelun tehostamiseksi ja yhteistyön tekemiseksi luonnonvarojen kestävän käytön edistämisessä erityisesti erilaisissa alueellisissa yhteistyöelimissä;

        - tekemällä yhteistyötä Venäjän kanssa suojautumiskeinojen parantamiseksi tarttuvia tauteja vastaan rokotusohjelmat mukaan lukien;

        - tekemällä yhteistyötä myös kasvien terveystarkastusten tehostamiseksi.

      f) järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun, laittoman ihmis- ja huumekaupan ja huumausaineiden torjunta; oikeudellinen yhteistyö

        - vahvistamalla oikeusvaltion periaatetta ja tarjoamalla apua oikeusjärjestyksen kehittämisessä muun muassa kehottamalla Venäjää allekirjoittamaan, ratifioimaan ja panemaan täytäntöön keskeiset yleissopimukset erityisesti siviili- ja rikosasioissa tehtävän ja oikeudellisen yhteistyön alalla;

        - käymällä olemassa olevien yhteisten kantojen pohjalta vuoropuhelua Venäjän kanssa Wienissä käytävissä neuvotteluissa kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta;

        - lisäämällä jäsenvaltioiden ja Venäjän välistä asiantuntijavaihtoa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan puitteissa myös huumausaineiden väärinkäyttäjien hoidon ja kuntoutuksen alalla sekä huumausaineiden torjunnassa. Tältä osin tehdään yhteistyötä Euroopan huumausaineiden ja huumausaineiden väärinkäytön seurantakeskuksen kanssa;

        - järjestämällä seminaareja rahanpesumuodoista ja menetelmistä;

        - tehostamalla Europolin yhteistyötä Venäjän toimivaltaisten viranomaisten kanssa Europol-yleissopimuksen mukaisesti erityisesti laittoman ihmis- ja huumekaupan sekä laittoman maahanmuuton vastaisen toiminnan tehostamisen osalta;

        - tehostamalla jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden yhteistyötä Moskovassa kunkin jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön puitteissa;

        - kehittämällä yhteistyömenetelmiä rajat ylittävän huumerikollisuuden torjunnassa ja edistämällä Venäjän osallistumista Dublinin työryhmän yhteistyöprosessiin;

        - toteuttamalla tiedotuskampanjoita yhdessä Venäjän viranomaisten kanssa laittoman ihmiskaupan torjumiseksi;

        - tehostamalla yhteistyötä omien kansalaisten, kansalaisuutta vailla olevien henkilöiden ja kolmannen maiden kansalaisten takaisinotossa, mukaan lukien takaisinottosopimuksen tekeminen; estämällä laitonta maahanmuuttoa mukaan lukien raja- ja maahanmuuttoviranomaisille tarkoitettujen perus- ja jatkokurssien järjestämisen jatkaminen;

         - tehostamalla Venäjän kanssa käytävää vuoropuhelua, joka koskee Venäjän viisumipolitiikan mukauttamista Euroopan unioniin ottamalla käyttöön EY:n säännösten mukaiset viisumivaatimukset ja matkustusasiakirjat, joiden väärentämisen estämiseen tähtäävät ominaisuudet ovat riittävät;

         - toimimalla yhteistyössä Venäjän kanssa, jotta Venäjä ottaisi käyttöön seuraamukset, jotka kohdistetaan riittämättömin asiakirjoin varustetuille matkustajille rajat ylittäviä kuljetuksia tarjoaviin liikenteenharjoittajiin ja jotta otettaisiin käyttöön laittoman maahanmuuton torjuntaa koskevat rikosoikeudelliset säännökset.

     g) alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö ja infrastruktuuri

      - työskentelemällä tehokkaammin Venäjän kanssa alueellisen yhteistyön elimissä (esim. Itämeren valtioiden neuvosto CBSS, Mustanmeren taloudellinen yhteistyö BSEC ja Barentsin euro-arktinen neuvosto) ja kannustaa rajayhteistyötä Venäjän naapurialueiden kanssa (mukaan lukien Kaliningrad) ottaen huomioon EU:n laajentumisen ja mukaan lukien pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvät puitteet);

      - lisäämällä yhteistyötä ja teknistä tukea rajavalvonnan ja tulliasioiden aloilla;

      - työskentelemällä Venäjän maantie- ja rautatieverkoston yhdistämiseksi Euroopan laajuisiin käytäviin ja etsimällä kumpaakin osapuolta tyydyttäviä tapoja käsitellä liikennekysymyksiä.

    III OSA

    ERITYISALOITTEET

    Käynnistetään seuraavat erityisaloitteet sulkematta pois mahdollisia uusia aloitteita:

    Poliittisia ja turvallisuuskysymyksiä koskeva vuoropuhelu

    Unioni harkitsee, millä tavoin voitaisiin lisätä olemassa olevan, kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mukaisen poliittisen vuoropuhelun jatkuvuutta, joustavuutta ja konkreettisuutta sekä lisätä sen toimivuutta ja tehokkuutta:

      - unioni tarkastelee mahdollisuutta luoda pysyvät puitteet EU:n ja Venäjän väliselle poliittiselle ja turvallisuuskysymyksiä koskevalle vuoropuhelulle pitäen mielessä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin merkittävän panoksen. Yhtenä tavoitteena on kehittää yhteistyössä Venäjän kanssa yhteisiä ulkopoliittisia aloitteita tiettyjen kolmansien maiden ja alueiden, konfliktien estämisen ja kriisien hallinnan osalta erityisesti Venäjän lähialueilla sekä Balkanilla ja Lähi-idässä,

      - neuvosto harkitsee nykyisessä troikassa käytävien asiantuntijatason keskustelujen lisäksi kuulemismenettelyn kehittämistä Venäjän kanssa ydinsulkuun liittyvistä kysymyksistä, johon osallistuisi mahdollisesti kolmansia maita, sekä ponnistelujen tehostamista Venäjän kemiallisten ydinaseiden hävittämiseksi mukaan lukien yhteensovittamisen ja kolmansien maiden kanssa tapahtuvan yhteisen toiminnan tehostaminen;

      - lisäksi neuvosto tarkastelee mahdollisuuksia yhteisiin toimintoihin ja kantoihin biologisten ja kemiallisten aineiden sekä sellaisten Venäjällä olevien IAEA:n valvonnassa olevien halkeamiskelpoisten aineiden, joita ei enää tarvita puolustustarkoituksiin, turvallisesta käsittelystä erityisesti kansainvälisten yleissopimusten pohjalta. Erityistä huomiota kiinnitetään Moskovassa sijaitsevaan kansainväliseen tiede- ja teknologiakeskukseen.

    Toimien valmistelu alkaa vuoden 1999 loppuun mennessä.

    Talouskysymyksiä käsittelevä keskustelu

    Venäjän makrotaloudellinen tilanne, Euroopan yhteisön rakentamisessa saatu kokemus, euron käyttöönotto ja laajentumisprosessi vahvistavat unionin ja Venäjän välillä käytävien talouskysymyksiä koskevien erityisneuvottelujen merkitystä.

    Unioni harkitsee asiaa koskevan korkean tason vuoropuhelun käynnistämistä EU:n ja Venäjän välillä, Venäjän hallituksen toiminnan tukemiseksi sellaisten toimenpiteiden kehittämisessä, joiden tarkoituksena on edistää kestävää talouden elvyttämistä, joka perustuu IMF:n hyväksymään laajaan talousohjelmaan, joka johtaa toimivaan markkinatalouteen. Unioni harkitsee lisäksi korkean tason talouspoliittisten neuvontaa Venäjän hallitukselle merkittävien EU:n asiantuntijoiden avulla.

    Jäsenvaltiot vahvistavat tarvittaessa toimintansa yhteensovittamista asiaan liittyvissä kansainvälisissä järjestöissä ja elimissä;

    Toimivaltaisten elinten olisi laadittava puheenjohtajavaltion ja neuvoston yhteinen selonteko kyseisistä ehdotuksista vuoden 1999 loppuun mennessä.

    Kauppa ja investoinnit

    Ottaen huomioon uusien monenvälisten neuvottelujen käynnistymisen WTO:ssa sekä sen, että yhteisö on tehnyt ehdotuksia siitä, miten Venäjä voisi jatkaa neuvottelujaan kyseiseen järjestöön liittymisestä, yhteisö vahvistaa uudelleen olevansa valmis säilyttämään Venäjälle myöntämänsä tuen entisellään ja tarvittaessa lisäämään sitä maan pyrkiessä täyttämään WTO:n liittymisvaatimukset mahdollisimman pian.

    Lisäksi komissio tarkastelee tapoja, joilla voidaan syventää Venäjän kanssa investoinneista käytävää keskustelua kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen puitteissa kaupalle ja investoinneille myönteisen ilmapiirin parantamiseksi Venäjällä ja kahdenvälisen kaupan ja investointien helpottamiseksi sekä selvityksen antamiseksi neuvostolle vuoden 1999 loppuun mennessä.

    Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta

    Euroopan unionin ja Venäjän kannalta on ensiarvoisen tärkeää aloittaa kestävä ja tehokas yhteistyö oikeus- ja sisäasioiden alalla. Tässä suhteessa järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on ilmeinen painopistealue.

    Tästä syystä Euroopan unioni ehdottaa suunnitelman vahvistamista, joka keskittyy Venäjän kanssa yhteiseen toimintaan järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi, mukaan lukien korruption, rahanpesun, huume- ja ihmiskaupan sekä laittoman maahanmuuton vastaiset toimet. Unioni ehdottaa, että se kattaisi muun muassa seuraavat alat:

      - oikeus- ja lain noudattamista valvoville viranomaisille annettavan koulutuksen tukeminen erityisesti tiedustelutoiminnan ja väliintulotekniikoiden osalta;

      - tarvittavien lainsäädännöllisten, institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden kehittäminen syytteiden nostamiseksi järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, erityisesti rahanpesun, laittoman taloudellisen toiminnan ja ihmissalakuljetuksen aloilla;

      - tehokkaiden yhteistyömenetelmien kehittäminen rajojen yli ulottuvan rikollisuuden torjumiseksi;

      - Europolin ja Venäjän toimivaltaisten viranomaisten yhteistyön kehittäminen Europol-yleissopimuksen mukaisesti.

    Venäjän toimivaltaisten elinten ja Moskovassa sijaitsevien Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden jatkuvan vuoropuhelun ansiosta on mahdollista arvioida tarkemmin Venäjän vaatimuksia tällä alalla. Tässä suhteessa joulukuussa 1999 järjestettävällä EU:n ja Venäjän välisellä järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevällä konferenssilla on erityisen suuri merkitys. Neuvostolle annetaan selvitys vuoden 2000 alkupuoliskon aikana.

    Kumppanuusohjelmat

    Venäjän julkisten instituutioiden vahvistamista ja kansalaisjärjestöjen toisiinsa lähentämistä koskeva tavoite edellyttää, että Venäjän ja jäsenvaltioiden välistä vaihtoa lisätään kaikilla tasoilla.

    Unioni haluaa kehittää kumppanuusohjelmia Venäjän kanssa:

    - instituutioiden vahvistamiseksi alue- ja paikallishallinnoissa,

      - kansalaisjärjestöjen lähentämiseksi: ammattijärjestöjen ja -liittojen, yliopistojen, valtioista riippumattomien järjestöjen ja tiedotusvälineiden välillä. Komissio tutkii mahdollisuuksia yhteisön ohjelmien käyttämiseksi tätä tarkoitusta varten (Tacis, Tempus ja Demokratia). Myös jäsenvaltioiden kahdenvälisiä välineitä käytetään. Jäsenvaltiot ja komissio koordinoivat ohjelmansa; tässä yhteydessä ne voivat turvautua unionin perustamaan Venäjän johtohenkilöille suunnattuun koulutusohjelmaan.

      - Olemassa olevien välineiden kartoituksen (jonka komissio laatii yhdessä neuvoston pääsihteeristön kanssa) ja Venäjälle tehdyn tutustumismatkan perusteella komissio antaa selvityksen neuvostolle vuoden 1999 loppuun mennessä ja tekee sen jälkeen valinnan sopivista vaihtoehdoista sekä antaa sen jälkeen ehdotuksia toteutettavista toimista.

    Opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden vaihto-ohjelmat

    Unioni tarkastelee mahdollisuutta kehittää EU:n vaihto-ohjelmia opiskelijoille, jolloin vaihto-ohjelma olisi kiinteä osa heidän opintojaan, sekä nuorille tutkijoille, jotka työskentelevät kansainvälisessä tutkimus- ja teknologiakeskuksessa. Tähän kuuluu erityisesti seuraavaa:

    - pyydetään komissiota kartoittamaan olemassa olevat EY:n ja jäsenvaltioiden ohjelmat,

      - pyydetään komissiota myös raportoimaan vuoden 2000 alkupuoliskon aikana tavoista, joilla tällä alalla olemassa olevien eurooppalaisten ohjelmien täydentävyyttä voitaisiin parantaa sekä yhteisön laajennetun ohjelman toteuttamismahdollisuuksista ja toteuttamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

    Elinkelpoisen terveydenhoito- ja sosiaaliturvajärjestelmän perustaminen

    Jäsenvaltiot ja komissio tarkistavat ohjelmiaan, joilla pyritään yleisesti edistämään Venäjän pyrkimyksiä elinkelpoisen sosiaaliturvajärjestelmän perustamiseksi ja erityisesti tukemaan terveydenhoitojärjestelmän uudistamista Venäjällä, sekä kyseisten ohjelmien koordinoinnin, toimivuuden ja täydentävyyden tehostamista komission kesäkuuhun 2000 mennessä laatimaa selvitystä varten.

    Rajat ylittävä ja alueellinen yhteistyö

    Unioni tukee rajat ylittävän ja alueellisen yhteistyön lujittamista ja laatii kartoituksen asianmukaiset EY:n ja jäsenvaltioiden välineistä ja toimista, joilla pyritään tehostamaan EU:n kannalta erityisen merkittävien Venäjän alueiden osallistumista EU:n ohjelmiin. Tässä yhteydessä neuvosto ja komissio tehostavat marraskuussa 1999 Helsingissä järjestettävän EU:n pohjoista ulottuvuutta käsittelevän konferenssin valmisteluja.

    IV OSA

    VOIMASSAOLO

    Tätä yhteistä strategiaa sovelletaan sen julkaisupäivästä aluksi neljän vuoden ajan. Eurooppa-neuvosto voi neuvoston suosituksesta jatkaa, tarkistaa ja tarvittaessa muuttaa sen voimassaoloa.

    JULKAISEMINEN

    Tämä yhteinen strategia julkaistaan virallisessa lehdessä.

    Tehty Kölnissä

     Eurooppa-neuvoston puolesta

     Puheenjohtaja

    Eurooppa-neuvoston lausuma

    Venäjää koskevasta yhteisestä strategiasta

    Neuvosto hyväksyy Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston (yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka) alaan kuuluvat yhteiset toiminnat, yhteiset kannat ja muut mahdolliset päätökset määräenemmistöllä yhteisen strategian perusteella.

    Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston soveltamisalan ulkopuolelle jäävät säädökset hyväksytään edelleen perussopimuksissa määrättyjen asianomaisten päätöksentekomenettelyjen mukaisesti mukaan lukien Euroopan yhteisön perustamissopimus ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osasto.

    LIITE III

    EUROOPPA-NEUVOSTON JULISTUS

    EUROOPAN YHTEISEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKAN VAHVISTAMISESTA

      1. Me, Eurooppa-neuvoston jäsenet, olemme vakaasti päättäneet, että Euroopan unioni osallistuu täysimittaisesti kansainväliseen toimintaan. Tätä varten aiomme antaa Euroopan unionille tarvittavat keinot ja valmiudet hoitaa Euroopan yhteiseen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät tehtävänsä. Puheenjohtajavaltio Saksan tekemästä aloitteesta tehdyn työn ja Amsterdamin sopimuksen voimaantulon johdosta voimme tänään ottaa ratkaisevan askelen eteenpäin.

      Pyrkiessämme yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteisiimme ja asteittain määriteltävään yhteiseen puolustuspolitiikkaan olemme vakuuttuneita siitä, että neuvoston olisi voitava tehdä päätöksiä kaikista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen Petersbergin tehtäviin sisältyvistä konfliktinesto- ja kriisinhallintatehtävistä. Tämän vuoksi unionin olisi pystyttävä toimimaan itsenäisesti ja siten, että sen tukena ovat uskottavat sotilasvoimat, keinot päätösten tekemiseksi käyttää niitä ja valmius tehdä niin kansainvälisten kriisien ratkaisemiseksi tämän rajoittamatta Naton toimia. EU parantaa näin edellytyksiään osallistua kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistämiseen YK:n peruskirjan periaatteiden mukaisesti.

      2. Olemme vakuuttuneita siitä, että pystyäkseen hoitamaan konfliktinesto- ja kriisinhallintatehtävänsä täysimittaisesti Euroopan unionilla on oltava käytössään asianmukaiset valmiudet ja välineet. Sitoudumme siten kehittämään edelleen tehokkaampia eurooppalaisia sotilasvalmiuksia olemassa olevien kansallisten, kahden- ja monenvälisten valmiuksien pohjalta ja vahvistamaan omia tätä koskevia valmiuksiamme. Tämä edellyttää jatkuvan puolustustoiminnan ylläpitämistä, tarvittavien mukautusten toteuttamista ja varsinkin tiedustelutietoa, strategisia kuljetuksia sekä komento- ja valvontajärjestelyjä koskevien valmiuksien vahvistamista. Tämä vaatii myös toimia kansallisten ja monikansallisten eurooppalaisten joukkojen yhteensovittamiseksi, harjoitusten järjestämiseksi ja yhteensaattamiseksi.

      Tunnustamme myös tarpeen jatkuviin toimiin vahvistaaksemme teollista ja teknologista puolustusperustaa, josta haluamme kilpailukykyisen ja dynaamisen. Aiomme päättäväisesti jatkaa Euroopan puolustusteollisuuden uudelleenjärjestelyä mukana olevissa valtioissa. Pyrimme yhdessä teollisuuden kanssa saamaan aikaan tiiviimpää ja tehokkaampaa puolustusteollista yhteistyötä. Pyrimme edelleen edistämään sotilaallisten vaatimusten yhtenäistämistä sekä aseiden suunnittelua ja hankintaa silloin kun jäsenvaltiot katsovat tämän tarpeelliseksi.

      3. Olemme tyytyväisiä Naton Washingtonin huippukokouksen tuloksiin sen tuen osalta, jota Nato antaa EU:n käynnistämälle prosessille sekä siihen, että huippukokouksessa vahvistettiin, että Euroopan unionin vahvempi asema konfliktien estämisessä ja kriisinhallinnassa edistää osaltaan elinvoimaisuutta uudistuneessa Atlantin liitossa. Tämän EU:n käynnistämän prosessin toteuttamisessa huolehdimme tehokkaan vastavuoroisen neuvottelutoiminnan, yhteistyön ja avoimuuden kehittämisestä Euroopan unionin ja Naton välille.

      Haluamme luoda tehokkaan EU:n johtaman kriisinhallinnan, johon Natoon kuuluvat samoin kuin puolueettomat ja liittoutumattomat EU:n jäsenet voivat osallistua täysimääräisesti ja tasavertaisesti EU:n operaatioissa.

      Luomme järjestelyjä, joiden avulla EU:hun kuulumattomat eurooppalaiset liittolaiset ja kumppanit voivat osallistua mahdollisimman täysipainoisesti tähän pyrkimykseen.

      4. Näin ollen hyväksymme puheenjohtajavaltio Saksan laatiman selvityksen, joka on osoitus jäsenvaltioiden kesken vallitsevasta yksimielisyydestä.

      5. Olemme nyt päättäneet ottaa Euroopan unionin rakentamisessa uuden askelen. Tätä varten annamme yleisten asioiden neuvoston tehtäväksi valmistella edellytykset ja toimenpiteet, joita kyseisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, mukaan lukien sellaisten WEU:n tehtävien sisällyttämistä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen määrittely, jotka ovat tarpeen EU:lle, jotta se pystyy hoitamaan Petersbergin tehtävistä johtuvat uudet vastuunsa. Tavoitteenamme on tehdä tähän liittyvät tarvittavat päätökset vuoden 2000 loppuun mennessä. Tässä tapauksessa WEU olisi organisaationa täyttänyt tehtävänsä. Jäsenvaltioiden erilaiseen asemaan kollektiivista puolustusta koskevien takeiden suhteen ei puututa. Atlantin liitto pysyy edelleen sen jäsenvaltioiden kollektiivisen puolustuksen perustana.

      Kehotamme tämän vuoksi puheenjohtajavaltio Suomea jatkamaan työtä yleisten asioiden neuvostossa tämän julistuksen ja puheenjohtajavaltion Kölnin Eurooppa-neuvostolle antaman selvityksen pohjalta. Odotamme puheenjohtajavaltio Suomelta selvitystä asian etenemisestä toimitettavaksi Helsingin Eurooppa-neuvoston istuntoon.

    Puheenjohtajavaltion selvitys Euroopan yhteisen

    turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamisesta

    1. Johdanto

    Amsterdamin sopimuksessa, joka tuli voimaan 1. toukokuuta, pyritään tehostamaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP), mukaan lukien Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklassa määrätyn yhteisen puolustuspolitiikan asteittainen määritteleminen. Sopimuksessa tuodaan myös esille mahdollisuus yhdistää WEU EU:hun, jos Eurooppa-neuvosto niin päättää.

    Wienin Eurooppa-neuvosto pani tyytyväisenä merkille, että keskustelu Euroopan yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta oli jälleen vilkastunut. Eurooppa-neuvosto katsoi, että EU:lla on oltava yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa tukena uskottavat toiminnalliset valmiudet, jotta se voi toimia kansainvälisellä areenalla täysimääräisesti. Eurooppa-neuvosto pani lisäksi tyytyväisenä merkille Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan 4. joulukuuta 1998 Saint-Malossa antaman yhteisen julkilausuman. Eurooppa-neuvosto pyysi puheenjohtajavaltiona toimivaa Saksaa jatkamaan tätä keskustelua ja päätti tarkastella uudelleen tätä kysymystä Kölnin Eurooppa-neuvostossa. Näin ollen ulkoasiainministerit keskustelivat aiheesta epävirallisessa kokouksessaan Reinhartshausenissa 13.14. maaliskuuta ja yleisten asiain neuvostossa 17. toukokuuta.

    Naton Washingtonin-huippukokouksessa ilmaistiin tyytyväisyys siihen, että Amsterdamin sopimus on antanut uuden sysäyksen Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamiselle, ja todettiin, että Euroopan merkittävämpi rooli on omiaan edistämään Atlantin liiton elinvoimaisuutta 2000-luvulla. Naton huippukokouksessa korostettiin myös, että Amsterdamin

    sopimuksessa YUTP:ksi kutsutun alan kehittäminen on sopusoinnussa Washingtonin sopimuksen puitteissa perustetun yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kanssa. Tämä prosessi lisää keskinäistä täydentävyyttä, yhteistyötä ja synergiaa.

    Myös WEU:n ministerineuvoston istunnossa 10. ja 11. toukokuuta keskusteltiin tästä kysymyksestä ministerineuvoston istunnossa Roomassa aloitetun epävirallisen käsittelyn pohjalta. Jäsenvaltiot toteuttavat toimia, jotka ovat Euroopan puolustusvalmiuksista parhaillaan tehtävän WEU:n auditoinnin päätelmien mukaisia.

    2. Pääperiaatteet

    Tarkoituksena on YUTP:n vahvistaminen kehittämällä Euroopan yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Tämä edellyttää itsenäisiä toimintamahdollisuuksia, joiden tukena ovat uskottavat sotilaalliset valmiudet sekä asianmukaiset päätöksentekoelimet. Toimintaa koskevat päätökset tehtäisiin YUTP:n puitteissa asiaankuuluvien menettelyjen mukaisesti tämän alan päätösten erityisluonteen osoittamiseksi. Euroopan unionin neuvosto voisi siten tehdä päätöksiä kaikista sen käytössä olevista poliittisista, taloudellisista ja sotilaallisista välineistä vastatessaan kriisitilanteisiin. Euroopan unioni on sitoutunut säilyttämään rauhan ja lujittamaan kansainvälistä turvallisuutta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja Helsingin päätösasiakirjan periaatteiden sekä Pariisin peruskirjan tavoitteiden mukaisesti siten kuin siitä määrätään SEU:n 11 artiklassa.

    Amsterdamin sopimuksella sisällytetään perustamissopimukseen Petersbergin tehtävät ("humanitaariset tehtävät ja pelastustehtävät, rauhanturvatehtävät sekä taistelujoukkojen tehtävät kriisinhallinnassa, rauhanpalauttaminen mukaan lukien").

    Keskittyisimme siis toimissamme varmistamaan, että Euroopan unionilla on käytettävissään tarvittavat valmiudet (sotilaalliset valmiudet mukaan lukien) ja asianmukaiset rakenteet EU:n tehokasta päätöksentekoa varten kriisinhallinnassa Petersbergin tehtävien puitteissa. Juuri tällä alueella Euroopan toimintakykyä olisi kehitettävä mitä pikimmin. EU:n sotilaallisten kriisinhallintamahdollisuuksien kehittäminen on katsottava YUTP:n piiriin kuuluvaksi toiminnaksi (SEU:n V osasto) ja osaksi yhteisen puolustuspolitiikan asteittaista määrittelemistä SEU:n 17 artiklan mukaisesti.

    Atlantin liitto säilyy jäsentensä kollektiivisen puolustuksen perustana. Washingtonin sopimuksen 5 artiklan ja Brysselin sopimuksen V artiklan mukaiset sitoumukset säilyvät joka tapauksessa ennallaan niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat näiden sopimusten osapuolia. Unionin politiikka ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.

      3. Päätöksenteko

    Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla EU:n päätöksenteko edellyttää järjestelyitä EU:n johdolla toteutettavien Petersbergin operaatioiden poliittisen valvonnan ja strategisen johdon varmistamiseksi, jotta EU voi päättää tällaisista operaatioista ja toteuttaa ne tehokkaasti.

    Lisäksi EU tarvitsee valmiudet tilanteiden analysointiin sekä tietolähteitä ja valmiudet tarvittavaan strategiseen suunnitteluun.

    Tämä voi edellyttää erityisesti

      - tarpeen mukaan yleisten asioiden neuvoston säännöllisiä (tai ad hoc) istuntoja, joihin myös puolustusministerit osallistuvat

      - Brysselissä sijaitsevaa poliittista/sotilaallista asiantuntemusta omaavista edustajista koostuvaa pysyvää elintä (poliittinen ja turvallisuuskomitea)

      - sotilasedustajista muodostuvaa EU:n puolustusalan komiteaa, joka tekee suosituksia poliittiselle ja turvallisuuskomitealle

        - EU:n sotilashenkilöstöä sekä kriisientarkkailukeskusta

        - muita resursseja kuten satelliittikeskusta ja turvallisuusalan tutkimuslaitosta.

      Muita institutionaalisia kysymyksiä saatetaan joutua käsittelemään.

    Kriisinhallintaan liittyvät päätökset, erityisesti sellaiset päätökset, joilla on sotilaallisia tai puolustuksellisia vaikutuksia, on tehtävä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 23 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot säilyttävät kaikissa olosuhteissa oikeuden päättää, käytetäänkö niiden kansallisia joukkoja ja milloin.

    4. Toteuttaminen

    Sotilaallisten valmiuksien osalta jäsenvaltioiden on kehitettävä edelleen sellaisia joukkoja (mukaan lukien joukkojen esikunnat), jotka soveltuvat myös kriisinhallintatehtäviin ilman tarpeetonta päällekkäisyyttä. Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat: käytettävyys, kestävyys, yhteentoimivuus, joustavuus ja liikkuvuus.

    EU:n johdolla toteutettavien operaatioiden toteuttamiseksi tehokkaasti Euroopan unionin on määriteltävä tapauskohtaisesti, suorittaako se

      - EU:n johdolla toteutettavat operaatiot käyttäen Naton keinoja ja valmiuksia tai

      - EU:n johdolla toteutettavat operaatiot käyttämättä hyväksi Naton keinoja ja valmiuksia.

    EU:n johdolla toteutettavissa operaatioissa, joissa ei käytetä hyväksi Naton keinoja ja valmiuksia, EU voisi käyttää jäsenvaltioiden jo määrittämiä kansallisia tai monikansallisia eurooppalaisia keinoja. Tämä edellyttää sitä, että käytetään joko kansallisia komentorakenteita ja monikansallista edustusta esikunnissa tai monikansallisten joukkojen olemassa olevia komentorakenteita. Eurooppalaisten monikansallisten ja kansallisten joukkojen kykyä vastata kriisitilanteisiin on kehitettävä lisäjärjestelyin.

    EU:n johdolla toteutettavissa operaatioissa, joissa käytetään hyväksi Naton keinoja ja valmiuksia, mukaan lukien eurooppalaiset komentojärjestelyt, olisi keskityttävä seuraaviin seikkoihin:

      - vuoden 1996 Berliinin päätöksiin ja Washingtonissa huhtikuussa 1999 pidetyn Naton huippukokouksen päätöksiin perustuvien järjestelyjen toteuttaminen.

    - Lisäjärjestelyissä, jotka Nato on vahvistanut Washingtonin huippukokouksessa, olisi keskityttävä erityisesti

       =  siihen, että EU voi varmuudella käyttää Naton suunnitteluvalmiuksia, millä voidaan edistää sotilaallista suunnittelua EU:n johdolla toteutettavissa operaatioissa

     = olettamukseen, että EU voi käyttää sen johdolla toteutettaviin operaatioihin ennalta määritettyjä Naton valmiuksia ja yhteisiä keinoja.

      5. Osallistumisen ja yhteistyön edellytykset

      Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan menestyksekäs aikaan saaminen edellyttää erityisesti

      - EU:n kaikkien, mukaan lukien liittoutumattomien, jäsenvaltioiden mahdollisuutta osallistua täysimääräisesti yhtäläisin edellytyksin EU:n operaatioihin.

      - riittäviä järjestelyjä, joiden avulla ne Naton eurooppalaiset jäsenet, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita, voivat osallistua mahdollisimman täysimääräisesti EU:n johdolla toteutettaviin operaatioihin, ja jotka perustuvat WEU:n olemassa oleviin neuvottelujärjestelyihin

    - järjestelyjä, joilla varmistetaan, että kaikilla EU:n johdolla toteutettavaan operaatioon osallistujilla on yhtäläiset oikeudet operaation toteuttamisen osalta, tämän kuitenkaan rajoittamatta EU:n itsenäisen päätöksenteon periaatetta, ja etenkään neuvoston oikeutta keskustella periaatteellisista ja politiikkaan liittyvistä asioista sekä päättää niistä

      -  Naton ja EU:n välisen tehokkaan neuvonpidon, yhteistyön ja avoimuuden kehittämisen varmistamista

      -  niiden keinojen pohdintaa, joilla varmistetaan WEU:n liitännäiskumppanien osallistumismahdollisuudet.

    LIITE IV

    EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN UNIONIN

    PERUSOIKEUSKIRJAN LAATIMISESTA

    Perusoikeuksien kunnioittaminen on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista ja sen laillisuuden välttämätön edellytys. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on oikeuskäytännössään vahvistanut ja kehittänyt edelleen unionin velvollisuutta noudattaa perusoikeuksia. Unionin nykyisessä kehitysvaiheessa on tarpeen laatia näitä oikeuksia käsittelevä peruskirja, jotta perusoikeuksien ensiarvoisen tärkeää merkitystä ja niiden kattavuutta unionin kansalaisten kannalta lujitettaisiin näkyvästi.

    Eurooppa-neuvoston mukaan peruskirjassa olisi käsiteltävä vapautta ja tasa-arvoa koskevia oikeuksia sekä menettelyä koskevia perusoikeuksia sellaisina kuin ne taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta tehdyssä Euroopan yleissopimuksessa ja sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johdettuina yhteisöoikeuden yleisperiaatteina. Peruskirjaan on lisäksi sisällytettävä ne perusoikeudet, jotka kuuluvat ainoastaan unionin kansalaisille. Peruskirjaa laadittaessa on myös otettava huomioon taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet sellaisina kuin ne sisältyvät Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan ja työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevaan yhteisön peruskirjaan (Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 136 artikla), sikäli kuin ne eivät ole ainoastaan unionin toiminnan tavoitteiden perustana.

    Eurooppa-neuvosto katsoo, että ehdotus kyseiseksi peruskirjaksi olisi tehtävä elimessä, joka muodostetaan valtioiden ja hallitusten päämiesten edustajista ja Euroopan komission puheenjohtajasta sekä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien jäsenistä.

    Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen edustajat osallistuisivat tarkkailijoina. Talous- ja sosiaalikomitean, alueiden komitean ja yhteiskunnan eri ryhmien edustajia sekä asiantuntijoita olisi kuultava. Neuvoston pääsihteeristön tulisi toimia sihteeristönä.

    Kyseisen elimen on esitettävä ehdotus ajoissa ennen joulukuussa vuonna 2000 kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa. Eurooppa-neuvosto ehdottaa Euroopan parlamentille ja komissiolle, että ne neuvoston kanssa yhdessä antaisivat ehdotuksen pohjalta juhlallisesti peruskirjan Euroopan unionin perusoikeuksista. Tämän jälkeen on pohdittava, olisiko peruskirja sisällytettävä perustamissopimuksiin ja miten se olisi tarvittaessa tehtävä. Eurooppa-neuvosto antaa yleisten asioiden neuvoston tehtäväksi tarvittavien toimien käynnistämisen ennen Tampereen Eurooppa-neuvoston istuntoa.

    LIITE V

    EUROOPPA-NEUVOSTON JULKILAUSUMA KOSOVOSTA

    Euroopan unionin valtuuttama presidentti Ahtisaari selosti Kölniin kokoontuneille valtion- ja hallitusten päämiehille Venäjän federaation presidentin erityislähettilään Viktor Tshernomyrdinin kanssa Belgradissa suorittamaansa tehtävää.

    Valtion- ja hallitusten päämiehet onnittelivat näitä lähettiläitä menestymisestä tehtävässä. He panivat merkille Jugoslavian viranomaisten hyväksymisen rauhansuunnitelmalle, jossa esitetään ja täsmennetään kansainvälinen yhteisön vaatimukset.

    Valtion- ja hallitusten päämiehet katsovat, että nyt on olemassa todellinen mahdollisuus päästä poliittiseen ratkaisuun, jonka ensimmäinen vaihe on kaikkien Kosovossa olevien jugoslavialaisten joukkojen todennettavissa olevan vetäytymisen aloittaminen. Tämä tekisi mahdolliseksi Naton operaatioiden keskeyttämisen. He toivovat, että tämä prosessi käynnistyy välittömästi.

    Tämän vuoksi he korostavat olevan välttämätöntä hyväksyä kiireellisesti Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma kansainvälisten rauhanturvajoukkojen muodostamiseksi ja väliaikaisen kansainvälisen siviilihallinnon toteuttamiseksi.

    He päättivät, että viipymättä laaditaan päätöslauselmaehdotus, niin että se voidaan toimittaa välittömästi turvallisuusneuvoston jäsenille.

    LIITE VI

    KÖLNIN EUROOPPA-NEUVOSTOLLE TOIMITETUT ASIAKIRJAT

    • Kertomus Euroopan työllisyyssopimuksesta

      (8705/99)

    • Lisäys puheenjohtajavaltion Euroopan työllisyyssopimusta koskevaan raporttiin

    - Ehdotus: Puheenjohtajan muistio "Nuoret ja Eurooppa - tulevaisuutemme"

    (8288/99 + COR 1 (d))

    • Ehdotus neuvoston päätöslauselmaksi vammaisten yhtäläisistä työllisyysmahdollisuuksista

      (8296/99)

    • Komission tiedonanto "Työllisyyttä tukevat yhteisön politiikat"

      (7827/99)

    • Euroopan työllisyyssopimus

      - jäsenvaltioiden osuus

      (8906/99)

    • Komission kertomus 1999 "Euroopan unioni taloudellisena kokonaisuutena"

      (8746/99)

    • Komission kertomus Luxemburgin prosessin täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä: Yhteiset indikaattorit ja elinikäinen oppiminen

      (8745/1/99 REV 1)

    • Ehdotus Ecofin-neuvoston selonteoksi jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista

      (8586/99)

    • Komission tiedonanto: Rahoitusmarkkinoiden puitteiden toteuttaminen: Toimintasuunnitelma

      (8329/99)

    • Neuvoston päätelmät rahoituspalveluiden toimintasuunnitelman toteuttamista koskevasta komission kertomuksesta

      (8616/99)

    • Ecofin-neuvoston tilanneselvitys Eurooppa-neuvostolle tehostetusta yhteistyöstä veropolitiikan alalla

      (8484/1/99 REV 1)

    • Raportti Eurooppa-neuvostolle kansainvälisen rahoitusjärjestelmän toimintaa koskevista parannuksista

      (8460/1/99 REV 1)

    • Komission kertomus: Infrastruktuuri-investoinnit Euroopan unionissa

      (8453/99)

    • Komission valmisteluasiakirja: Ympäristön huomioon ottaminen - Läpäisyperiaate ympäristöpolitiikassa

      (8850/99)

    • Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanon valmistelu

      (8830/99)

    • Puheenjohtajavaltion kertomus ihmisoikeuksista

      (8727/99)

    • Puheenjohtajavaltion kertomus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta

      (8239/1/99)

    • Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille Kaakkois-Euroopan maiden vakautus- ja assosiaatioprosessista: Bosnia-Hertsegovina, Kroatia, Jugoslavian liittotasavalta, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja Albania

      (8858/99)

    • Komission tiedonanto Eurooppa-neuvostolle rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin torjunnasta hakijamaissa

      (8831/99)

    • Komission kertomus: Vuoden 2000 tietokoneongelma: Tilanne EU:n tärkeimpien infrastruktuurien valmistelemisessa vuosituhannen vaihtuessa vuonna 2000

      (8996/99)


  • Side Bar