Navigation path

Left navigation

Additional tools

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL

C/03/259

Bryssel, 22. syyskuuta 2003

12339/03 (Presse 259)

Neuvoston 2525. Istunto - Kilpailukyky - Bryssel, 22. syyskuuta 2003

Puheenjohtaja:

Rocco BUTTIGLIONE

Italian tasavallan salkuton ministeri, vastuualueenaan Euroopan yhteisön politiikat

Letizia MORATTI

Italian tasavallan opetus-, korkeakoulu- ja tiedeministeri

SISÄLLYSLUETTELO(1)

OSALLISTUJAT 5

ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA

OIKEUS LIIKKUa JA OLESKELLA VAPAASTI 7

SISÄMARKKINASTRATEGIA 2003-2006 Neuvoston päätelmät 8

KILPAILUKYVYN VAHVISTAMINEN EUROOPASSA 9

YHTEISÖPATENTTI 9

OMISTAJAOHJAUS (CORPORATE GOVERNANCE) Neuvoston päätelmät 9

JALANKULKIJOIDEN SUOJELU 10

SOPIMUSOIKEUS Neuvoston päätöslauselma 11

KEMIKAALIALAN LAINSÄÄDÄNTÖ 13

LÄÄKETEOLLISUUS Neuvoston päätelmät 14

BIOTEKNIIKKA: EDISTYMINEN STRATEGIAN JA ETENEMISSUUNNITELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA Neuvoston päätelmät 15

KANTASOLUTUTKIMUS 16

TUTKIMUKSEEN INVESTOIMINEN EUROOPASSA - Neuvoston päätöslauselma 17

AVARUUSPOLITIIKKA SOPIMUS EUROOPAN AVARUUSJÄRJESTÖN (ESA) KANSSA 21

FUUSIOENERGIATUTKIMUS 22

MUUT ASIAT 22

     Euroopan tutkimusneuvosto 22

KESKUSTELUTTA HYVÄKSYTYT ASIAT

TUTKImUS

  • Tiede- ja teknologiayhteistyö I

SISÄMARKKINAT

  • Rajatarkastukset I

Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

  • Sotilasoperaatioiden rahoittaminen I

  • EU:n ja YK:n yhteistyö kriisinhallinnassa I

ULKOSUHTEET

  • Liberia aseidenvientikieltoa koskevat poikkeukset II

  • Kypros osallistuminen EU:n sotilasoperaatioon Kongon demokraattisessa tasavallassa II

  • Latvia - maatalousmyönnytykset II

  • Tšekin tasavalta ja Unkari teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointi II

  • Romania alkuperäsäännöt III

  • Tšekin tasavalta, Viro, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia, III

KAUPPAPOLITIIKKA

  • Polkumyynti Taiwan, Indonesia, Thaimaa, Malesia polyesterilanka III

  • Polkumyynti Puola, Ukraina teräskaapeli III

  • Polkumyynti Algeria, Valko-Venäjä, Liettua, Venäjä, Ukraina urea ja ammoniumnitraatti III

OIKEUS- JA SISÄASIAT

  • Perheenyhdistäminen IV

YDINENERGIA

  • Ydinenergiayhteistyö Uzbekistanin kanssa IV

SOSIAALIPOLITIIKKA

  • Työajan järjestäminen* julkinen käsittely IV

TIELIIKENNE

  • Itävalta ekopisteet julkinen käsittely V

LENTOLIIKENNE

  • Lennolle pääsyn epääminen julkinen käsittely V

  • Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila julkinen käsittely V

KALASTUS

  • Suurimmat sallitut saaliit ja kiintiöt V

ELINTARVIKKEET

  • Elintarvikkeisiin sisältyvien ainesosien merkinnät julkinen käsittely VI

AVOIMUUS

  • Arkistot* VI

  • Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin VI

NIMEÄMISET

  • Alueiden komitea VII

  • Talous- ja sosiaalikomitea VII

OSALLISTUJAT

Jäsenvaltioiden hallitukset ja Euroopan komissio olivat edustettuina seuraavasti:

Belgia:

Fientje MOERMANMinisteri, vastuualueenaan talousasiat, energia, ulkomaankauppa ja tiedepolitiikka
Tanska:
Bendt BENDTSEN

Helge SANDER

Talous- ja elinkeinoministeri

Tiede-, teknologia- ja kehitysministeri

Saksa:
Edelgard BULMAHNOpetus- ja tutkimusministeri
Georg Wilhelm ADAMOWITSCHValtiosihteeri talous- ja työministeriössä
Kreikka:
Apostolos TSOCHATZOPOULOS

Dimitrios DENIOSOS

Kehitysministeri

Tutkimuksesta vastaava pääsihteeri

Espanja:
Juan COSTA CLIMENTTiede- ja teknologiaministeri
Ramón DE MIGUEL Y EGEAValtiosihteeri, Eurooppa-asiat
Ranska:
Nicole FONTAINEMinisteri talous-, valtiovarain- ja teollisuusministeriössä, vastuualueenaan teollisuus
Claudie HAIGNERÉMinisteri nuoriso-, opetus- ja tutkimusministeriössä, vastuualueenaan tutkimus ja uusi teknologia
Irlanti:
Peter GUNNINGPysyvän edustajan sijainen
Italia:
Rocco BUTTIGLIONESalkuton ministeri, vastuualueenaan Euroopan yhteisön politiikat
Letizia MORATTIOpetus-, korkeakoulu- ja tiedeministeri
Mario VALDUCCIValtiosihteeri, kauppa- ja teollisuusministeriö
Luxemburg:
Henri GRETHENTalousministeri, liikenneministeri
Erna HENNICOT-SCHOEPGESKulttuuri-, korkeakouluopetus- ja tutkimusministeri, yleisten töiden ministeri
Alankomaat:
Laurens-Jan BRINKHORSTTalousministeri
Maria van der HOEVENOpetus-, kulttuuri- ja tiedeministeri
Itävalta:
Martin BARTENSTEINTalous- ja työministeri
Portugali:
Carlos COSTA NEVESValtiosihteeri, Eurooppa-asiat
Franquelim ALVESValtiosihteeri, talousministeriö
Jose Manuel PINTO PAIXÃOValtiosihteeri, tiede ja korkea-asteen opetus
Suomi:
Mauri PEKKARINENKauppa- ja teollisuusministeri
Ruotsi:
Thomas ÖSTROS Opetusministeri
Sven-Eric SÖDERValtiosihteeri elinkeinoministeriössä

Yhdistynyt kuningaskunta:

Lord SAINSBURY of TURVILLETutkimuksesta ja kehityksestä vastaava parlamentaarinen valtiosihteeri

* * *

Komissio:
Erkki LIIKANENJäsen
Antonio VITORINOJäsen
Frits BOLKESTEINJäsen
Philippe BUSQUINJäsen

Liittyvien valtioiden hallitukset olivat edustettuina seuraavasti:

Tšekin tasavalta:

Miroslav SOMOLVaraministeri, kauppa- ja teollisuusministeriö
Viro:
Meelis ATONENTalous- ja viestintäministeri
Toivo MAIMETSOpetus- ja tutkimusministeri
Kypros:
Sotiris SOTIRIOUKansliapäällikkö, kauppa-, teollisuus- ja matkailuministeriö
Latvia:
Eduard STIPRAISPysyvän edustajan sijainen
Liettua:
Nerijus EIDUKEVICIUSVaratalousministeri
Rimantas VAITKUSVaraopetus- ja tiedeministeri
Unkari:
Péter GOTTFRIEDAlivaltiosihteeri, ulkoasiainministeriö
Malta:
Edwin VASSALLO Parlamentaarinen valtiosihteeri valtiovarain- ja talousministeriössä
Puola:
Danuta HÜBNEREuroopan integraatiota käsittelevän komitean sihteeri
Krysztof KRYSTOWSKIVaraministeri, talous-, työllisyys- ja sosiaaliasioiden ministeriö
Slovakia:
Martin FRONCOpetusministeri
Slovenia:
Matjaz LOGARValtiosihteeri

ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA

OIKEUS LIIKKUa JA OLESKELLA VAPAASTI

Neuvosto saavutti poliittisen yhteisymmärryksen ehdotuksesta direktiiviksi Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella. Tätä ehdotusta koskeva yhteinen kanta vahvistetaan jossakin tulevassa neuvoston istunnossa sen jälkeen, kun teksti on viimeistelty ja lähetetty Euroopan parlamentille yhteispäätösmenettelyn mukaista toista käsittelyä varten. Itävallan valtuuskunta ilmoitti aikovansa äänestää ehdotusta vastaan.

Poliittinen yhteisymmärrys ratkaisi useita jäljellä olleita kysymyksiä, erityisesti seuraavat:

     unionin kansalaisten perheenjäsenet, joita tämän direktiivin säännökset koskevat: tässä direktiivissä perheenjäsenen määritelmä sisältää rekisteröidyt kumppanit, jos heidät rinnastetaan aviopareihin vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännössä. Kun vastaanottava jäsenvaltio ei tunnusta rekisteröityjä pareja kansallisessa lainsäädännössään, EU:n kansalaisten kumppanilla ei ole automaattisesti oikeutta päästä kyseiseen jäsenvaltioon tai oleskella siellä. Vastaanottavan jäsenvaltion on kuitenkin helpotettava sellaisen kumppanin maahantuloa ja oleskelua, jonka kanssa EU:n kansalainen on asianmukaisesti todistetussa pysyvässä parisuhteessa.

 Toisessa jäsenvaltiossa ilman erityisehtoja tapahtuvan ensimmäisen oleskelun pituus:

    lopullisessa yhteisymmärryksessä ilman erityisehtoja tapahtuvan oleskelun pituus säilytetään kolmena kuukautena nykyisen yhteisön lainsäädännön mukaisesti. Neuvosto oli yhtä mieltä siitä, että komission on esitettävä viimeistään kahden vuoden kuluttua direktiivin antamisesta kertomus sen soveltamisesta sekä mahdollisesti tarvittavat muutosehdotukset, etenkin tarpeesta pidentää aikaa, jonka kuluessa EU:n kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä voivat oleskella vastaanottavassa jäsenvaltiossa ilman erityisehtoja.

     Pysyvän oleskeluoikeuden saamiseksi edellytettävän oleskelun pituus: nyt tunnustetaan ensi kerran EU:n kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeus pysyvään oleskeluun, jos he ovat oleskelleet vastanottavassa jäsenvaltiossa yhtäjaksoisesti viiden vuoden ajan.

     Suoja karkottamista vastaan: direktiivissä säädetään vahvistetusta suojasta karkottamista vastaan niiden unionin kansalaisten osalta, jotka ovat oleskelleet vastanottavassa jäsenvaltiossa vähintään kymmenen vuotta tai ovat alaikäisiä. Karkotuspäätös voidaan tehdä ainoastaan yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen liittyvien syiden perusteella, ja vastaanottavan jäsenvaltion on otettava huomioon asianomaisen henkilön oleskelun kesto jäsenvaltiossa ja muita seikkoja, kuten hänen ikänsä, terveydentilansa, taloudellinen tilanteensa ja hänen siteensä kyseiseen maahan.

Tämän direktiiviehdotuksen tarkoitus on helpottaa edelleen käytännössä unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti, riippumatta siitä, harjoittavatko kyseiset henkilöt ansiotoimintaa. Tällä direktiivillä jäsenvaltiot sopivat yksinkertaistavansa alueellaan oleskelemiselle asetettavia hallinnollisia erityisehtoja ja täsmentävät, millä edellytyksillä tälle oikeudelle voidaan asettaa rajoituksia.

SISÄMARKKINASTRATEGIA 2003-2006 Neuvoston päätelmät

Neuvosto antoi seuraavat päätelmät:

"Neuvoston päätelmät sisämarkkinastrategiasta Vuosien 2003-2006 painopisteet

Neuvosto, joka

palauttaa mieliin Brysselissä maaliskuussa 2003 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa kehotetaan sisämarkkinoiden toimivuuden päättäväiseen tehostamiseen laajentumista silmällä pitäen ja kilpailukyvyn parantamiseen koko unionissa Lissabonin tavoitteiden mukaisesti ja joissa mainitaan vuosien 2003-2006 sisämarkkinastrategia tulevien toimien perustana;

on tietoinen integroidussa kilpailukykystrategiassa keskeisenä osatekijänä olevan sisämarkkinastrategian merkityksestä ja hyväksyy sen yleislinjan;

panee tyytyväisenä merkille hyödyn, joka sisämarkkinoista on jo saatu kuluneen vuosikymmenen aikana; toteaa kuitenkin, että vielä on poistettava monia esteitä ja yhdennettävä edelleen Euroopan viestintä- ja liikennejärjestelmiä henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi sisämarkkinoilla;

korostaa sitä, että vankat sisämarkkinat ovat elintärkeä edellytys sille, että Euroopan liike-elämä voi kilpailla menestyksekkäästi maailmanlaajuisilla markkinoilla ja että jäsenvaltioiden taloudet voivat jatkaa kasvuaan ja tuottaa hyvinvointia, jota tarvitaan EU:n kansalaisten elämänlaadun ylläpitämiseksi ja parantamiseksi ja joka käsittää myös laadukkaiden ja turvallisten tuotteiden tarjonnan,

on yhtä mieltä siitä, että vielä käsiteltävinä olevien, Euroopan kilpailukyvyn parantamisen kannalta ratkaisevien sisämarkkinatoimien hyväksymistä ja täytäntöönpanoa on nopeutettava; kehottaa komissiota tekemään lisää ehdotuksia sisämarkkinastrategian panemiseksi täytäntöön muun muassa toiminnan painopistealueilla ja liittämään ehdotuksiin niiden vaikutuksesta laaditut asianmukaiset arviot, joissa painotetaan selkeästi kilpailukyvyn näkökulmaa;

muistuttaa tässä yhteydessä siitä, että sisämarkkinoiden tehostamiseksi käytettävien eri välineiden on oltava keskenään tasapainossa;

on yhtä mieltä siitä, että samalla, kun komissio jatkaa tehtäväänsä perussopimusten noudattamisen valvojana, jäsenvaltioiden on jaettava keskenään vastuu sisämarkkinoiden toimivuudesta varmistamalla, että sääntöjen täytäntöönpano ja niiden noudattamisen valvonta toteutetaan aikataulun mukaisesti ja tehokkaasti, että ongelmat ratkaistaan mahdollisimman pitkälle käytännön tasolla ja että pidätytään antamasta vapaata liikkuvuutta estäviä ja kilpailua väärentäviä kansallisia säännöksiä, jotta sisämarkkinoista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty laajentuneessa unionissa;

ottaa tehtäväkseen tarkastella tilanteen edistymistä komission tammikuussa 2004 laatiman täytäntöönpanokertomuksen pohjalta ja toteuttaa ripeitä korjaavia toimia aloilla, joilla kehitys on hidasta."

KILPAILUKYVYN VAHVISTAMINEN EUROOPASSA

Neuvosto keskusteli puheenjohtajavaltion Italian aloitteen pohjalta tarpeesta vahvistaa Euroopan talouden kilpailukykyä ja kasvua ja korosti, että on tärkeää laatia kattava asiaa koskeva strategia, jossa moitteettomasti toimivat sisämarkkinat ovat keskeisessä roolissa. Joissakin jäsenvaltioissa viime aikoina käynnistettyihin hankkeisiin Euroopan talouden kasvun edistämiseksi oltiin yleisesti ottaen tyytyväisiä ja ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että kilpailuneuvosto on ratkaisevassa asemassa kyseisten hankkeiden eteenpäin viemisen osalta.

Puheenjohtajavaltio Italia totesi aikovansa esittää edellä mainitut seikat Eurooppa-neuvostolle sen tulevassa lokakuussa pidettävässä kokouksessa.

YHTEISÖPATENTTI

Neuvosto pani merkille yhteisöpatenttia koskevasta asetusehdotuksesta laaditun tilanneselvityksen. Neuvosto piti edelleen tärkeänä, että kaikki yhteisöpatenttijärjestelmään kuuluvat kysymykset käsitellään loppuun mahdollisimman pian. Neuvosto kehotti näin ollen pysyvien edustajien komiteaa tarkastelemaan ratkaisematta olevia kysymyksiä, jotta neuvosto voi päästä poliittiseen yhteisymmärrykseen asetusehdotuksesta ja tarvittavista Euroopan patenttisopimukseen tehtävistä muutoksista jossain sen marraskuun istunnoista.

Yhteisöpatenttiasetuksen tarkoituksena on luoda koko yhteisölle yhteinen teollisoikeus, jonka myöntää Münchenissä toimiva Euroopan patenttivirasto (EPV). Sillä pyritään poistamaan kansallisten patenttisuojien alueellisuudesta johtuvat kilpailun vääristymät ja varmistamaan patenteilla suojattujen tavaroiden vapaa liikkuvuus.

Yhteisöpatenttiasetuksen käsittelyn lisäksi Euroopan patenttisopimukseen on tehtävä muutoksia, jotta Euroopan patenttivirasto voisi suorittaa tehtävänsä yhteisöpatenttijärjestelmässä. Asetusehdotukseen on myös sisällytettävä toimivaltaa koskevia järjestelyjä, ja on perustettava tulevien komission ehdotusten pohjalta lainkäyttölautakunta yhteisöpatenttituomioistuin ratkaisemaan yhteisöpatenttia koskevia oikeusriitoja.

OMISTAJAOHJAUS (CORPORATE GOVERNANCE) Neuvoston päätelmät

Neuvosto antoi seuraavat päätelmät:

"Neuvoston päätelmät

Neuvosto

    1. SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI yhtiöoikeuden uudistamiseksi ja omistajaohjauksen (corporate governance) parantamiseksi Euroopan unionissa tehtyyn toimintasuunnitelmaan, jonka EU:n komissio esitteli kesäkuussa 2002 pidetyn Sevillan Eurooppa-neuvoston ja maaliskuussa 2003 pidetyn Brysselin Eurooppa-neuvoston päätelmiin sekä yhtiöoikeuden korkean tason asiantuntijaryhmän loppuraporttiin perustuvien neuvoston suositusten mukaisesti.

    2. ON TIETOINEN siitä, että toimintasuunnitelma on tärkeä sisämarkkinoiden toteutumista edistävän sääntelykehyksen luomisen sekä eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn ja tehokkuuden parantamisen kannalta.

    3. PITÄÄ toimintaohjelmaa tärkeänä tekijänä kehitettäessä avoimia ja hyvin toimivia pääomamarkkinoita laajentuneessa unionissa.

    4. KOROSTAA, että sääntelykehystä on ajanmukaistettava ja yksinkertaistettava, erityisesti pääoman säilyttämisen ja muuttamisen osalta.

    5. KOROSTAA, että on kehitettävä kiireellisesti sopivia ratkaisuja, joilla voidaan poistaa esteet ja rajoitteet liikkuvuudelta sekä Euroopan unionin yritysten rajatylittävältä uudelleenjärjestelyltä ja osakkeenomistajien oikeuksien rajatylittävältä käytöltä edistämällä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä.

    6. KOROSTAA, että samalla on vahvistettava julkisesti pääomaa hankkivien yhtiöiden omistajaohjausta, ja KANNATTAA yhteisen lähestymistavan omaksumista tässä asiassa siten, että lisätään avoimuutta, vahvistetaan osakkeenomistajien oikeuksia ja uudistetaan yhtiön hallitusta koskevia periaatteita.

    7. KOROSTAA, että samalla on varmistettava, että kaikissa ehdotetuissa ratkaisuissa otetaan täysin huomioon omistajaohjausmallit ja omistajarakenteen eroavuudet eri jäsenvaltioissa.

    8. ON TYYTYVÄINEN tasapainoon, joka ehdotuksessa vallitsee puitedirektiivien muodossa tarvittaessa käytettävän lainsäädännön ja muiden kuin lainsäädännöllisten välineiden välillä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti.

    9. ANTAA TUKENSA komission näkemykselle, jonka mukaan asiantuntijoiden ja yleisön kuuleminen kuuluu olennaisena osana yhtiöoikeuden ja omistajaohjauksen kehittämiseen EU:n tasolla, ja PANEE MERKILLE, että komissio aikoo perustaa omistajaohjauksen järjestelmiä Euroopan unionissa käsittelevän avoimen epävirallisen keskustelufoorumin täysin yhteisön toimielinten tehtävien ja oikeuksien mukaisesti.

PITÄÄ tarpeellisena lisäpohdintoja siitä, onko EU:n tasolla todella tarvetta ottaa käyttöön uusia oikeudellisia yhtiömuotoja parlamentin ja neuvoston jo käsiteltävänä olevien välineiden lisäksi."

JALANKULKIJOIDEN SUOJELU

Neuvosto pääsi poliittiseen yhteisymmärrykseen jalankulkijoiden ja muiden loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelua koskevasta direktiiviehdotuksesta, jonka tarkoituksena on vähentää jalankulkijoiden kuolemia ja loukkaantumisia törmäystilanteessa auton tai kevyen ajoneuvon kanssa. Direktiivi annetaan virallisesti jossakin neuvoston tulevassa istunnossa tekstin viimeistelyn jälkeen.

Euroopan parlamentin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on ollut mahdollista päästä yhteisymmärrykseen ensimmäisessä käsittelyssä ja näin ollen antaa direktiivi pian.

Neuvoston hyväksymät muutokset komission ehdotukseen ovat seuraavat:

     Tätä direktiiviä olisi pidettävä osana laajempaa toimenpidekokonaisuutta, jonka toteuttamiseen autoteollisuus ja jäsenvaltiot ryhtyvät parhaita käytäntöjä koskevan tiedonvaihdon perusteella parantaakseen jalankulkijoiden ja muiden loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien turvallisuutta ennen törmäystä (aktiivisesti), törmäystilanteessa (passiivisesti) sekä sen jälkeen.

     Komission olisi selvitettävä 1.7.2004 mennessä, onko mahdollista ulottaa tämän direktiivin soveltamisala sellaisiin ajoneuvoihin, joiden suurin sallittu kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia.

     Komissio toimittaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille viimeistään 1.4.2006 ja sen jälkeen joka toinen vuosi seurantaraportin autoteollisuuden edistymisestä jalankulkijoiden suojelussa.

Komissio antoi helmikuussa 2003 tämän ehdotuksen, jossa esitetään muutoksia moottoriajoneuvojen rakenteeseen ja varsinkin niiden etuosaan. Ehdotuksen mukaan moottoriajoneuvojen etuosa on rakennettava siten, että tietyt raja-arvot eivät ylity törmäystilanteessa. Ehdotuksessa säädetään testeistä, jotka uusien ajoneuvotyyppien ja ajoneuvojen on läpäistävä kaksivaiheisessa, keskipitkän aikavälin ja pitkän aikavälin prosessissa.

SOPIMUSOIKEUS Neuvoston päätöslauselma

Neuvosto antoi seuraavat päätelmät:

"Neuvoston päätöslauselma

Euroopan sopimusoikeuden yhtenäistämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

I OTTAA HUOMIOON SEURAAVAA:

    1. Komissio hyväksyi Euroopan sopimusoikeudesta heinäkuussa 2001 antamansa tiedonannon jatkotoimena tiedonannon "Euroopan sopimusoikeuden yhtenäistäminen toimintasuunnitelma".

2. Euroopan parlamentti antoi 2. syyskuuta 2003 päätöslauselman kyseisestä tiedonannosta.

    3. Ottaen huomioon heinäkuun 2001 jälkeen saadun palautteen tässä toimintasuunnitelmassa, josta kaikkia asianosaisia on pyydetty esittämään näkemyksensä, ehdotetaan pitkän aikavälin strategiaa, joka perustuu erilaisten sääntelyä ja muita toimia koskevien ehdotusten yhdistelmään.

    4. Asianmukaisten alakohtaisten toimenpiteiden lisäksi toimintasuunnitelma sisältää ehdotuksia, joilla pyritään parantamaan yhteisön säännöstön johdonmukaisuutta sopimusoikeuden alalla, edistämään koko Euroopan unionissa sovellettaviksi tarkoitettujen yleisten sopimusehtojen laatimista ja tarkastelemaan, edellyttävätkö sopimusoikeuden erot Euroopan unionissa myös muita kuin alakohtaisia ratkaisuja.

II KATSOO SEURAAVAA:

    1. Yhteisön lainsäädännön olisi etenkin sopimusoikeuden alalla oltava yhdenmukainen, ja siinä olisi varmistettava asianmukainen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Komission tässä yhteydessä ehdottamat yhteiset puitteet voisivat osaltaan parantaa tällä alalla voimassa olevan ja tulevaisuudessa laadittavan yhteisön lainsäädännön laatua ja yhdenmukaisuutta. Yhteiset puitteet eivät olisi oikeudellisesti sitova väline.

    2. On olennaisen tärkeää varmistaa rajat ylittävien liiketoimien joustavuus ja tehokkuus sisämarkkinoilla. Tässä yhteydessä olisi toteutettava asianmukaisia ja oikeasuhteisia toimenpiteitä, joilla voidaan helpottaa rajatylittävien sopimusten tekemistä, vähentää liiketoiminnan kuluja ja antaa kaikille taloudellisille toimijoille ja kuluttajille mahdollisuus hyödyntää täysimääräisesti kaikkia sisämarkkinoiden tarjoamia etuja. Kaikkien toimenpiteiden, myös yhteisten puitteiden, olisi vastattava sisämarkkinoiden olosuhteita ja näin ollen taloudellisten toimijoiden ja kuluttajien käytännön tarpeita. Jäsenvaltioiden olisi aktiivisesti osallistuttava niiden valmisteluun ja laatimiseen.

    3. Toimintasuunnitelman sekä sopimussuhteisiin sovellettavasta laista tehdyn vuoden 1980 Rooman yleissopimuksen muuntamista yhteisön säädökseksi ja uudistamista koskevan vihreän kirjan jatkotoimien välinen johdonmukaisuus olisi myös varmistettava. Tarpeellinen johdonmukaisuus voimassa olevien yksityisoikeuden yhdenmukaistamiseen tähtäävien yleissopimusten kanssa, erityisesti 11. huhtikuuta 1980 kansainvälistä tavaran kauppa koskevista sopimuksista tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen kanssa, olisi myös otettava huomioon.

III PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE

    1. Komission toimintasuunnitelman Euroopan sopimusoikeuden yhtenäistämisestä.

    2. Komission aikomuksen laatia yhteiset puitteet kuudennen tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelman(2) mukaisen tutkimushankkeen perusteella ottaen asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden kaikki erilaiset oikeusperinteet.

    Komission aikomuksen ottaa huomioon toimintasuunnitelmaan sisältyvät ehdotukset muun muassa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen kehittämisessä ja varmistaa, että ne täydentävät sopimussuhteisiin sovellettavasta laista tehdyn vuoden 1980 Rooman yleissopimuksen(3) muuntamista yhteisön säädökseksi ja uudistamista koskevan vihreän kirjan jatkotoimia.

IV KOROSTAA SEURAAVAA:

    1. Sopimusoikeutta koskevan voimassa olevan EY-lainsäädännön parantaminen, konsolidoiminen ja kodifioiminen saattaa myös olla erityisen hyödyllistä sopimusoikeuden avoimuuden, johdonmukaisuuden ja yksinkertaistamisen tehostamisen kannalta.

    2. EU:n laajuisten yleisten sopimusehtojen laatimisesta voi olla hyötyä, mutta sopimuspuolten olisi itse vastattava yleisten sopimusehtojen kehittämisestä noudattaen pakollista yhteisön lainsäädäntöä ja kansallisia säännöksiä, myös kuluttajansuojan ja kuluttajille tiedottamisen alalla. Tässä vaiheessa ja tässä yhteydessä näyttää olevan hyödyllistä kerätä tietoja nykyisistä ja tulevista aloitteista komission suunnitteleman WWW-sivuston kautta. Olisi kuitenkin oltava selvää, että WWW-sivustolla julkaisemista ei voida tulkita kyseisten aloitteiden hyväksymiseksi.

    3. On pohdittava edelleen muita kuin alakohtaisia erityistoimia, esimerkiksi Euroopan sopimusoikeuden alan valinnaista oikeudellista välinettä; komission olisi jatkettava pohdintaa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja sopimusvapauden periaate asianmukaisesti huomioon ottaen.

V KEHOTTAA KOMISSIOTA

luomaan sekä poliittisella että asiantuntijoiden tasolla asiaankuuluvia järjestelyjä, myös keskustelufoorumeja, jotta kaikki jäsenvaltiot, neuvosto ja Euroopan parlamentti sekä tutkijat, lakimieskunta ja muut sidosryhmät voivat aktiivisesti osallistua yhteisten puitteiden laatimiseen. Näiden järjestelyjen avulla pitäisi voida riittävin kuulemismenettelyin varmistaa, että kyseisten yhteisten puitteiden laatimisessa otetaan asianmukaisesti huomioon taloudellisten toimijoiden ja kuluttajien käytännön tarpeet, jäsenvaltioiden vakiintuneet rakenteet ja oikeuskulttuurit. Tämän lisäksi edellä III kohdan 2 alakohdassa mainittu tutkimushanke olisi toteutettava jäsenvaltioiden kaikki oikeusperinteet huomioon ottaen.

VI KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA

osallistumaan aktiivisesti ehdotettuja jatkotoimenpiteitä koskevaan komission työskentelyyn ja kannustamaan kansallisia sidosryhmiä osallistumaan yhteisön tasolla käynnissä oleviin keskusteluihin.

VII KEHOTTAA KOMISSIOTA

säännöllisesti tiedottamaan ja raportoimaan vähintään vuosittain neuvostolle käynnissä olevan keskusteluprosessin tuloksista ja Euroopan sopimusoikeuden alalla saavutetusta edistymisestä.

KEMIKAALIALAN LAINSÄÄDÄNTÖ

Neuvosto pani merkille komission jäsenen Erkki Liikasen esityksen komission Internet-konsultoinnin tuloksista. Konsultointi koski säädösehdotuksia, joiden tarkoituksena on tarkistaa ja nykyaikaistaa EU:n voimassa oleva kemikaalien sääntelyjärjestelmä, ja neuvosto ilmaisi tyytyväisyytensä komission aikomukseen antaa pian asiaa koskeva lopullinen ehdotus.

Komission esitystä seuranneessa keskustelussa useat valtuuskunnat korostivat että kysymystä on lähestyttävä tasapainoisesti ottaen sekä kilpailukyvyn että ympäristö- ja terveysnäkökohdat saman arvoisina huomioon. Yleisesti korostettiin tarvetta arvioida tulevan ehdotuksen kustannusvaikutuksia teollisuuden, eikä vähiten pk-yritysten, kannalta.

Toukokuussa 2003 komissio käynnisti kahdeksan viikkoa kestäneen Internet-konsultoinnin kemikaalialaa koskevista säädösehdotuksista, joilla on tarkoitus korvata yli 40 voimassa oleva direktiiviä ja eri asetusta. Internet-konsultoinnin tavoitteena oli testata ehdotusten toimivuus sidosryhmien keskuudessa. Komissio on vastaanottanut noin 6 400 vastausta, lähinnä teollisuuden ja ympäristöjärjestöjen taholta.

Ehdotuksessa, jonka komissio aikoo antaa, esitetään uutta REACH-järjestelmää (kemikaalien rekisteröinti, arviointi ja lupamenettely) kemikaalien valmistamisesta, maahantuonnista tai käytöstä aiheutuvien riskien arvioimiseksi. Polymeerejä ja välituotteita varten on suunniteltu erityisiä lievempiä rekisteröintivaatimuksia. Uuden järjestelmän vähittäistä käyttöönottoa varten asetetaan määräaikoja niiden aineiden rekisteröinnille, joita jo valmistetaan.

Komissio kannattaa uuden, riippumattoman viraston perustamista. Sen tehtävänä olisi teknisen asiantuntemuksen antaminen komissiolle ja tarvittavan ATK-järjestelmän hoitaminen.

LÄÄKETEOLLISUUS Neuvoston päätelmät

Neuvosto antoi seuraavat päätelmät:

"Neuvoston päätelmät Euroopan lääketeollisuuden kilpailukyvyn lujittamisesta

NEUVOSTO

    1. MYÖNTÄÄ, että Euroopan lääketeollisuudella on elintärkeä asema sekä teollisuuden että terveyden alalla, kuten myös tieteellisessä perustassa,

    2. SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI vastaukseen, jonka komissio on antanut innovaatiotoimintaa ja lääkkeiden toimittamista käsittelevän korkean tason työryhmän G10-lääketyöryhmän raporttiin tiedonannossaan "Euroopan lääketeollisuuden lujittaminen potilaiden eduksi"

    3. VAHVISTAA, että kilpailukyky- ja kansanterveyspolitiikan välillä on löydettävä yhteisön ja kansallisen tason toimivaltuudet huomioon ottava tasapaino,

    4. PITÄÄ TÄRKEÄNÄ Euroopan lääketeollisuuden kilpailukyvyn lujittamista sen kilpailijoihin nähden, erityisesti lisäämällä Euroopan houkuttelevuutta innovatiivisen huipputeknologian paikkana sekä säilyttämällä korkeatasoinen tieteellinen perusta; tähän olisi otettava mukaan toimenpiteet, jotka helpottavat rinnakkaisvalmisteiden ja käsikauppalääkkeiden kehittämistä Euroopan unionissa,

    5. MYÖNTÄÄ, että puitteiden luominen lääketeollisuuden kilpailukyvyn parantamiselle pysyvästi vaatii toimenpiteitä sekä kansallisella että EU:n tasolla,

    6. PANEE MERKILLE, että Euroopan lääketeollisuuden rakenne perustuu kaikkialle Eurooppaan levittäytyneiden suuryritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten välisiin täydentäviin suhteisiin ja PITÄÄ TÄRKEÄNÄ tämän vuorovaikutussuhteen kehittämistä ja lujittamista,

    7. PITÄÄ TÄRKEÄNÄ uusien ja integroituneempien yhteistyömuotojen kannustamista Euroopassa, mukaan lukien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, hallitusten, tiedemaailman, tieteellisten laitosten, lääke- ja bioteknologiayhtiöiden kesken tieteellisen tietämyksen siirtämisen ja innovatiivisten lääkkeiden saatavuuden parantamiseksi ja nopeuttamiseksi,

8. PITÄÄ MYÖNTEISENÄ

     komission ehdottamia terveysalaa ja kilpailukykyä koskevia esikuva-analyysejä oppaaksi päätöksenteolle ajan mittaan, ja KOROSTAA tässä yhteydessä, että uudet kehitysnäkymät, kuten Euroopan unionin laajentuminen, olisi asiaankuuluvalla tavalla otettava huomioon tietojen keruussa

     terveysalan virtuaali-instituuttien perustana olevaa näkemystä, jonka komissio on laatinut kliinisen, farmakologisen ja farmaseuttisen tutkimuksen, myös pienempien markkinoiden lääkkeitä koskevan tutkimuksen edistämiseksi linkittämällä perus- ja kliinisen tutkimuksen keskukset huippuosaamisen eurooppalaiseksi verkostoksi,

9. PYYTÄÄ jäsenvaltioita

     osallistumaan aktiivisesti komission tiedonannossa esitettyjen keskeisten toimien, erityisesti esikuva-analyysin, täytäntöönpanoon antamalla asianmukaisia tietoja lainsäädäntö- ja muista toimenpiteistä, joilla voisi olla vaikutus lääkealaan

 harkitsemaan komission ehdottamia täytäntöönpanotoimia:

    a) sellaisten luvan saaneiden lääkkeiden kilpailusta, joita valtio ei osta ja joista se ei maksa korvauksia

b) nopeasta markkinoille saattamisesta myyntiluvan saamisen jälkeen,

10. PYYTÄÄ komissiota

     järjestämään EU:n laajuisen mietinnän yhdessä kaikkien asianomaisten jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa farmaseuttisten valmisteiden hintoja ja korvauksia koskevista erilaisista lähestymistavoista siten, että tutkitaan kilpailukykyisempiä ja dynaamisia markkinamekanismeja, joilla pyritään varmistamaan, että potilaat saavat tasapuolisesti ja nopeasti lääkkeitä kaikkialla Euroopassa, ja tehostamaan tämän alan markkinoiden yhdentymistä jäsenvaltioiden toimivaltuuksia ja niiden terveydenhuoltojärjestelmien eroja kunnioittaen, niiden terapeuttista lisäarvoa koskeva arviointi mukaan lukien

     raportoimaan neuvostolle säännöllisesti lääkealan kilpailukyvyn tilanteesta kilpailukykyä ja kansanterveyttä koskevien esikuva-analyysien tulosten sekä jäsenvaltioiden toimittamien tietojen pohjalta."

BIOTEKNIIKKA: EDISTYMINEN STRATEGIAN JA ETENEMISSUUNNITELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA Neuvoston päätelmät

Neuvosto antoi seuraavat päätelmät:

"Neuvoston päätelmät biotieteistä ja biotekniikasta strategia Euroopalle"

NEUVOSTO:

    1. PALAUTTAA MIELEEN, että biotekniikkaa koskevan EU:n strategian tarkoituksena on helpottaa biotekniikan sovellusten laajaa ja vastuullista kehittämistä kilpailukykyisen, tietoon perustuvan talouden edistämiseksi merkittävällä tavalla;

    2. TOTEAA, että biotekniikalla on perustekniikkana tärkeä asema useilla eri aloilla ja täten sillä on huomattava vaikutus Euroopan teollisuuden yleiseen kilpailukykyyn;

    3. PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE komission ensimmäisen tilanneselvityksen "Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle: Biotieteet ja biotekniikka strategia Euroopalle raportti edistymisestä ja tulevan linjausta" biotekniikkaa koskevan EU:n strategian täytäntöönpanosta ja yhtyy komission analyysin päälinjoihin; PALAUTTAA tässä yhteydessä MIELEEN, kuinka tärkeää on omaksua yhtenäinen lähestymistapa kaikkien asiaan liittyvien monimutkaisten ja moniulotteisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten asioiden käsittelyyn;

    4. KOROSTAA, että Lissabonin Eurooppa-neuvoston asettamien tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi tarvitaan huomattavia ponnisteluja siirryttäessä biotekniikkaa koskevan strategian suunnitteluvaiheesta sen ja 26.11.2002 annettuihin neuvoston päätelmiin3(4) sisältyvien toimintaohjeiden täytäntöönpanovaiheeseen;

    5. KOROSTAA tarvetta kehottaa yhdenmukaisuuteen päätöksenteossa ja suunnitella EU:n tasolla yhdessä komission kanssa tarkoituksenmukaisten keinojen kehittämistä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tiivistämiseksi biotekniikkaa koskevan strategian täytäntöönpanossa;

    6. KEHOTTAA jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään yhteistyötään ja vaihtamaan säännöllisesti tietoja saavutetusta edistyksestä, jotta edettäisiin tuleville toimille jo määritellyillä ensisijaisilla alueilla ja erityisesti parannettaisiin biotekniikan yritysten rahoituksen saannin edellytyksiä sekä täydennettäisiin yleisiä sääntelypuitteita ja pantaisiin ne täytäntöön;

    7. ODOTTAA mielenkiinnolla Roomassa 21. ja 22.11. pidettävän biotieteiden ja biotekniikan konferenssin tuloksia, jotka saattavat antaa lisävauhtia toimintasuunnitelman ja toimintaohjeiden täytäntöönpanolle;

    8. KEHOTTAA komissiota arvioimaan seuraavassa kertomuksessaan alalla saavutettua edistystä."

KANTASOLUTUTKIMUS

Euroopan Komission jäsen Philippe Busquin esitteli ministereille lounaalla komission ehdotuksen, joka koskee ihmisalkioiden kantasolujen tutkimukselle annettavaa EU:n rahoitusta. Puheenjohtajavaltio raportoi asiasta neuvostolle iltapäivällä.

Neuvosto päätti palata asiaan istunnossaan 27.11.2003 ja tehdä päätöksen ottaen huomioon Euroopan parlamentin lausunnon, joka on määrä hyväksyä marraskuun täysistunnossa (17.20.11).

Komissio toimitti 9.7.2003 ehdotuksen päätökseksi, jonka mukaan kuudennesta tutkimuksen puiteohjelmasta annetaan rahoitusta uusien kantasolujen saamiseen ainoastaan, jos ehdotukset läpäisevät tiukan tieteellisen vertaisarvioinnin ja eettisen arvioinnin. Tätä varten päätösehdotuksessa ehdotetaan seuraavia kriteerejä:

     EU ei rahoita ihmisalkioiden kantasolujen tutkimusta jäsenvaltiossa, jossa kyseinen tutkimus on kielletty.

     Ihmisalkioiden kantasolujen saamiseen voidaan käyttää ainoastaan ylimääräisiä alkioita, jotka vanhemmat ovat luovuttaneet tutkimusta varten ja jotka on saatu aikaan ennen 27.6.2002, jolloin kuudes tutkimuksen puiteohjelma hyväksyttiin. Kyseiset alkiot on tarkoitus tuhota jossakin vaiheessa.

     Euroopan unionin rahoitusta hakevien mahdollisten tutkimushankekumppaneiden on pyydettävä eettisiä ohjeita kansallisella tai paikallisella tasolla niissä jäsenvaltioissa, joissa tutkimusta toteutetaan, ja myös maissa, joissa tällaisten eettisten ohjeiden saaminen ei ole pakollista.

     Tutkimusta rahoitetaan ainoastaan, jos on näyttöä siitä, että tutkimus on erityisen tärkeiden tutkimustavoitteiden mukaista.

     Tutkimusta rahoitetaan ainoastaan, jos ei ole käytettävissä mitään riittävää vaihtoehtoa. Erityisesti on osoitettava, että ei voida käyttää olemassa olevia alkioiden tai aikuisten kantasolulinjoja.

     Ylimääräisiä alkioita käytetään ainoastaan, jos luovuttaja(t) on antanut (ovat antaneet) tietoisen suostumuksen.

 Alkionluovuttaja/-luovuttajat eivät voi saada mitään taloudellista hyötyä.

     Luovuttajien tietosuoja ja yksityisyyden suoja on varmistettava.

 Edellytetään kantasolujen jäljitettävyyttä.

     Tutkimusyhteenliittymien edellytetään sitoutuvan saattamaan uudet ihmisalkion kantasolut muiden tutkijoiden käyttöön.

TUTKIMUKSEEN INVESTOIMINEN EUROOPASSA - Neuvoston päätöslauselma

"Neuvoston päätöslauselma tutkimukseen investoimisesta Euroopan kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi

Neuvosto antoi seuraavan päätöslauselman:

NEUVOSTO, JOKA PALAUTTAA MIELEEN

Lissabonissa vuonna 2000, Barcelonassa vuonna 2002 ja Brysselissä vuonna 2003 pidettyjen Eurooppa-neuvostojen päätelmät, joista

     ensimmäisessä asetettiin Euroopan unionin strategiseksi päämääräksi, että siitä on tultava maailman kilpailukykyisin tietoon perustuva yhteiskunta vuoteen 2010 mennessä,

     toisessa Eurooppa-neuvosto oli yhtä mieltä siitä, että tutkimukseen ja kehitykseen osoitettavaa kokonaisrahoitusta olisi lisättävä unionissa siten, että se olisi lähellä kolmea prosenttia BKT:stä vuoteen 2010 mennessä ja että tästä investoinnista kaksi kolmasosaa olisi saatava yksityiseltä sektorilta,

     kolmannessa kehotettiin jäsenvaltioita ryhtymään konkreettisiin toimiin komission tulevan T&K-toimintasuunnitelman pohjalta, kannustettiin jäsenvaltioita nopeuttamaan pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanoa ja kehotettiin säilyttämään eurooppalaisen tutkimusalueen taustalla oleva dynamiikka sekä vahvistamaan sitä käyttämällä avointa koordinointimenetelmää esimerkiksi pyrittäessä siihen, että T&K-investointien osuus kasvaa kolmeen prosenttiin BKT:stä, tai kehitettäessä tieteen ja teknologian alan tutkijavoimavaroja;

komission tiedonannot "Kohti eurooppalaista tutkimusaluetta", Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen" ja "Lisää tutkimusta Euroopan hyväksi: Tavoitteena 3 prosenttia BKT:sta" sekä eurooppalaista tutkimusaluetta koskevat neuvoston päätöslauselmat ja päätelmät, erityisesti

26.11.2002 annetut päätelmät edistymisestä eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämisessä ja uuden sysäyksen antamisesta eurooppalaiselle tutkimusalueelle;

ON TYYTYVÄINEN

     komission tiedonantoon "Tutkimusinvestoinnit: toimintasuunnitelma Euroopalle" ja HYVÄKSYY tiedonannon keskeisen viestin, jonka mukaan tarvitaan kattavia ja johdonmukaisia toimia tutkimusinvestointien lisäämiseksi ja eron kuromiseksi kiinni Euroopan tärkeimpiin kilpailijoihin nähden;

VAHVISTAA, ETTÄ

     tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen investoiminen sekä innovoinnin ja tietojen siirron edistäminen ovat olennaisia tekijöitä lisättäessä Euroopan kilpailukykyä ja toteutettaessa Lissabonin Eurooppa-neuvoston Euroopan taloudelliselle, sosiaaliselle ja ympäristöalan kehitykselle vahvistamaa strategiaa ja että erityisesti olisi edistettävä ja parannettava tutkimukseen ja innovointiin kohdistuvien yksityisten investointien edellytyksiä;

TOTEAA, ETTÄ

     tutkimukseen ja kehitykseen sekä innovointiin investoiminen edistää kasvua ja työllisyyttä ottaen huomioon komission neuvostolle ja Euroopan parlamentille 27.11.2002 antaman tiedonannon ("Finanssipolitiikan koordinoinnin tehostaminen") sekä kevään Eurooppa-neuvoston päätelmät, komission 7.7.2003 antaman tiedonannon ("An Initiative for Growth: Investing in Trans European Networks and major R&D projects") ja neuvoston 15.7.2003 antamat päätelmät kasvua edistävästä eurooppalaisesta toiminnasta ja kyseisistä asioista parhaillaan käytävät keskustelut,

     tieteellinen ja tekninen huippuosaaminen ja tutkimuksen laatu säilyvät jatkossakin peruskriteereinä investointien lisäämiselle ja hankkimiselle tutkimuksen ja kehityksen sekä innovoinnin alalla,

     perustutkimus, laaja ja dynaaminen tietopohja, riittävät ja korkealaatuiset henkilöstöresurssit, tutkimusinfrastruktuurit ja tehokkaat tiedonsiirtomekanismit ovat välttämättömiä tietoyhteiskunnan kestävälle kehitykselle,

     laajat politiikan yhdistelmät, jotka on mukautettu kansallisiin ja alueellisiin yhteyksiin ja joissa on yhdistetty taloudellisia kannustimia ja toimenpiteitä perusedellytysten parantamiseksi, ovat tarpeen tutkimuksen ja kehityksen yksityisen investoinnin edistämiseksi siten, että otetaan huomioon pk-yritysten ja erityisesti uusien innovatiivisten pk-yritysten ja spin-off-yritysten erityistarpeet samoin kuin suurempien yritysten erityistarpeet,

     3 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan T&K-strategioiden kehittämistä ja Euroopan alueiden rajat ylittävän kumppanuuden edistämistä tukevaa politiikkaa, jossa pk-yritysten tarpeet otetaan huomioon,

     pk-yrityksillä voisi olla merkittävä asema tutkimukseen ja innovointiin käytettävien varojen lisäämisessä ja työllisyyden edistämisessä,

     lukuisten julkisten rahoitusvälineiden innovatiivinen ja tehokkaampi käyttö EU:ssa ja kansallisella tasolla sekä rakennerahastojen käytön helpottaminen ja edistäminen tutkimuksen ja kehityksen tukemisessa, ovat avaintekijöitä tutkimukseen ja innovointiin käytettävien varojen lisäämisessä,

     valtiontukea koskevien sääntöjen yksinkertaistaminen ja nykyaikaistaminen voi helpottaa jäsenvaltioiden pyrkimyksiä suunnata valtiontuki uudelleen yhteistä etua koskeviin tavoitteisiin, joita ovat esimerkiksi tutkimus ja kehitys ja pk-yritykset,

     tässä yhteydessä on jatkettava toimia yhteyksien tiivistämiseksi muiden eurooppalaisten yhteistyöaloitteiden, kuten Euroopan tieteen ja tekniikan yhteistyöohjelman (COST), Eurekan ja Euroopan tiedesäätiön (ETS) kanssa;

KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA, LIITTYVIÄ VALTIOITA JA KOMISSIOTA

     käyttämään avointa koordinointimenetelmää Eurooppa-neuvoston ja neuvoston vahvistamien suuntaviivojen mukaisesti toimintasuunnitelman täytäntöönpanon tukemiseksi ja 3 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi ja halutessaan käyttämään vapaasti valittuja kansallisia laadullisia ja/tai määrällisiä tavoitteita,

     käyttämään CRESTiä operatiivisena rajapintana avoimen koordinointimenetelmän määrittelyssä ja täytäntöönpanon valvonnassa 3 prosentin tavoitteen suhteen, jotta siitä tulisi nopeasti operatiivinen, ja tiedostamaan, että CRESTin toiminnan on oltava tältä osin aktiivisessa yhteydessä muihin parhaillaan toteutettavien kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviin toimiin,

     kehittämään tutkijoiden koulutusta, edistämään ja monipuolistamaan uramahdollisuuksia ja luomaan tutkijoille kannustimia, joilla pyritään houkuttelemaan Euroopan unioniin korkeatasoisia tutkijoita ja pitämään heidät Euroopan unionissa, sekä lisäämään liikkuvuutta poistamalla sitä jatkuvasti haittaavat esteet ja erityisesti lisäämään yksityisen ja julkisen sektorin välistä liikkuvuutta,

     lisäämään pääoman ja lainan saannin mahdollisuuksia tutkimuksen ja innovoinnin rahoittamiseksi erilaisten toimenpiteiden avulla siten, että erityistä huomiota kiinnitetään pk-yritysten tarpeisiin uusilla ja perinteisillä aloilla ja uusien innovatiivisten pk-yritysten ja spin-off-yritysten tarpeisiin,

     kehittämään Euroopan riskipääomamarkkinat ja lisäämään Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston aloitteiden ja kansallisten aloitteiden toisiaan täydentävyyttä ottaen erityisesti huomioon pk-yritysten tarpeet,

     edistämään uusien teknologioiden kehitystä ja käyttöä tukevaa ympäristöä ja parantamaan sosiaalisia, verotuksellisia ja hallinnollisia perusedellytyksiä, jotta Euroopan unioni olisi yksityisten investointien kannalta houkuttelevampi ja jotta tuettaisiin korkean teknologian yritysten perustamista ja kasvua,

     kannustamaan ja kehittämään uusia aloitteita, joiden tarkoituksena on lisätä yhteistyötä alan teollisuuden ja julkisen tutkimuksen välillä ja siten parantaa teknologian siirron tehokkuutta ja julkisen ja yksityisen sektorin välisiä rajat ylittäviä yhteyksiä esimerkiksi tukemalla osaamiskeskuksia ja -verkostoja, tutkimusinfrastruktuureja ja teollisuusklustereita,

     tarkastelemaan mahdollisuutta lisätä rakennerahastojen käyttöä tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin tukemisessa pitäen mielessä, että näiden rahastojen tehtävänä on edistää sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta, ja ottaen huomioon eri alueiden erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet, liittyvien valtioiden alueet mukaan luettuina,

 kannustamaan opiskelijoiden ja tutkijoiden yrittäjyyttä,

     edistämään tietoisuutta teollis- ja tekijänoikeuksista sekä koulutustoimia, jotka kohdistuvat erityisesti julkisiin tutkimuslaitoksiin ja pk-yrityksiin;

KEHOTTAA KOMISSIOTA

     jatkamaan aloitteitaan valtiontukea koskevien sääntöjen ja menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja nykyaikaistamiseksi sekä tarkastelemaan tutkimuksen ja kehityksen uusia suhteita tuotantoprosesseihin ottaen huomioon tutkimus- ja kehitystoiminnan nykyaikaisemman ja yhdenmukaisemman määritelmän ja uusien innovatiivisten yritysten erityistarpeet,

     tukemaan, jäsenvaltioita kuullen, eurooppalaisten teknologian yhteistyöelinten perustamista tietyillä teknologian avainaloilla ja siten edistämään tehokasta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta tutkijayhteisön, teollisuuden ja pk-yritysten yhdistysten, rahoituslaitosten, käyttäjien ja politiikantekijöiden parissa strategisen agendan kehittämiseksi johtaville teknologioille sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan mobilisoimiseksi,

     kasvun ja kilpailukyvyn strategisen lähestymistavan kehittämisen puitteissa antamaan neuvostolle vuosittain, vuodesta 2004 lähtien, kertomuksen, jossa käsitellään edistymistä 3 prosentin tavoitteen saavuttamisessa, toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa ja avoimen koordinointimenetelmän käyttöä sekä osoitetaan jäljellä olevat esteet ja ongelmat ja mikäli tarkoituksenmukaista tarvittavat uudet toimet."

AVARUUSPOLITIIKKA SOPIMUS EUROOPAN AVARUUSJÄRJESTÖN (ESA) KANSSA

Neuvosto pääsi poliittiseen yhteisymmärrykseen ehdotuksesta päätökseksi, joka koskee Euroopan yhteisön ja ESAn välisen puitesopimuksen allekirjoittamista. Päätös tehdään virallisesti jossakin neuvoston tulevassa istunnossa lingvistijuristien viimeisteltyä tekstin.

Puitesopimuksen tavoitteena on kehittää Euroopan yleinen avaruuspolitiikka erityisesti varmistamalla Euroopalle itsenäinen ja taloudellinen pääsy avaruuteen. Tämän sopimuksen laatiminen tarjoaa yhteisen perustan ja asianmukaiset operatiiviset järjestelyt EY:n ja ESAn väliselle molempia osapuolia hyödyttävälle yhteistyölle.

Eräät valtuuskunnat saattoivat yhtyä enemmistöön, koska tehtiin selväksi, että osapuolten välisen tehokkaan yhteistyön kannalta tarkoituksenmukaiset operatiiviset järjestelyt luodaan ottaen täysimääräisesti huomioon osapuolten institutionaaliset ja operatiiviset puitteet.

Komission Euroopan yhteisön puolesta käymien neuvottelujen jälkeen päästiin syyskuussa 2003 ESAn johtokunnan ja komission väliseen yhteisymmärrykseen yhteisestä ehdotuksesta puitesopimukseksi. Tähän ehdotukseen perustuu neuvostossa saavutettu poliittinen yhteisymmärrys. Palautetaan mieliin, että neuvosto (kilpailukyky) antoi 13.5.2003 Euroopan yleistä avaruuspolitiikkaa koskevan päätöslauselman, jossa korostettiin, että "on tehtävä yhteisön ja ESAn välinen puitesopimus mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden 2003 lopussa, valkoista kirjaa silmällä pitäen, yhtenä vaiheena Euroopan yleisen avaruuspolitiikan jatkokehityksessä".

Prosessi, joka johti EY:n ja ESAn välistä puitesopimusta koskevaan ehdotukseen, käynnistyi vuonna 2000 komission tiedotteella "Euroopan avaruusstrategian uusi vaihe"4(5), jonka tuloksena oli Euroopan komission ja ESAn johtokunnan yhteisen työryhmän perustaminen. Yhteinen työryhmä arvioi kaikki Euroopan yhteisön ja ESAn välisen yhteistyön näkökohdat ja antoi raportin, joka muodosti perustan komission tiedonannolle "Kohti eurooppalaista avaruuspolitiikkaa"5(6), joka esitettiin neuvostolle 7.12.2001. Tämän tiedonannon tärkeimpiä päätelmiä oli, että Euroopan avaruuspolitiikan tuloksellinen kehittäminen ja täytäntöönpano edellyttävät virallisten suhteiden (puitesopimus) luomista Euroopan yhteisön ja Euroopan avaruusviraston välille, jotta voidaan määritellä tehostettua yhteistyötä koskevat periaatteet ja järjestelyt.

FUUSIOENERGIATUTKIMUS

Neuvosto pani merkille komission tilanneselvityksen kansainvälisen fuusioergiatutkimushankkeen (ITER)6(7) etenemisestä ja myös ITERin sijoituspaikka-analyysiryhmän puheenjohtajan Sir David Kingin raportin.

Neuvosto päätti, että asiaa koskevia keskusteluja jatketaan, jotta voidaan tehdä päätös 27.11.2003 pidettävässä neuvoston istunnossa.

Komissio on käynnistänyt viime kuukausina tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jotka ovat toimittaneet sijoituspaikkaa koskevia ehdotuksia, kyseisten ehdotusten analysoinnin objektiivisten kriteerien pohjalta kustannus- ja muut näkökohdat mukaan lukien. Komissio on pyytänyt tarvittavaa asiantuntemusta ja hyväksynyt aikataulun sen varmistamiseksi, että analyysi saadaan valmiiksi vuoden 2003 loppuun mennessä.

Toistaiseksi on ehdotettu neljää sijoituspaikkaa: Cadarache (Ranska), Clarington (Kanada), Rokkasho (Japani) ja Vandellos (Espanja).

Komissio aikoo toimittaa vuoden 2003 loppuun mennessä kaksi päätösehdotusta, joista toinen koskee ITERin toteutusta koskevaa kansainvälistä sopimusta ja toinen sen yhteishankkeen rakennetta, joka vastaa Euroopan panoksesta edellä mainittuun hankkeeseen.

     ITERin toteutus käsittää noin kymmenen vuotta kestävän rakennusvaiheen, noin 20 vuotta kestävän käyttövaiheen ja käytöstäpoistovaiheen;

     rakennusvaiheen kokonaiskustannusarvio on 4 570 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio, jota kattaa edellä mainitut kolme vaihetta ja johon sisältyvät käytöstäpoistoon tarkoitetut varat, on 10 300 miljoonaa euroa.

MUUT ASIAT

  • Euroopan tutkimusneuvosto

Neuvosto pani merkille Ranskan valtuuskunnan muistion Euroopan tutkimusneuvoston perustamista koskevasta aloitteesta ja komission aikomuksen laatia tiedonanto asiasta.

Euroopan tutkimusneuvoston suunnitellaan olevan itsenäinen tiedemiesten hallinnoima, perustutkimukseen suuntautunut rahoitusorganisaatio. Asiaa koskevaa aloitetta tarkasteltiin tieteellisessä konferenssissa, jonka puheenjohtajavaltio Tanska järjesti lokakuussa 2002 Kööpenhaminassa. Sen jälkeen asiaa on vienyt eteenpäin asiantuntijaryhmä, joka keskustelee ehdotetun elimen tehtävästä ja toiminta-alasta ja tarkastelee sen mahdolliseen perustamiseen liittyviä vaihtoehtoja.

KESKUSTELUTTA HYVÄKSYTYT ASIAT

TUTKImUS

Tiede- ja teknologiayhteistyö

Neuvosto teki päätöksen Euroopan yhteisön ja Brasilian liittotasavallan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen allekirjoittamisvaltuutuksesta (asiak. 11679/03 + asiak. 11680/03) alustavaksi viiden vuoden kaudeksi.

Neuvosto teki myös päätöksen Euroopan yhteisön ja Ukrainan välistä tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen uusimista koskevasta sopimuksesta (asiak. 11673/03); sopimus uusitaan viideksi vuodeksi.

SISÄMARKKINAT

Rajatarkastukset

Neuvosto antoi komissiolle valtuudet neuvotella Euroopan yhteisön puolesta muutoksista tavaroiden rajatarkastusten yhdenmukaistamista koskevaan Geneven kansainväliseen yleissopimukseen.

Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

Sotilasoperaatioiden rahoittaminen

Neuvosto teki periaatepäätöksen pysyvästä rahoitusjärjestelmästä, jolla katetaan EU:n tulevista sotilasoperaatioista aiheutuvat yhteiset kustannukset. Järjestelmä, jota varten laaditaan 1.3.2004 mennessä tarvittava varainhoitoasetus, tehostaa EU:n joustavaa valmiutta eri laajuisten sekä vaikeudeltaan ja kiireellisyydeltään eri tasoisten sotilasoperaatioiden hoitamiseen.

EU:n ja YK:n yhteistyö kriisinhallinnassa

Neuvosto valtuutti YK:n yleiskokouksen yhteydessä 24.9.2003 puheenjohtajavaltion allekirjoittamaan EU:n ja YK:n yhteistyötä kriisinhallinnassa koskevan yhteisen julkilausuman.

Julkilausumassa ilmaistaan tyytyväisyys Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan unionin yhteistyöhön siviilikriisinhallinnan ja sotilaallisen kriisinhallinnan alalla erityisesti Balkanin alueella ja Afrikassa ja tarkastellaan keinoja syventää kyseistä yhteistyötä ja luoda sille luotettavat ja kestävät järjestelyt.

ULKOSUHTEET

Liberia aseidenvientikieltoa koskevat poikkeukset

Neuvosto vahvisti yhteisen kannan ja antoi asetuksen, joissa säädetään Liberiaan kohdistuvaa aseidenvientikieltoa koskevasta poikkeuksesta. Täten Liberiaan voidaan sijoittaa monikansallisia joukkoja Accrassa 17.6.2003 allekirjoitetun Liberian tulitaukosopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi (asiak. 12152/03 + asiak. 12323/03).

Päätöksillä muutetaan toukokuussa 2001 vahvistettua yhteistä kantaa 2001/357/YUTP ja asetusta 1030/2003, joissa säädetään viisumikiellosta, aseidenvientikiellosta ja kiellosta antaa aseisiin liittyvää teknistä koulutusta tai apua sekä Liberiasta peräisin olevien raakatimanttien tuontikiellosta.

Monikansallisten joukkojen sijoittaminen ja aseidenvientikieltoa koskeva poikkeus hyväksyttiin 1.8.2003 annetulla Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1497(2003).

Kypros osallistuminen EU:n sotilasoperaatioon Kongon demokraattisessa tasavallassa

Neuvosto teki päätöksen, joka koskee sopimuksen tekemistä Kyproksen tasavallan osallistumisesta Euroopan unionin joukkojen Artemis -sotilasoperaatioon Kongon demokraattisessa tasavallassa (asiak. 12136/03).

Latvia - maatalousmyönnytykset

Neuvosto teki päätöksen, joka koskee pöytäkirjan tekemistä EU:n ja Latvian välisen assosiaatiosopimuksen kauppaa koskevien määräysten mukauttamisesta sisällyttämällä niihin uusia keskinäisiä maatalousmyönnytyksiä (asiak. 5296/03).

Komissio on käynyt kaksi neuvottelukierrosta kymmenen Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneen maan kanssa maataloustuotteita koskevista uusista myönnytyksistä. Latvian osalta neuvottelujen tulokset pantiin täytäntöön siirtymätoimenpiteillä heinäkuussa 2000 ja heinäkuussa 2002.

Päätöksen tarkoituksena on sisällyttää kyseiset tulokset pöytäkirjaan, joka korvaa siirtymätoimenpiteet.

Tšekin tasavalta ja Unkari teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointi

Neuvosto teki päätökset yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Tšekin tasavallan ja Unkarin välisiin assosiaatiosopimuksiin liittyvän, teollisuustuotteiden vaatimuksenmukaisuutta ja hyväksymistä koskevan pöytäkirjan tekemisestä (asiak. 9191/03 + asiak. 9111/03 + asiak. 9189/02 + asiak. 9115/03).

Romania alkuperäsäännöt

Neuvosto hyväksyi ehdotuksen päätökseksi, joka tehdään EU:n ja Romanian assosiaationeuvostossa ja jonka tarkoituksena on ottaa käyttöön EU:n ja Romanian väliseen assosiaatiosopimukseen liittyvän, alkuperäsääntöjä koskevan pöytäkirjan konsolidoitu versio (asiak. UERO 1810/03).

Tšekin tasavalta, Viro, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia,

Neuvosto teki päätöksen Euroopan yhteisön ja Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovakian tasavallan ja Slovenian tasavallan välisten teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavaa menettelyä koskevien kahdenvälisten sopimusten tekemisestä (asiak. 9904/1/03 REV 1).

Neuvosto valtuutti lokakuussa 2002 komission aloittamaan neuvottelut kymmenen Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneen maan sekä Kyproksen ja Maltan kanssa direktiivillä 98/34/EY säädetyn ja direktiivillä 98/48/EY tietoyhteiskunnan palveluja kattamaan säädetyn ilmoitusmenettelyn ulottamiseksi edellä mainittuihin maihin.

Päätöksellä hyväksytään sopimukset, jotka komissio on neuvotellut mainituista kahdestatoista maasta kahdeksan kanssa.

KAUPPAPOLITIIKKA

Polkumyynti Taiwan, Indonesia, Thaimaa, Malesia polyesterilanka

Neuvosto antoi asetuksen Taiwanista, Indonesiasta, Thaimaasta ja Malesiasta peräisin olevan polyesterifilamenttilangan polkumyynnin vastaisten menettelyjen päättämisestä (asiak. 12015/03).

Polkumyynti Puola, Ukraina teräskaapeli

Neuvosto antoi asetuksen, joka koskee muun muassa Puolasta ja Ukrainasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa vuonna 1999 käyttöönotetuista lopullisista polkumyyntitulleista annetun asetuksen muuttamista (asiak. 12046/03).

Polkumyynti Algeria, Valko-Venäjä, Liettua, Venäjä, Ukraina urea ja ammoniumnitraatti

Neuvosto antoi asetuksen, joka koskee Algeriasta, Valko-Venäjältä, Liettuasta, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevien urean ja ammoniumnitraatin liuosseosten tuonnissa vuonna 2000 käyttöönotetuista lopullisista polkumyyntitulleista annetun asetuksen muuttamista (asiak. 12123/03).

OIKEUS- JA SISÄASIAT

Perheenyhdistäminen

Neuvosto antoi direktiivin oikeudesta perheenyhdistämiseen (asiak. 10502/2/03 REV 2). Direktiivin tarkoituksena on määritellä edellytykset perheenyhdistämisoikeuden myöntämiseksi jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille.

Direktiivin mukaisesti perheenyhdistäminen koskee vähintään ydinperhettä: perheenkokoajan puolisoa ja alaikäisiä lapsia. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää, haluavatko ne sallia suoraan ylenevää polvea olevien sukulaisten, täysi-ikäisten naimattomien lasten, naimattomien tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolten sekä moniavioisessa avioliitossa toisen aviopuolison ja perheenkokoajan alaikäisten lasten perheenyhdistämisen.

Perheenyhdistäminen voidaan evätä tai peruuttaa, jos se muodostaa uhan yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle. Hakemusta jätettäessä jäsenvaltio voi vaatia todisteita asianmukaisesta asunnosta ja koko perheen kattavasta sairausvakuutuksesta sekä vakaista ja säännöllisistä tuloista ja varoista, jotka riittävät koko perheen ylläpitoon ilman, että on turvauduttava asianomaisen jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmään.

Perheenjäsenelle tai -jäsenille myönnettyjen oleskelulupien voimassaoloaika päättyy periaatteessa viimeistään silloin, kun perheenkokoajan oleskelulupa lakkaa olemasta voimassa. Sekä perheenkokoajan perheenjäsenillä että perheenkokoajalla on sama oikeus koulutukseen, palkkatyön tekemiseen tai itsenäisen ammatin harjoittamiseen, ammatilliseen ohjaukseen, ammatilliseen koulutukseen ja täydennyskoulutukseen sekä uudelleenkoulutukseen. Jäsenvaltiot voivat päättää kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti edellytyksistä, joiden mukaisesti perheenjäsenet saavat tehdä palkkatyötä tai harjoittaa itsenäistä ammattia.

YDINENERGIA

Ydinenergiayhteistyö Uzbekistanin kanssa

Neuvosto teki päätöksen ydinenergian rauhanomaista käyttöä koskevan yhteistyösopimuksen tekemisestä Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) ja Uzbekistanin tasavallan hallituksen välillä. Rauhanomaiseen käyttöön kuuluvat muun muassa ydinturvallisuus, ydinenergiasovellukset lääketieteessä ja teollisuudessa sekä sähköntuotanto (asiak. 12203/03).

SOSIAALIPOLITIIKKA

Työajan järjestäminen* julkinen käsittely

Neuvosto hyväksyi julkisessa keskustelussa tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun direktiivin kodifioidun version, jolla direktiivin 93/104/EY periaatteet kootaan yhdeksi säädökseksi (asiak. PE-CONS 3625/03 + asiak. 10610/03 + ADD 1).

TIELIIKENNE

Itävalta ekopisteet julkinen käsittely

Neuvosto päätti olla hyväksymättä Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssään tekemät tarkistukset asetusehdotukseen, joka koskee Itävallan kautta kulkeviin raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin sovellettavan siirtymäkauden kauttakulkujärjestelmän käyttöönottoa vuodeksi 2004 (asiak. 12539/1/03 REV 1). Näin ollen neuvosto päätti kutsua koolle sovittelukomitean Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

LENTOLIIKENNE

Lennolle pääsyn epääminen julkinen käsittely

Neuvosto päätti olla hyväksymättä Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssään tekemät tarkistukset asetusehdotukseen matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä (asiak. 12201/1/03 REV 1). Näin ollen neuvosto päätti kutsua koolle sovittelukomitean Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila julkinen käsittely

Neuvosto päätti olla hyväksymättä Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssään tekemät tarkistukset neljään asetusehdotukseen, jotka on laadittu yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamiseksi ja jotka sisältävät yhteisön ilmatilan käyttöä koskevat yhteiset säännöt (asiak. 12735/1/03 REV 1). Näin ollen neuvosto päätti kutsua koolle sovittelukomitean Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

KALASTUS

Suurimmat sallitut saaliit ja kiintiöt

Neuvosto antoi asetuksen yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2003 annetun asetuksen (EY) N:o 2341/2002 muuttamisesta kolmannen kerran (asiak. 12358/03). Euroopan parlamentin lausuntoa ei edellytetty. Kansainvälinen Itämeren kalastuskomissio (IBSFC) suositteli kesäkuussa 2003, että kilohailin suurinta sallittua saalista (TACia) alueilla III b, c ja d (EY:n vesialueet) lisättäisiin 310 000 tonnista 341 000 tonniin, hinattavien verkkojen, joissa ei ole pakoaukkoa, vähimmäissilmäkokoa turskanpyynnin yhteydessä pienennettäisiin 140 millimetristä 130 millimetriin 1 päivästä lokakuuta 2003 alkaen ja "BACOMA" -verkonperän valikointiristikon vähimmäissilmäkokoa pienennettäisiin 120 millimetristä 110 millimetriin. EY-maat, joita kilohailin TACin lisääminen koskee, ovat Tanska, Saksa, Suomi ja Ruotsi. Tieteellisen tiedon osoittaman valikoivuusasteen vuoksi hinattavien, pakoaukottomien verkkojen käyttö kielletään kuitenkin turskanpyynnin osalta Itämerellä. Yhteisön oli toteutettava nämä toimenpiteet välittömästi kesäkauden kiellon jälkeen, jottei kalastajille aiheutunut asiasta ylimääräisiä kustannuksia.

ELINTARVIKKEET

Elintarvikkeisiin sisältyvien ainesosien merkinnät julkinen käsittely

Neuvosto hyväksyi Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssään tekemät tarkistukset direktiivin 2000/13/EY muuttamisesta elintarvikkeisiin sisältyvien ainesosien merkintöjen osalta (asiak. 12436/03 +ADD 1 + asiak. 10809/1/03 REV 1). Neuvosto vahvisti yhteisen kantansa. 20.2.2003, ja Euroopan parlamentti äänesti asiasta toisessa käsittelyssä 2.7.2003. Hyväksytty tarkistus koskee ruoka-aineallergioita tai -intoleranssia aiheuttavien ainesosien luettelon ajantasaistamista. Tarkistuksen mukaan komissiolle voidaan 9 kuukauden kuluessa direktiivin voimaatulosta tehdä ilmoitus niistä liitteeseen III a kuuluvista ainesosista, jotka tutkimuksen perusteella eivät ole allergisoivia. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista kuultuaan komissio hyväksyy viimeistään 12 kuukauden kuluttua direktiivin voimaantulosta luettelon niistä ainesosista, jotka poistetaan liitteestä III a viimeistään neljäntenä vuotena siitä, kun direktiivi tulee voimaan. Direktiivi katsotaan tällöin annetuksi näin tarkistetun yhteisen kannan muodossa. Espanjan valtuuskunta antoi lausuman, jossa se ilmoitti, ettei se aikonut kannattaa ehdotusta.

Alkuperäisen ehdotuksen tarkoituksena oli poistaa elintarvikemerkintöjä koskeva koostettujen ainesosien 25 prosentin sääntö, jonka mukaan nykyään voidaan olla ilmoittamatta koostettujen ainesosien ainesosia, jos niiden osuus valmiissa tuotteessa on alle 25 prosenttia. Tästä syystä kuluttajat ovat olleet huonosti perillä ostamiensa elintarvikkeiden sisällöstä.

AVOIMUUS

Arkistot*

Neuvosto antoi asetuksen Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön historiallisten arkistojen avaamisesta yleisölle annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 354/83 muuttamisesta (asiak. 11653/03).

Uudella asetuksella yhdenmukaistetaan aikaisempi arkistoja koskeva lainsäädäntö yleisön oikeudesta tutustua tiettyihin yli 30 vuotta vanhoihin asiakirjoihin yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevan asetuksen 1049/2001 sääntöjen kanssa perustamissopimuksen 255 artiklan yleisten avoimuusperiaatteiden mukaisesti.

Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin

Neuvosto hyväksyi 12. syyskuuta 2003 kirjallisella menettelyllä vastaukset:

     Ilias KONTEASin esittämään uudistettuun pyyntöön (asiak. 11959/03)

     Jeremy BROWNin esittämään uudistettuun pyyntöön (Tanskan, Suomen ja Ruotsin valtuuskunnat äänestivät vastaan) (asiak.11969/03)

     Conor SWEENEYn esittämään uudistettuun pyyntöön (Ruotsin valtuuskunta äänesti vastaan) (asiak.11972/03)

     Ilias KONTEASin esittämään uudistettuun pyyntöön (Tanskan ja Ruotsin valtuuskunnat äänestivät vastaan) (asiak.11983/03)

     James DUNNin esittämään uudistettuun pyyntöön (asiak.11986/03)

     Karol RECZKINin esittämään uudistettuun pyyntöön (asiak.11991/03)

     Joern HARRYn esittämään uudistettuun pyyntöön (asiak.12000/03)

     Adam CRAIGin esittämään uudistettuun pyyntöön (asiak.12003/03)

     Hans KLAVERin esittämään uudistettuun pyyntöön (asiak.12053/03)

NIMEÄMISET

Alueiden komitea

Neuvosto päätti nimetä:

     Daniel DUCARMEn alueiden komitean jäseneksi François-Xavier DE DONNÉAn tilalle tämän jäljellä olevaksi toimikaudeksi, joka päättyy 25. tammikuuta 2006 (asiak. 11787/03);

     Dieter ALTHAUSin alueiden komitean jäseneksi Hans KAISERin tilalle tämän jäljellä olevaksi toimikaudeksi, joka päättyy 25. tammikuuta 2006 (asiak. 11771/03);

     Hans KAISERin alueiden komitean jäseneksi Jürgen GNAUCKin tilalle tämän jäljellä olevaksi toimikaudeksi, joka päättyy 25. tammikuuta 2006 (asiak. 11772/03 + COR 1).

Talous- ja sosiaalikomitea

     Neuvosto päätti nimetä Eero LEHDEn talous- ja sosiaalikomitean jäseneksi Pertti RAUHIOn tilalle tämän jäljellä olevaksi toimikaudeksi, joka päättyy 20. syyskuuta 2006 (asiak. 12452/1/03 REV 1).

________________________

(1) ?Jos julkilausumat, päätelmät tai päätöslauselmat ovat neuvoston virallisesti hyväksymiä, se on osoitettu kyseisen kohdan otsikossa ja teksti on lainausmerkeissä.?Asiakirjoihin, joiden viitenumero on mainittu, voi tutustua neuvoston www-sivuilla osoitteessa HYPERLINK "http://register.consilium.europa.eu/scripts/utfregisterDir/WebDriver.exe?MIval=advanced&MIlang=EN&fc=REGAISEN&srm=5&ssf=&mt=128&md=100"http://consilium.europa.eu.?Säädökset, joihin liittyy neuvoston pöytäkirjaan merkittäviä julkistettuja lausumia, on merkitty tähdellä. Lausumat ovat saatavissa verkkosivuilta tai lehdistöpalvelusta.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1513/2002/EY, tehty 27 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista ja innovointia tukevasta Euroopan yhteisön kuudennesta tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta (EYVL L 232, 29.08.2002, s. 1).

(3) Yleissopimus sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista, avattu allekirjoitettavaksi Roomassa 19 päivänä kesäkuuta 1980 (80/934/ETY; EYVL L 266, 9.10.1980 s. 1, konsolidoitu versio: EYVL C 27, 26.1.1998, s. 34).

(4)3 Ks. EUVL C 39, 18.2.2003, s. 9.

(5)4 KOM(2000) 597 lopullinen.

(6)5 KOM(2001) 718 lopullinen.

(7)6 Hallitustenväliset neuvottelut ITERin mahdollisesta yhteisestä toteuttamisesta aloitettiin marraskuussa 2001 neljän osapuolen kesken: Kanada, Euroopan yhteisö, Japani ja Venäjä. Kiina ja USA liittyivät neuvotteluihin helmikuussa 2003 Pietarissa pidetyssä kokouksessa. Myös Etelä-Korea liittyi äskettäin neuvotteluihin.


Side Bar