Navigation path

Left navigation

Additional tools

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL

C/03/126

Bryssel, 14. toukokuuta 2003

9055/03 (Presse 126)

Neuvoston 2507. istunto - LIIKENNE, TELEVIESTINTÄ JA ENERGIA - Bryssel, 14. toukokuuta 2003

Puheenjohtaja: Apostolos TSOCHATZOPOULOS, Kreikan kehitysministeri

SISÄLLYSLUETTELO(1)

OSALLISTUJAT 3

ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA

SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNON EDISTÄMINEN 5

KESTÄVÄ KEHITYS JOHANNESBURGIN HUIPPUKOKOUKSEN JATKOTOIMET 5

ENERGIAN TOIMITUSVARMUUDEN TURVAAMINEN 6

SUHTEET KOLMANSIIN MAIHIN ENERGIA-ALALLA 7

MUUT ASIAT 12

     SUHTEET KOLMANSIIN MAIHIN ENERGIA-ALALLA 12

KESKUSTELUTTA HYVÄKSYTYT ASIAT

SOSIAALIPOLITIIKKA

  • Sosiaaliturvaan liittyvien säännösten soveltamisalan laajentaminen koskemaan kolmansien maiden kansalaisia I

ULKOSUHTEET

  • Romania assosiaationeuvoston istunto 19.5.2003 I

OSALLISTUJAT

Jäsenvaltioiden hallitukset ja Euroopan komissio olivat edustettuina seuraavasti:

Belgia:

Alain ZENNERValtiosihteeri, energia-asiat ja kestävä kehitys
Tanska:
Bendt BENDTSENTalous- ja elinkeinoministeri
Saksa:
Georg Wilhelm ADAMOWITSCHValtiosihteeri talous- ja työministeriössä
Kreikka:
Apostolos TSOCHATZOPOULOSKehitysministeri
Georgios AGRAFIOTISValtiosihteeri, kehitysasiat
Espanja:
José FOLGADO BLANCOValtiosihteeri, energia, teollinen kehitys ja pk-yritykset
Ranska:
Nicole FONTAINEMinisteri talous-, valtiovarain- ja teollisuusministeriössä, vastuualueenaan teollisuus
Irlanti:
Martin BRENNANYlijohtaja, energia-asiat
Italia:
Antonio MARZANOKauppa- ja teollisuusministeri
Luxemburg:
Henri GRETHENTalous- ja liikenneministeri
Alankomaat:
Henne J.J. SCHUWERPysyvän edustajan sijainen
Itävalta:
Judith GEBETSROITHNERPysyvän edustajan sijainen
Portugali:
Franquelim ALVESAlivaltiosihteeri talousministeriössä
Suomi:
Mauri PekkarinenKauppa- ja teollisuusministeri
Ruotsi:
Claes ÅNSTRANDValtiosihteeri elinkeinoministeriössä
Yhdistynyt kuningaskunta:
Brian WILSONEnergiasta ja rakentamisesta vastaava varaministeri
* * *
Komissio:
Loyola DE PALACIOVarapuheenjohtaja

Liittyvien valtioiden hallitukset olivat edustettuina seuraavasti:

Tšekin tasavalta:

Miroslav SOMOLVaraministeri, Eurooppa-asiat
Martin PECINAVaraministeri, energia-asiat
Viro:
Meelis ATONENTalous- ja viestintäministeri
Kypros:
Sotiris SOTIRIOUPysyvä sihteeri kauppa-, teollisuus- ja matkailuministeriössä
Latvia:
Juris LUJANSTalousministeri
Liettua:
Nerijus EIDUKEVICIUSVaratalousministeri
Unkari:
György HATVANIAlivaltiosihteeri talous- ja liikenneministeriössä, vastuualueenaan energia-asiat
Malta:
Ninu ZAMMITLuonnonvara- ja infrastruktuuriministeri
Puola:
Miroslaw ZIELINSKIValtiosihteeri talous-, työ- ja sosiaaliministeriössä
Slovakia:
Lubomir DURZOValtiosihteeri teollisuus-, työ ja viestintäministeriössä
Slovenia:
Janez KOPACYmpäristö-, aluesuunnittelu- ja energiaministeri

ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA

SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNON EDISTÄMINEN

Neuvosto pääsi puheenjohtajavaltion välitysehdotuksen pohjalta yhteisymmärrykseen yleisnäkemyksestä, joka koskee direktiiviehdotusta, jolla pyritään luomaan puitteet tehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämiselle ja kehittämiselle. Yhteinen kanta vahvistetaan sen jälkeen, kun teksti on viimeistelty jossakin seuraavassa neuvoston istunnossa, ja toimitetaan Euroopan parlamentille toista käsittelyä varten yhteispäätösmenettelyn mukaisesti.

Puheenjohtajavaltion välitysehdotukseen sisältyy säännöksiä, jotka koskevat tehokkuuskriteerejä, alkuperätakuuta, tukijärjestelmiä, sähköverkkojärjestelmiin ja tariffeihin liittyviä kysymyksiä sekä sähkölämpösuhteen ja yhteistuotantoyksikköjen määritelmää.

Ehdotus on keskeinen osa energiatehokkuutta ja energiasäästöjä koskevaa ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävää Euroopan unionin strategiaa. Sillä pyritään myös lisäämään energian toimitusvarmuutta. Se tarjoaa säädöspuitteet, joissa voidaan edistää ja kehittää lämpöenergian ja sähkö- ja/tai mekaanisen energian tuottamista samanaikaisesti samassa prosessissa.

Ehdotuksella, jonka nojalla koko yhteisössä otetaan käyttöön yhdenmukaiset säännökset, pyritään pääsemään eroon nykyisistä eroavuuksista, joiden vuoksi toisissa jäsenvaltioissa on jo edistämisjärjestelmiä ja yhteistuotantoa koskevia tavoitteita, kun taas toisissa ei ole vielä säännöksiä yhteistuotannosta saatavasta sähköntuotannosta.

KESTÄVÄ KEHITYS JOHANNESBURGIN HUIPPUKOKOUKSEN JATKOTOIMET

Neuvosto vaihtoi näkemyksiä uusiutuvien energialähteiden tulevasta käytöstä sekä kansallisella että yhteisön tasolla, jotta Euroopan unioni voisi osallistua aktiivisemmin tavoitteiden ja välineiden määrittelemiseen Johannesburgissa vuoden 2002 syyskuussa pidetyssä kestävän kehityksen huippukokouksessa tehtyjen sitoumusten täyttämistä varten.

Keskustelussa keskityttiin sitoumusten täyttämistä varten olemassa oleviin tai pian hyväksyttäviin yhteisön välineisiin ja uusiutuvan energian keskipitkän ja pitkän aikavälin tulevaisuuteen vuoteen 2020 saakka.

Neuvostossa käydyssä keskustelussa päästiin laajaan yhteisymmärrykseen seuraavista asioista:

 olemassa olevat säädöspuitteet riittävät Johannesburgissa asetettujen tavoitteiden riittävään täyttämiseen, mutta niitä on arvioitava ja seurattava edelleen.

 kansallisella ja yhteisön tasolla vuotta 2010 varten asetettuihin uusiutuvaa energiaa koskeviin tavoitteisiin olisi sisällyttävä järjestelmiä, joilla edistetään investointia uusiutuviin/vaihtoehtoisiin energialähteisiin ja muita toimenpiteitä, joilla voitaisiin osaltaan tehostaa niiden kilpailukykyä keskipitkällä aikavälillä samalla kun otetaan huomioon kyseisten toimenpiteiden kustannustehokkuus.

 Pitemmällä aikavälillä olisi painotettava sitä, että on tärkeää edistää investoimista tutkimukseen, jolla pyritään kehittämään uusia teknologioita, joiden tuloksena on laaja energialähteiden kirjo, esim. biomassaenergia, aurinkoenergia ja vetyenergia.

Muistutetaan, että hyväksymällä Johannesburgin julistuksen jäsenvaltiot sitoutuivat "lisäämään merkittävästi uusiutuvien energialähteiden osuutta maailmanlaajuisessa energiantuotannossa arvioiden säännöllisesti edistymistä selkeiden ja kunnianhimoisten, määräaikaan sidottujen kansallisten, alueellisten ja, mikäli mahdollista, maailmanlaajuisten tavoitteiden perusteella".

Brysselissä 20. ja 21. maaliskuuta kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti jäsenvaltioita "nopeuttamaan edistymistä kohti Kioton pöytäkirjassa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Näitä ovat muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, uusiutuvan energian osuuden lisääminen niin, että asetetaan koko EU:n ohjeelliseksi tavoitteeksi 12 prosenttia uusiutuvaa energiaa primäärienergiantarpeesta ja 22 prosenttia sähköntarpeesta vuoteen 2010 mennessä ja rohkaistaan kansallisten tavoitteiden asettamista, energiatehokkuuden lisääminen".

ENERGIAN TOIMITUSVARMUUDEN TURVAAMINEN

Neuvosto kävi periaatekeskustelun kahdesta direktiiviehdotuksesta, jotka koskevat öljytuotteiden ja maakaasun toimitusvarmuuden turvaamista.

Öljytuotteiden toimitusvarmuutta koskevassa komission ehdotuksessa säädetään kansallisten varastointijärjestelmien yhdenmukaistamisesta, toisen jäsenvaltion alueelle rakennettuja varmuusvarastoja koskevista yhdenmukaisista säännöistä ja varmuusvarastojen koordinoidusta käytöstä mahdollisen öljyntoimituskriisin ilmetessä.

Kaasun toimitusvarmuutta koskevassa komission ehdotuksessa säädetään toimitusvarmuuden vähimmäisvaatimuksista, markkinoiden eri toimijoiden tehtävien selkeyttämisestä, pitkäaikaisten toimitussopimusten valvontaa koskevista erityisistä säännöistä, tiedotus- ja raportointijärjestelmästä sekä solidaarisuusjärjestelmästä merkittävien toimitusvaikeuksien varalta.

Molemmissa ehdotuksissa säädetään eurooppalaisen öljyn ja kaasun toimitusvarmuuden tarkkailujärjestelmän luomisesta.

Puheenjohtaja totesi keskustelun yhteenvetona valtuuskuntien enemmistön olevan yhtä mieltä siitä, että molempien ehdotettujen direktiivien päätavoitteena olisi oltava energian toimitusvarmuus. Hän totesi lopuksi, että

  • Öljyn osalta olemassa olevat järjestelmät ja välineet joita on mahdollisesti ajanmukaistettava ovat viimeaikaisten kansainvälisten tapahtumien perusteella osoittautuneet sekä riittäviksi että tehokkaiksi. Yhteisön kriisimenettelyjen ja Kansainvälisen energiajärjestön järjestelmien välille voitaisiin kuitenkin luoda tiiviimpi yhteys mahdollisimman suuren keskinäisen synergian aikaansaamiseksi.

  • Kaasun osalta yhdenmukaistetuissa säännöissä olisi rajoituttava vain siihen, mikä on toimituksia koskevien toimenpiteiden kannalta ehdottoman välttämätöntä, sekä toimitusvarmuuden turvaamista koskeviin vaatimuksiin. Markkinavoimien katsotaan yleisesti riittävän varmistamaan sekä kaasun toimitusvarmuuden että yhdenvertaiset mahdollisuudet toimitusvarmuutta koskevien velvollisuuksien osalta. Joka tapauksessa ennen kuin päätetään uusista välineistä olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota yhteisön kaasumarkkinoiden vapauttamiseen tähtäävän uuden direktiivin täytäntöönpanoon.

SUHTEET KOLMANSIIN MAIHIN ENERGIA-ALALLA

Ministerit vaihtoivat lounaalla näkemyksiä suhteista kolmansiin maihin energia-alalla erityisesti EU:n ja Venäjän vuoropuhelua, EuroVälimeri-yhteistyötä, Kaakkois-Eurooppaa ja pohjoista ulottuvuutta koskevilta osin. Neuvosto antoi seuraavat päätelmät:

"Neuvosto

    1. KOROSTAA EU:n energiapolitiikan kolmea tavoitetta eli toimitusvarmuutta, kilpailukykyä ja ympäristönsuojelua.

    2. TOTEAA, että toimitusvarmuutta koskevien kysymysten käsittely edellyttää energialähteiden monipuolistamista sekä polttoaineiden että niiden alkuperän osalta ja että lisääntyvä integraatio, mukaan lukien kauppa, investoinnit, yhteenliittäminen ja muu energia-alan yhteistyö, voi luoda lisäarvoa ja lujittaa asianomaisten alueiden sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta.

    3. PANEE MERKILLE muiden laajentuneen Euroopan unionin maiden merkityksen samoin kuin energiasuhteiden vahvistamisen merkityksen näiden kanssa muilla aloilla noudatettavien periaatteiden mukaisesti.

    4. KOROSTAA, että edellä mainitut tavoitteet on otettava huomioon kolmansien maiden kanssa energia-alalla käytävässä vuoropuhelussa ja yhteistyössä ja että näitä toimia olisi edistettävä edelleen seuraavien periaatteiden pohjalta:

      i. Vuoropuhelun ja yhteistyön olisi perustuttava vastavuoroisesti tunnustettuihin tarpeisiin ottaen huomioon niiden tuoma lisäarvo sekä EU:lle että asianomaisille maille.

      ii. Niitä olisi harjoitettava tavalla, joka on linjassa kestävän kehityksen kanssa, niissä olisi otettava huomioon erilaisten energialähteiden ja -teknologian ja niihin liittyvien hiilidioksidipäästöjen ympäristövaikutus ja niitä olisi tästä syystä myös käytettävä yhdessä kumppanimaiden kanssa sen selvittämiseen, miten parhaiten täytetään Johannesburgissa pidetyssä kestävän kehityksen huippukokouksessa tehdyt sitoumukset uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden edistämisestä ja edistetään osallistumista kestävien energiamuotojen liittoumaan.

      iii. Niitä olisi harjoitettava niiden yleisten asioiden neuvoston antamien suuntaviivojen mukaisesti, jotka koskevat EU:n ulkoista toimintaa sellaisena kuin se määritellään esimerkiksi yhteisissä strategioissa. Vuoropuheluiden ja yhteistyön olisi täydennettävä muun muassa Maailman kauppajärjestön, Kansainvälinen energiajärjestön ja Euroopan energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen puitteissa sovittuja EU:n ja jäsenvaltioiden monenvälisiä velvoitteita ja oltava yhdenmukaisia niiden kanssa.

      iv. EU:n olisi edelleen otettava mukaan kolmansien maiden kumppaneita ennakoivasti sulkematta ulkopuolelle tiettyjä alueita tai maita ja otettava huomioon kolmansien maiden kansalliset piirteet kehitettäessä välineitä näiden vuoropuhelujen ja yhteistyön yhteydessä.

      v. Kaikkien asianomaisten osapuolten, erityisesti yksityisen sektorin, teollisuuden ja asianmukaisten rahoituslaitosten, kuten Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, sekä tarvittaessa asiaa käsittelevien elimien, kuten UCTE:n, CEER:n ja ETSO:n(2) riittävä osallistuminen tähän prosessiin on varmistettava.

      vi. Olisi käytettävä hyväksi kansainvälisen energiafoorumin kaltaisia foorumeita tuottaja-, kauttakulku- ja kuluttajamaiden välisen energiavuoropuhelun tehostamiseksi ja vältettävä, ellei se ole asianmukaisesti perusteltua, uusien rakenteiden tai välineiden perustamista.

      vii. Komission olisi ilmoitettava viipymättä jäsenmaille kaikista ehdotetuista toimista, raportoitava säännöllisesti sekä ennen kyseessä olevien vuoropuhelujen aloittamista että niiden kuluessa, ja toimimaan edelleen aktiivisesti näissä alueellisissa yhteistyöaloitteissa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

    5. ANTAA TUNNUSTUSTA työlle, jota on jo tehty käynnissä olevien prosessien yhteydessä. Niistä mainittakoon energiavuoropuhelu Venäjän kanssa, EuroVälimeri-prosessi, Kaakkois-Euroopan vakaussopimus, pohjoinen ulottuvuus ja energiaperuskirja sekä järjestöt, kuten kansainvälinen energiavirasto.

I venäjän kanssa käytävän energiavuoropuhelun osalta

    6. TUNNUSTAA markkinatoimijoiden huomattavan merkityksen ja panee samalla merkille, että vuoropuhelussa määritellyillä yhteisen edun mukaisilla hankkeilla on vastattu EU:n energiakysyntään sekä edistetty Venäjän energiasektorin kehitystä ja lisätty sen tehokkuutta.

    7. VAHVISTAA pitkäaikaisten sopimusten merkityksen, sillä ne ovat sekä olennainen tekijä EU:n energian toimitusvarmuuden kannalta että tarpeellinen takuu monille rahoitushankkeille Venäjällä, ja toteaa, että sopimukset olisi viimeisteltävä ja pantava täytäntöön yhteisön lainsäädännön mukaisesti ja että määräpaikkaa koskevien ehtojen osalta on päästävä nopeaan ratkaisuun.

    8. TOISTAA, että EU:n ja Venäjän välinen energiaa koskeva vuoropuhelu ja energiaperuskirjaa koskeva prosessi tukevat ja täydentävät toisiaan. Tärkeintä tässä prosessissa on, että Venäjä ratifioi energiaperuskirjan ja että kauttakulkupöytäkirjaa koskevat neuvottelut saatetaan päätökseen.

    9. VAHVISTAA Brysselissä lokakuussa 2001 pidetyssä EUVenäjä-huippukokouksessa hyväksytyn julkilausuman, jossa kumpikin osapuoli korosti yhteistä näkemystään siitä, että Kioton pöytäkirjan täytäntöönpano saattaa edistää paitsi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä myös eurooppalaisten investointien lisäämistä Venäjän energia-alalla Venäjän energiatehokkuuden ja talouden suorituskyvyn parantamiseksi, ja näin ollen KEHOTTAA Venäjää ratifioimaan Kioton pöytäkirjan hyvissä ajoin ennen Moskovassa 29. syyskuuta avattavaa ilmastonmuutosta koskevaa maailmankonferenssia,

    10. KOROSTAA, että on välttämätöntä edetä molemminpuolista markkinoille pääsyä ja ympäristö- ja ydinturvallisuusstandardeja koskevissa kysymyksissä.

    11. PANEE MERKILLE komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi neuvotteluohjeiden antamisesta komissiolle yhteistyösopimuksen tekemiseksi Euratomin ja Venäjän federaation välillä ydinmateriaalien kaupan alalla.

    12. KATSOO, että energiavuoropuhelua koskevan kolmannen tilanneraportin perusteella yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamista käytännössä on helpotettava, KOROSTAA ERITYISESTI, että pohjoisen ja eteläisen Euroopan yhteistä etua koskevien hankkeiden on jakauduttava maantieteellisesti tasapuolisemmin, ottaen huomioon EU:n laajentumisen vaikutus EU:n energiahuoltoon, sekä KOROSTAA, että energian tuotantoa ja liikennettä koskevaa lainsäädäntöä on parannettava, myös öljykuljetusten ympäristönäkökohtien osalta, ja että sijoitustoiminnalle on luotava suotuisat olosuhteet.

    13. KEHOTTAA komissiota esittämään ehdotuksia tai laatimaan tiedonannon tulevasta työskentelystä, myös tulevan energiakumppanuuden perussuuntaviivojen osalta.

II eurovälimeri-yhteistyön osalta

    14. PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE kolmen EuroVälimeri-energiafoorumin(3) yhteydessä perustetun ad hoc -teemaryhmän edistymisen varsinkin seuraavissa asioissa:

       suuntaviivat ja ensisijaiset toimet toimitusvarmuuden puitteissa, erityisesti verkkojen ja keskinäisten yhteyksien kehittämisessä (Euroopan laajuiset verkot), energiamarkkinapolitiikkojen uudistamisessa pitkän aikavälin investointeja edistävän ilmapiirin luomiseksi sekä tuottaja-, kauttakulku- ja kuluttajamaiden välisen energiavuoropuhelun tehostamisessa erityisesti lisäämällä Välimeren alueen kumppanimaiden osallistumista

       kilpailun edistäminen, erityisesti sääntelynäkökohdat ja energiamarkkinoiden avaaminen, ja puitteiden parantaminen niiden yksityisten energiainvestointien vauhdittamiseksi, joilla on tarkoitus kehittää edelleen keskinäisiä yhteyksiä ja lisätä uudistuvien energialähteiden käyttöä

     kansallinen ja alueellinen kehitys ja investointinäkymät sähkö- ja kaasualoilla

       pidemmän aikavälin energianäkymät (20102020) ottaen huomioon, että kasvava kysyntä on tyydytettävä kaikissa jäsenvaltioissa, energian kysyntää koskevien ennusteiden ja arvioiden sekä CO2-päästöjen arvioidun kolminkertaistumisen ympäristövaikutusten määrittely sekä nykyisten käytössä olevien suunnittelu- ja analysointivälineiden yhdenmukaistaminen käytännössä Välimeren alueen kumppanimaassa.

    15. PANEE MERKILLE niiden Välimeren alueen kumppanien liittymisaikeet, jotka eivät ole vielä liittyneet energiaperuskirjaa koskevaan sopimukseen, ja KANNUSTAA niitä etenemään energiaperuskirjaa koskevan sopimuksen liittymisedellytysten täyttämisessä.

    16. PANEE MERKILLE, että 29. huhtikuuta 2003 pidetyssä EuroVälimeri-energiafoorumin korkean tason kokouksessa korostettiin seuraavia avainaloja:

       toimitusvarmuus (mm. tuottajien ja kuluttajien välisen vuoropuhelun tehostamiskeinot, keskinäisten yhteyksien ja energiainfrastruktuurien kehittäminen ja vahvistaminen)

       kilpailukyky (mm. sääntelynäkökohdat ja markkinoiden avaaminen sekä infrastruktuurien rahoitus)

       ympäristönsuojelu (mm. energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen kustannustehokkaalla tavalla ottaen huomioon uusien tekniikoiden käytön ja infrastruktuurien ympäristöulottuvuuden).

    17. TUKEE energiaministereiden 20. ja 21.5.2003 Ateenassa pidettävän EuroVälimeri-konferenssin tavoitteita, joita ovat muun muassa EuroVälimeri-kumppanuuden saavutusten ja kolmen ad hoc -ryhmän kahden viime vuoden aikana tekemän työn arviointi sekä uuden EuroVälimeri-energiapainopistesuunnitelman (20032006) puitteiden hahmottelu; PANEE tässä yhteydessä TYYTYVÄISENÄ MERKILLE, että tuleva puheenjohtajavaltio Italia toimii joulukuun alkupuolella 2003 Roomassa pidettävän seuraavan EuroVälimeri-energiakonferenssin isäntänä.

III kaakkois-euroopan energiaulottuvuuden osalta

    18. PANEE MERKILLE yhteisymmärryspöytäkirjan Kaakkois-Euroopan alueellisista sähkömarkkinoista ja niiden liittämisestä osaksi Euroopan unionin sähkön sisämarkkinoita Ateenan pöytäkirja 2002 sekä etenemissuunnitelman, joka sisältyy komission strategia-asiakirjaan Kaakkois-Euroopan alueellisista sähkömarkkinoista ja niiden liittämisestä osaksi EU:n sähkön sisämarkkinoita, Ateenassa 15.11.2002 pidetyn Kaakkois-Euroopan energiaulottuvuutta käsitelleen ministerikokouksen myönteisenä tuloksena; TOTEAA tässä yhteydessä, että avunantajat(4) ovat merkittävästi edistäneet sellaisten olosuhteiden luomista, jotka mahdollistavat kyseisessä pöytäkirjassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen.

    19. PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE komission raportin vertailuanalyyseistä, jotka koskevat sähkömarkkinoiden avaamista ehdokasvaltioissa ja Kaakkois-Euroopan maissa (asiak. 8450/03).

    20. ON TYYTYVÄINEN Thessalonikissa 22. helmikuuta 2003 pidetyssä epävirallisessa energiaministereiden kokouksessa saatuihin tietoihin, joiden mukaan Kaakkois-Euroopan, Turkki mukaan lukien, alueellisilla energiamarkkinoilla on viime aikoina tapahtunut myönteistä kehitystä vakaussopimuksen puitteissa.

21. ON TIETOINEN siitä, että Euroopan parlamentti tukee tätä prosessia.

    22. KOROSTAA Thessalonikin epävirallisessa energiaministereiden kokouksessa käytyjen keskustelujen mukaisesti seuraavaa:

       Kaakkois-Euroopan energiaulottuvuuden kehittämistä on jatkettava perustamalla avoimet, luotettavat ja kilpailukykyiset markkinat muun muassa uudistamalla ja laajentamalla tarvittavia sähkö- ja kaasuverkkojen yhteenliitäntöjä ja energiainvestointeja.

       Komission aloitteita naapurivaltioita koskevan uuden lähestymistavan edistämisessä tuetaan.

       Kaakkois-Euroopan energiaulottuvuus tarjoaa yhdessä pohjoisen ulottuvuuden ja EuroVälimeri-energiayhteistyön kanssa joustavat puitteet alueelliselle energiayhteistyölle ja edistää poliittisen ja taloudellisen vakauden, kasvun ja vaurauden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden alueen luomista.

       Kaakkois-Euroopan energia-ulottuvuuden kehittäminen voi tarjota malliksi soveltuvat puitteet muille käynnissä oleville vastaaville alueellisille energiayhteistyöhankkeille.

    23. TOTEAA, että on löydettävä sopivat puitteet kyseisten energiamarkkinoiden yhdentämisen jatkamiselle ja niiden toiminnalle ottaen huomioon asianomaisten valtioiden erilaiset suhteet EU:hun sekä sijoittajien edellyttämän oikeusvarmuuden.

    24. ON YHTÄ MIELTÄ siitä, että Kaakkois-Euroopan kanssa tehtävän energia-alan yhteistyön lujittamisessa olisi keskityttävä seuraaviin näkökohtiin:

       alueellisen energiayhteistyön tehostaminen Kaakkois-Euroopassa, alueellista etua omaavien yhteyksien kehittäminen alueella ja kauttakulun varmuus naapurialueiden markkinoille tai niiden kautta,

       tiiviimpi vuoropuhelu teollisuuden kanssa, mukaan lukien toimet, joilla tehostetaan yritysten omistajavalvontaa kansainvälisten standardien mukaisesti sekä edistetään avointa energia-alan uudistusta alan pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiseksi,

     markkinoiden vapauttaminen, infrastruktuurin täydentäminen ja yhteenliittäminen,

       ympäristöulottuvuuden ja kestävän kehityksen kehittäminen ja vahvistaminen energia-alalla.

    25. ODOTTAA mielenkiinnolla seuraavia kokouksia: Istanbulissa kesäkuussa pidettävä alueellisia kaasumarkkinoita käsittelevä foorumi ja Sofiassa lokakuussa järjestettävä toinen Kaakkois-Euroopan energiaviikko. Näissä kokouksissa on tarkoitus edistää energiamarkkinoiden yhteenliittämistä ja luotettavien investointiolosuhteiden turvaamista sähkö- ja kaasukaupassa Kaakkois-Euroopan alueella sekä kyseisen alueen ja EU:n välillä.

IV pohjoisen ulottuvuuden osalta

    26. KOROSTAA toimintasuunnitelman 20002003 täytäntöönpanon merkitystä naapurimaiden kanssa ylläpidettävien suhteiden ja myös laajentumisen kannalta ja PAINOTTAA erityisesti Euroopan laajuisten energiaverkkojen mahdollista merkitystä muun muassa erillisten verkkojen yhdistämisen ja energian vaihdannan edistämisen kannalta.

    27. PALAUTTAA MIELIIN Luxemburgissa 21. lokakuuta 2002 pidetyn kolmannen pohjoista ulottuvuutta käsitelleen ulkoasiainministereiden konferenssin tulokset ja ilmaisee tyytyväisyytensä siitä, että komissio aikoo lähiaikoina esittää jäsenvaltioille ehdotuksen uudeksi pohjoista ulottuvuutta koskevaksi toimintasuunnitelmaksi, joka toteutetaan vuosina 20042006; TUKEE tässä yhteydessä yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston Luxemburgissa 22. lokakuuta 2002 antamia suuntaviivoja, joissa todetaan energian osalta, että uudella suunnitelmalla olisi edistettävä muun muassa tehokasta energian tuotantoa, jakelua ja käyttöä.

    28. KOROSTAA Itämeren alueen energiayhteistyön (BASREC) merkitystä pohjoisen ulottuvuuden kannalta; ILMAISEE TYYTYVÄISYYTENSÄ tässä suhteessa tuloksiin, jotka saavutettiin Itämeren alueen valtioiden energiaministereiden ja Euroopan komission kokouksessa (jonka järjestivät Pohjoismaiden ministerineuvosto, Liettua ja Suomi) Vilnassa 19.21. marraskuuta 2002 pohjoisen ulottuvuuden kannalta keskeisistä energiakysymyksistä, kuten energia- ja kaasumarkkinoista, ilmastonmuutoksesta, energiatehokkuudesta ja bioenergiasta.

    29. KEHOTTAA komissiota panemaan merkille BASRECin uuden toimeksiannon ja työsuunnitelman vuosiksi 20032006 sen toteuttaessa uutta, vuosien 20042006 pohjoista ulottuvuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa.

    30. PANEE MERKILLE, että Brysselissä 7. ja 8. maaliskuuta 2003 kokoontuneet alueelliset yhteistyöjärjestöt sekä ETSK:n Brysselissä 19. maaliskuuta 2003 järjestämä toinen pohjoista ulottuvuutta käsitellyt foorumi (johon Itämeren valtioiden neuvosto ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajat osallistuivat) antoivat sysäyksen uuden toimintasuunnitelman 20042006 täytäntöönpanolle.

V kaikkien näiden neljän suhteen osalta

    31. PANEE MERKILLE, että olemassa olevat ohjelmat, kuten MEDA, TACIS, CARDS ja PHARE, vaikuttavat yhdessä kahdenvälisten, alueellisten ja kansainvälisten ohjelmien kanssa voimakkaasti energia-alan kehitykseen kyseisillä alueilla.

    32. KOROSTAA, että eri ohjelmien välistä koordinointia ja kaikkien osapuolien, mukaan lukien kansainväliset rahoituslaitokset, välistä yhteistyötä on parannettava niiden toimien yhdenmukaistamiseksi, joita toteutetaan edellä mainittujen ohjelmien puitteissa toimitusvarmuuden tehostamiseksi ja tulevien laajentuneiden energia-alan sisämarkkinoiden lujittamiseksi.

    33. PANEE MERKILLE, että energiaperuskirjaa koskevalla sopimuksella voidaan tehostaa energia-alan investointiedellytyksiä kolmansissa maissa.

    34. Näiden suhteiden ympäristönäkökohtien osalta SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI suunniteltuun uudistuvia energialähteitä koskevaan kansainväliseen konferenssiin, joka on määrä järjestää Saksassa vuonna 2004."

MUUT ASIAT

  • SUHTEET KOLMANSIIN MAIHIN ENERGIA-ALALLA

Ministerit vaihtoivat lounaalla näkemyksiä suhteista kolmansiin maihin energia-alalla erityisesti EU:n ja Venäjän vuoropuhelua, EuroVälimeri-yhteistyötä, Kaakkois-Eurooppaa ja pohjoista ulottuvuutta koskevilta osin. Neuvosto antoi seuraavat päätelmät:

KESKUSTELUTTA HYVÄKSYTYT ASIAT

SOSIAALIPOLITIIKKA

Sosiaaliturvaan liittyvien säännösten soveltamisalan laajentaminen koskemaan kolmansien maiden kansalaisia

(Asiak. 15040/02)

Neuvosto antoi asetuksen, jonka tarkoituksena on laajentaa sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen 1408/71/ETA soveltamisala koskemaan kolmansien maiden kansalaisia, joita kyseiset säännökset eivät heidän kanaslaisuutensa vuoksi tällä hetkellä koske.

Ehdotuksella5(5) on tarkoitus antaa mahdollisimman paljon unionin kansalaisten oikeuksia vastaavat oikeudet yhteisössä laillisesti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille, jotka täyttävät muut asetuksen (ETY) N:o 1408/71 mukaiset edellytykset. Sillä täytetään (vuoden 1999 lokakuussa kokoontuneen) Tampereen Eurooppa-neuvoston esittämä pyyntö, että kolmansien maiden kansalaisten oikeusasemaa olisi lähennettävä vastaamaan jäsenvaltioiden kansalaisten oikeusasemaa.

Neuvoston hyväksymä teksti perustuu neuvostossa 2.3.12.2002 aikaansaatuun yhteisymmärrykseen (ks. lehdistötiedote 14892/02).

ULKOSUHTEET

Romania assosiaationeuvoston istunto 19.5.2003

(Asiak. 9150/03)

Neuvosto hyväksyi Euroopan unionin kannan sekä puheenjohtajan ja komission puheenvuorojen pääkohdat Brysselissä 19.5.2003 pidettävää EU:n ja Romanian assosiaationeuvoston yhdeksättä istuntoa varten.

________________________

(1) ?Jos julkilausumat, päätelmät tai päätöslauselmat ovat neuvoston virallisesti hyväksymiä, se on osoitettu kyseisen kohdan otsikossa ja teksti on lainausmerkeissä.?Asiakirjoihin, joiden viitenumero on mainittu, voi tutustua neuvoston verkkosivuilla osoitteessa HYPERLINK "http://register.consilium.europa.eu/scripts/utfregisterDir/WebDriver.exe?MIval=advanced&MIlang=EN&fc=REGAISEN&srm=5&ssf=&mt=128&md=100"http://consilium.europa.eu.?Säädökset, joihin liittyy neuvoston pöytäkirjaan merkittäviä julkistettuja lausumia, on merkitty tähdellä. Lausumat ovat saatavissa neuvoston verkkosivuilta tai lehdistöpalvelusta.

(2) Sähkönsiirron koordinointiliitto; Euroopan energia-alan sääntelyviranomaisten järjestö; Euroopan siirtoverkko-operaattorit.

(3) Talousanalyysin ad hoc -työryhmä, energiapolitiikan ad hoc -työryhmä ja keskinäisten yhteyksien ad hoc -työryhmä.

(4) Kyseiset avunantajat ovat EIP, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, Maailmanpankki, USAID, CIDA, KfW, NOVEM, EdF, Kreikka, Italia, Sveitsi, Tšekin tasavalta, Yhdistynyt kuningaskunta.

(5)5 Ehdotus perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen IV osaston (viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka sekä muu henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvä politiikka) 63 artiklan 4 kohtaan. Tanskan asemasta vuonna 1997 tehdyn pöytäkirjan mukaisesti ei IV osastoon perustuvia säädöksiä sovelleta Tanskaan.


Side Bar