Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

Kysymyksiä ja vastauksia – EU tehostaa disinformaatiota koskevia toimia

Bryssel 5. joulukuuta 2018

Kysymyksiä ja vastauksia

Mitä EU on tehnyt tähän mennessä disinformaation torjumiseksi?

Disinformaatio on todennettavasti väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, joka luodaan, esitetään ja levitetään taloudellisen hyödyn saamiseksi tai yleisön tarkoitukselliseksi harhauttamiseksi. Se vääristää julkista keskustelua, vähentää kansalaisten luottamusta instituutioihin ja tiedotusvälineisiin ja aiheuttaa myös epävakautta demokraattisissa prosesseissa kuten vaaleissa. EU:ssa internetin käyttäjistä 73 prosenttia on huolissaan disinformaatiosta vaaleja edeltävänä aikana. Euroopan unionissa levitettävän disinformaation kielteiset vaikutukset edellyttävät sen rajatylittävän ulottuvuuden vuoksi koordinoitua ja pitkän aikavälin lähestymistapaa, jotta haasteeseen voidaan vastata sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla.

Sen jälkeen, kun Eurooppa-neuvosto oli kehottanut puuttumaan käynnissä oleviin Venäjän toteuttamiin disinformaatiokampanjoihin, Euroopan ulkosuhdehallintoon perustettiin vuonna 2015 East Stratcom -työryhmä. Työryhmä on tähän mennessä luetteloinut, analysoinut ja nostanut esiin yli 4 500 esimerkkiä Venäjän hallinnolle myönteisestä disinformaatiosta. Se on parantanut merkittävästi tietoisuutta venäläisistä lähteistä peräisin olevan disinformaation välineistä ja tekniikoista sekä sen tavoitteista. Se on myös huomattavasti parantanut EU:n viestinnän tehokkuutta itäisissä naapurimaissa tiiviissä yhteistyössä Euroopan komission yksiköiden kanssa.

Vuonna 2016 hyväksyttiin hybridiuhkien torjumista koskeva yhteinen kehys ja vuonna 2018 yhteinen tiedonanto selviytymiskyvyn ja valmiuksien kehittämisestä hybridiuhkien varalta. Osana tässä yhteydessä suunniteltuja toimia vuonna 2016 Euroopan ulkosuhdehallintoon perustettiin hybridianalyysikeskus, johon keskitetään EU:n toimielinten hybridiuhkien analysointi, ja vuonna 2017 Helsinkiin perustettiin Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus.

Komissio ehdotti eurooppalaista lähestymistapaa disinformaation torjuntaan verkossa huhtikuussa 2018 antamassaan tiedonannossa, jossa pyritään edistämään avoimempaa, luotettavampaa ja vastuullisempaa verkkoympäristöä. Tiedonannossa ehdotettiin toimenpiteitä disinformaation torjumiseen verkossa, mukaan lukien itsesäänteleviä EU:n laajuisia disinformaatiota koskevia käytännesääntöjä, jotka suuret verkkoalustat ja mainostajat ovat allekirjoittaneet, sekä tukea riippumattomalle faktantarkistajaverkostolle. Tiedonannossa korostettiin myös tarvetta varmistaa turvalliset ja kestävät vaalit, edistää koulutusta ja medialukutaitoa sekä tukea laadukasta journalismia. Komissio on myös kehottanut vahvistamaan strategista viestintää.

Komissio esitti 12. syyskuuta 2018 toimenpiteitä vapaiden ja oikeudenmukaisten EU-vaalien varmistamiseksi. Toimenpiteitä ovat muun muassa poliittisen verkkomainonnan läpinäkyvyyden lisääminen ja mahdollisuus määrätä seuraamuksia henkilötietojen laittomasta käytöstä, jonka tarkoituksena on vaikuttaa EU-vaalien lopputulokseen.

Näiden toimien pohjalta EU on tänään esittänyt toimintasuunnitelman sekä lisätoimenpiteitä disinformaation torjumiseksi ja raportoi tähän mennessä tapahtuneesta edistymisestä verkossa olevan disinformaation torjunnassa.

 

1. Disinformaation torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma

Mitä tässä toimintasuunnitelmassa ehdotetaan ja miksi? Kuinka se täydentää olemassa olevia aloitteita?

Toimintasuunnitelmassa ehdotetaan toimia, joiden avulla disinformaatiota voidaan edelleen käsitellä EU:n yhteisen ja koordinoidun lähestymistavan mukaisesti.

Disinformaatiota koskevien EU:n toimien tehostamiseksi toimintasuunnitelmassa keskitytään neljään pilariin:

  1. parannetaan unionin toimielinten valmiuksia disinformaation havaitsemiseen, analysointiin ja paljastamiseen
  2. vahvistetaan EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden koordinoituja ja yhteisiä toimia disinformaation torjumiseksi
  3. mobilisoidaan yksityinen sektori disinformaation torjuntaan ja
  4. lisätään tietoisuutta disinformaatiosta ja parannetaan yhteiskuntien selviytymiskykyä.

Euroopan komissio ja korkea edustaja kehittävät näitä toimenpiteitä ja panevat ne täytäntöön tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin kanssa.

 

Onko toimintasuunnitelma mahdollista toteuttaa ajoissa, kun EU-vaaleihin on aikaa kuusi kuukautta?

Toimintasuunnitelma voidaan toteuttaa ajoissa. Toimintasuunnitelmassa esitetään joukko konkreettisia toimia ja kaikkien toimijoiden odotetaan koordinoivan ja tekevän yhteistyötä ensisijaisena tavoitteenaan maksimoida EU:n valmiudet ennen toukokuussa 2019 pidettäviä EU-vaaleja. Siinä mielessä se täydentää toimia, jotka komissio ilmoitti syyskuussa 2018 julkaisemassaan tiedonannossa vapaiden ja oikeudenmukaisten EU-vaalien varmistamisesta ja huhtikuussa 2018 antamassaan tiedonannossa disinformaation torjunnasta verkossa. EU:n toimielimet ovat jo luoneet sisäisen verkoston disinformaation torjuntaa varten ja pyrkivät samanaikaisesti vahvistamaan strategista viestintäkapasiteettiaan.

 

Mitä varoja komissio aikoo myöntää näiden toimien toteuttamiseen?

Euroopan ulkosuhdehallinnon strategisen viestinnän talousarvion, joka kohdistetaan disinformaation torjuntaan ja tietoisuuden lisäämiseen disinformaation kielteisistä vaikutuksista, odotetaan yli kaksinkertaistuvan 1,9 miljoonasta eurosta vuonna 2018 aina 5 miljoonaan euroon vuonna 2019. Tähän liittyy myös henkilöstön vahvistaminen (henkilöstön määrää suunnitellaan lisättäväksi 50–55 henkilöllä seuraavan kahden vuoden aikana).

Tämä on merkittävä askel, sillä vuonna 2015 perustettu Euroopan ulkosuhdehallinnon East Stratcom -työryhmä sai sille kohdennettuja varoja vasta vuonna 2018, kun sille myönnettiin Euroopan parlamentin ehdottamat 1,1 miljoonaa euroa vuoden 2018 valmistelutoimesta ”StratCom Plus”. Lisäksi Euroopan ulkosuhdehallinnolle osoitettiin strategista viestintää varten 800 000 euroa.

Ensimmäiset disinformaatiotyöhön kohdennetut varat mahdollistavat itäisen kumppanuuden maiden informaatiotilan ja venäläisten tiedotusvälineiden (jotka toimivat Venäjällä ja sen ulkopuolella) entistä ammattimaisemman ja teknisemmän seurannan. Toimessa yhdistetään laadullinen lähestymistapa ja määrällinen lähestymistapa EU:hun ja sen politiikkoihin liittyvien uusien kehityssuuntausten havaitsemiseksi. Toimeen sisältyy laajempi maantieteellinen ja kielellinen kattavuus tiedotusvälineiden seurannan osalta, järjestelmällinen tietojen seuranta ja analysointi ja itäisen kumppanuuden alueella levitettävää disinformaatiota käsittelevien asiantuntijoiden panokset.

Lisäksi komissio on Horisontti Eurooppa (2021–2027) -ohjelmaa koskevassa ehdotuksessaan kohdistanut rahoitusta uusien välineiden kehittämiseen disinformaation torjumiseksi verkossa, journalististen standardien ja käyttäjien tuottaman sisällön roolin parempaan ymmärtämiseen ja sellaisten seuraavan sukupolven internet-sovellusten ja -palvelujen tukemiseen, joihin kuuluvat immersiiviset ja luotettavat tiedotusvälineet, sosiaalisen median kanavat ja sosiaaliset verkostot. Tähän mennessä alueen EU-hankkeisiin on investoitu noin 40 miljoonaa euroa.

Komissio ehdotti lisäksi, että seuraavasta Luova Eurooppa -ohjelmasta osoitetaan 61 miljoonaa euroa journalismin, tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden sekä medialukutaidon tukemiseen.

 

Mitä roolia toimintasuunnitelmassa kaavaillaan EU:n jäsenvaltioille?

Toimintasuunnitelmassa esitetään keskeisiä toimia disinformaation torjumiseksi käyttämällä EU:n toimielinten koordinoitua lähestymistapaa ja tekemällä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa. Toimintasuunnitelmassa kehotetaan vahvistamaan yhteistyötä disinformaatiokampanjoiden havaitsemiseksi, analysoimiseksi ja paljastamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi disinformaation kielteisistä vaikutuksista. Siihen sisältyy muun muassa ehdotuksia siitä, että jäsenvaltiot nimeävät kansallisia yhteyspisteitä, jotka olisivat mukana nopeassa hälytysjärjestelmässä. Nopea hälytysjärjestelmä helpottaisi yhteistä tilannetietoisuutta ja koordinoitua toimintaa. EU:n toimien täydentämiseksi jäsenvaltioiden olisi lisättävä tietoisuutta disinformaation kielteisistä vaikutuksista ja tuettava riippumattomien tiedotusvälineiden, faktantarkistajien ja tutkivien journalistien työtä muun muassa perustamalla monialaisia tiimejä, joilla on erityistä tietoa paikallisesta tietoympäristöstä.

 

Mikä on nopea hälytysjärjestelmä ja miten se toimii?

Kun demokratia yhdessä jäsenvaltiossa on uhattuna, koko eurooppalainen demokratia on hyökkäyksen kohteena. Vahvat eurooppalaiset toimet edellyttävät, että jäsenvaltiot ja EU:n toimielimet toimivat tiiviimmin yhdessä ja auttavat toisiaan ymmärtämään ja torjumaan uhkaa. Nopea hälytysjärjestelmä perustuu suojattuun digitaaliseen alustaan, jolla jäsenvaltiot voivat jakaa toisilleen tietoa käynnissä olevista ulkomaisista disinformaatiokampanjoista ja koordinoida toimiaan. Nopea hälytysjärjestelmä perustuu ainoastaan avoimen lähdekoodin tietoihin ja turvallisuusluokittelemattomiin tietoihin, ja siinä keskitytään yksinomaan ulkomaisten toimijoiden koordinoituihin pyrkimyksiin manipuloida vapaata ja avointa keskustelua. Jotta voitaisiin perustaa nopea hälytysjärjestelmä maaliskuuhun 2019 mennessä, kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä yhteyspiste, joka sijaitsee mieluiten strategisen viestinnän osastossa.

 

Aikooko EU koordinoida toimiaan kansainvälisten toimijoiden tai foorumien kanssa, kuten NATOn tai G7:n kanssa?

Uhka-analyysejä ja tilannetietoisuutta koskeva yhteistyö on meneillään NATOn kanssa. G7-kumppanit ovat perustamassa nopean toiminnan mekanismia demokratioiden puolustamisen vahvistamiseksi. Komissio ja korkea edustaja vaihtavat edelleen säännöllisesti tietoja keskeisten kumppanien kanssa käynnissä olevan henkilöstöjen välisen yhteistyön puitteissa. Tässä yhteydessä edistetään myös tietojenvaihtoa ja parhaita käytänteitä.

 

Mitä komissio aikoo tehdä parantaakseen verkon käyttäjien medialukutaitoa?

Osana maaliskuussa 2019 järjestettävää mediataitoviikkoa komissio tukee yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa mediakasvatusta harjoittavien tahojen rajatylittävää yhteistyötä sekä käytännön välineiden käyttöönottoa kansalaisten medialukutaidon edistämiseksi. Toimintasuunnitelmassa kehotetaan myös jäsenvaltioita varmistamaan, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin medialukutaitoa koskevat säännökset pannaan täytäntöön nopeasti ja tehokkaasti.

 

Mitkä ovat toimintasuunnitelman mukaiset toimet ja EU:n toimet tiedotusvälineiden tukemiseksi?

Komissio tukee laadukasta uutismediaa ja journalismia olennaisena osana demokraattista yhteiskuntaa. Kuten edistymiskertomuksessa todettiin, komissio haluaa lisätä media-alan valtiontukisääntöjen läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta. Se käynnisti myös yhä meneillään olevan ehdotuspyynnön noin 1,9 miljoonan euron rahoituksesta laadukkaan uutissisällön tuottamiseksi ja levittämiseksi. Komissio ehdotti, että vuosien 2021–2027 Luova Eurooppa -ohjelmasta osoitetaan varoja laadukkaan journalismin, tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden sekä medialukutaidon tukemiseen ja media-alan rakennemuutosten käsittelyyn. Komissio rahoittaa Euroopan parlamentin aloitteiden lisäksi riippumattomia hankkeita tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden alalla. Kyseisillä hankkeilla ja muilla toimilla seurataan tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen kohdistuvia riskejä Euroopassa, kartoitetaan tiedotusvälineiden vapauteen kohdistuvia rikkomuksia, rahoitetaan rajatylittävää tutkivaa journalismia ja tuetaan uhattuja toimittajia.

 

Mikä on Euroopan faktantarkistajien verkoston rooli verkossa olevan disinformaation torjumisessa?

Faktantarkistajat ovat olennaisen tärkeitä disinformaation torjunnassa. He tarkastavat ja arvioivat sisällön todenmukaisuutta tosiseikkojen ja näytön perusteella ja edistävät siten tietoekosysteemin puhdistumista ja vakiintumista. Komissio pyrkii edistämään yhteistyötä eurooppalaisten faktantarkistajien välillä ja tukee sen vuoksi eurooppalaisen faktantarkistajien verkoston perustamista. Faktantarkistajien verkosto määrittelee jäsenyysehdot tulevien kuukausien aikana. Verkosto on toimituksellisesti riippumaton. Verkkojen Eurooppa -välineestä suunnitellaan osoitettavan 2,5 miljoonan euron alustava rahoitus verkkoalustalle, joka yhdistää faktantarkistajat ja tutkijat.

Ensimmäisessä vaiheessa komissio tarjoaa faktantarkistajille verkkotyökaluja, jotta ne voivat toimia yhteistyössä. Toisessa vaiheessa komissio perustaa disinformaatiota koskevan suojatun eurooppalaisen verkkoalustan. Se tarjoaa työkaluja rajatylittävän datankeruun ja data-analyysin käyttöön ja pääsyn dataan EU:n tasolla. Näin tuetaan faktantarkistajayhteisön ja akateemisen yhteisön yhteistyötä verkossa olevan disinformaation torjunnassa.

 

2. Käytännesäännöt

Mikä on toimialan (esimerkiksi sosiaalisen median alustojen, mainostajien tai mainosalan) rooli?

Toimialalla on erittäin tärkeä rooli tämän ongelman ratkaisemisessa tehokkaasti lähinnä sen vuoksi, että uutta teknologiaa ja sosiaalista mediaa käytetään disinformaation levittämiseen, kohdentamiseen ja moninkertaistamiseen. Lokakuussa tärkeimmät verkkoyritykset (Google, Facebook, Twitter ja Mozilla) allekirjoittivat käytännesäännöt, joissa ne sitoutuivat toteuttamaan useita toimia ennen EU-vaaleja. Toimintasuunnitelmassa korostetaan, että niiden olisi välittömästi varmistettava poliittisen mainonnan avoimuus, ryhdyttävä määrätietoisiin toimiin valetilejä vastaan ja tunnistettava ja merkittävä automaattiset botit. Toimintasuunnitelmassa kehotetaan myös alustoja tekemään disinformaation torjuntaa koskevaa yhteistyötä kansallisten yhteyspisteiden ja faktantarkistajien kanssa, jotta disinformaatiota voidaan torjua tehokkaasti. Niiden täysimääräinen sitoutuminen käytännesääntöihin ja keskeisten toimenpiteiden nopea ja tehokas täytäntöönpano on tärkeää turvallisten ja oikeudenmukaisten vaalien ja läpinäkyvämmän verkkoympäristön varmistamiseksi.

 

Kuinka komissio seuraa verkkoalustojen ja verkkomainonnan alan toimijoiden allekirjoittamien käytännesääntöjen täytäntöönpanoa?

Komissio pyytää allekirjoittajia antamaan ajantasaista tietoa toimenpiteistä käytännesääntöjen täytäntöönpanemiseksi vuoden 2018 loppuun mennessä ja julkaisee nämä tiedot tammikuussa 2019. Lisäksi tammikuusta lähtien alustojen olisi annettava täydet tiedot mukaan lukien vastaamalla komission kysymyksiin siitä, kuinka ne panevat täytäntöön sitoumukset kuukausittain. Syksyllä komissio seuraa kohdennetusti käytännesääntöjen täytäntöönpanoa kuukausittain. Komissio pyrkii saamaan apua käytännesääntöjen täytäntöönpanon seurantaan eri jäsenvaltioissa audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmältä (ERGA), joka on riippumaton, audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin mukainen audiovisuaalialan sääntelyviranomaisten verkosto.

 

Miksi komissio on sitä mieltä, että verkkoalustoja koskeva itsesääntely on oikea lähestymistapa ongelman ratkaisemiseksi?

Verkossa oleva disinformaatio on uusi, monitahoinen ja nopeasti kehittyvä ongelma, joka vaatii välittömiä toimia. Sen vuoksi itsesääntely oikein toteutettuna on tarkoituksenmukainen keino, jota käyttämällä verkkoalustat voivat ryhtyä nopeisiin toimiin ongelman ratkaisemiseksi. Sääntelyyn perustuva lähestymistapa vaatisi pitempää valmistelu- ja täytäntöönpanoaikaa. Jos itsesääntelyyn perustuva lähestymistapa epäonnistuu, komissio voi ehdottaa lisätoimia, jotka voivat olla sääntelytoimia.

 

Mitä alustat tekevät estääkseen disinformaatiota ennen EU-vaaleja?

Verkkoalustat, jotka ovat allekirjoittaneet käytännesäännöt, ovat antaneet yksilöllisiä etenemissuunnitelmia, joissa esitetään yksityiskohtaisesti ne keskeiset välineet ja politiikat, joita ne soveltavat kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ennen vaaleja. Niihin kuuluvat muun muassa avoimuutta edistävät välineet poliittista mainontaa varten niin, että sosiaalisen median kautta levitetyt poliittiset mainokset merkitään selvästi ja erotetaan muista sponsoroiduista sisältötyypeistä.

Etenemissuunnitelmissa esitetään kunkin yrityksen politiikat käytännesääntöjen täytäntöönpanemiseksi seuraavien viiden teeman mukaisesti: mainontapolitiikat, poliittinen mainonta, palveluiden luotettavuus, kuluttajien ja tutkimusyhteisön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.

 

Luottaako komissio siihen, että alustat panevat käytännesäännöt täytäntöön?
Käytännesääntöjen noudattaminen on vapaaehtoista. Verkkoalustojen odotetaan kuitenkin yhä lisääntyvässä määrin toimivan vastuullisesti käyttäjien suojelemiseksi disinformaatiolta sen lisäksi, että ne noudattavat EU:n ja kansallisen lainsäädännön mukaisia velvoitteita.
Komissio odottaa, että allekirjoittajat panevat käytännesäännöt täytäntöön täysimääräisesti, tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Komissio seuraa sen vuoksi tarkasti käytännesääntöjen täytäntöönpanoa ja arvioi niiden tehokkuutta. Alustojen olisi toimitettava komissiolle tämän vuoden loppuun mennessä ajantasaiset ja täydelliset tiedot toimista, jotka ne ovat toteuttaneet sitoumustensa noudattamiseksi. Komissio julkaisee kyseiset tiedot tammikuussa 2019. Komissio tekee ensimmäisen arvioinnin käytännesääntöjen täytäntöönpanosta vuoden lopussa.

 

Lisätietoa

MEMO/18/6648


Side Bar