Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

Helmikuun kooste rikkomuspäätöksistä: tärkeimmät päätökset

Bryssel 15. helmikuuta 2017

Helmikuun kooste rikkomuspäätöksistä: tärkeimmät päätökset

Yleiskatsaus toimintalohkoittain

Rikkomusmenettelypäätösten kuukausikooste sisältää Euroopan komission oikeudelliset toimenpiteet niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole noudattaneet EU:n lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan. Nämä päätökset kattavat monia aloja ja EU:n toimintalohkoja, ja niiden avulla pyritään varmistamaan EU:n lainsäädännön asianmukainen soveltaminen kansalaisten ja yritysten hyväksi.

Seuraavassa esitetään tärkeimmät komission tekemät päätökset (5 virallista ilmoitusta, 50 perusteltua lausuntoa, 7 kannetta Euroopan unionin tuomioistuimessa ja 3 menettelyn lopettamista) ryhmiteltyinä toimintalohkoittain. Lisäksi komissio lopettaa 103 sellaisen tapauksen käsittelyn, joissa ongelmat jäsenvaltioiden kanssa on ratkaistu ilman, että komission tarvitsee jatkaa menettelyä pidemmälle.

Tarkempia tietoja EU:n rikkomusmenettelystä on asiakirjassa MEMO/12/12. Lisätietoja kaikista komission päätöksistä on rikkomuspäätösrekisterissä.

1. Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus

(Lisätietoja: Christian Wigand – Puhelin: (+32-2) 296 22 53, Sara Soumillion – Puhelin: (+32-2) 296 70 94)

Perustellut lausunnot

Terveys ja turvallisuus: Komissio kehottaa PORTUGALIA ilmoittamaan sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöään

Euroopan komissio on tänään päättänyt lähettää Portugalille perustellun lausunnon, koska se ei ole ilmoittanut työntekijöiden suojelemista sähkömagneettisilta kentiltä koskevan direktiivin (direktiivi 2013/35/EU) saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöään. Työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelua koskevat yleiset periaatteet vahvistetaan puitedirektiivissä (neuvoston direktiivi 89/391/ETY). Sähkömagneettisia kenttiä koskevassa direktiivissä nämä periaatteet räätälöidään sähkömagneettisista kentistä aiheutuviin erityisiin riskeihin. Lisäksi direktiivissä säädetään työnantajien velvollisuuksista arvioida sähkömagneettisille kentille työpaikalla altistumisesta aiheutuvat riskit ja ottaa tarvittaessa käyttöön ennalta ehkäiseviä ja suojaavia toimenpiteitä riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi minimiin. Siinä myös vahvistetaan altistumisen raja-arvot, joita ei saa ylittää. Jäsenvaltioiden oli määrä saattaa voimaan sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 1. heinäkuuta 2016. Lisäksi niiden olisi pitänyt ilmoittaa kyseisistä toimenpiteistä viipymättä komissiolle. Koska Portugalin viranomaiset ovat ainoastaan valmistelleet tarvittavia toimenpiteitä direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä, mutta eivät ole vielä ilmoittaneet komissiolle niiden lopullisesta hyväksymisestä ja voimaantulosta, komissio on päättänyt lähettää perustellun lausunnon. Jos Portugalin viranomaiset eivät toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus: Komissio kehottaa kahdeksaa jäsenvaltiota ilmoittamaan toimenpiteistä, joilla saatetaan täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä direktiivi, jonka tavoitteena on helpottaa EU:n kansalaisten työskentelyä ulkomailla

Komissio on päättänyt lähettää perustellut lausunnot Itävallalle, Kyprokselle, Liettualle, Luxemburgille, Portugalille, Romanialle, Tšekille ja Virolle, koska ne eivät ole ilmoittaneet EU:n kansalaisten oikeutta työskennellä toisessa jäsenvaltiossa koskevan direktiivin (direktiivi 2014/54/EU) täysimääräisestä saattamisesta osaksi niiden kansallista lainsäädäntöä. Direktiivin tarkoituksena on auttaa toisessa EU-maassa työskenteleviä tai työtä etsiviä henkilöitä käyttämään helpommin EU:n lainsäädännössä myönnettyä oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen. Siihen sisältyy toimenpiteitä, joilla tuetaan ja suojellaan liikkuvia unionin kansalaisia, varmistetaan paremmat mahdollisuudet saada tietoa vapaata liikkuvuutta koskevista oikeuksista, torjutaan syrjintää kansalaisuuden perusteella työnsaannin, palkkauksen ja muiden työehtojen osalta ja poistetaan olemassa olevia perusteettomia vapaan liikkuvuuden esteitä. Jäsenvaltioiden velvollisuutena oli saattaa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja ilmoittaa kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä komissiolle viimeistään 21. toukokuuta 2016. Euroopan komissio on päättänyt lähettää näille jäsenvaltioille perustellut lausunnot niiden virallisten ilmoitusten lisäksi, jotka komissio lähetti syyskuussa 2016. Jos näiden jäsenvaltioiden viranomaiset eivät toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Työntekijöiden lähettäminen: Komissio kehottaa yhdeksää jäsenvaltiota ilmoittamaan täytäntöönpanodirektiivin täysimääräisestä saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä

Euroopan komissio on tänään päättänyt lähettää perustellut lausunnot Espanjalle, Kroatialle, Kyprokselle, Luxemburgille, Portugalille, Romanialle, Ruotsille, Slovenialle ja Tšekille, koska ne eivät ole ilmoittaneet direktiivin 2014/67/EU täysimääräisestä saattamisesta osaksi niiden kansallista lainsäädäntöä. Kyseisessä direktiivissä vahvistetaan toimenpiteet ja valvontamenettelyt, jotka ovat tarpeen työntekijöiden lähettämistä koskevien sääntöjen parempaa ja yhdenmukaisempaa täytäntöönpanoa, soveltamista ja noudattamisen valvontaa varten direktiivin 96/71/EY mukaisesti. Jäsenvaltioiden oli määrä saattaa voimaan työntekijöiden lähettämistä koskevan täytäntöönpanodirektiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 18. kesäkuuta 2016. Lisäksi niiden olisi pitänyt ilmoittaa kyseisistä toimenpiteistä viipymättä komissiolle. Koska kyseisten jäsenvaltioiden viranomaiset eivät ole vielä ilmoittaneet komissiolle tarvittavista toimenpiteistä, komissio on päättänyt lähettää niille perustellut lausunnot. Jos kansalliset viranomaiset eivät toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen.

 

2. Energia

(Lisätietoja: Anna-Kaisa Itkonen – Puhelin: (+32-2) 295 61 86, Nicole Bockstaller – Puhelin: (+32-2) 295 25 89)

Perusteltu lausunto

Komissio kehottaa LATVIAA noudattamaan täysimääräisesti rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä

Euroopan komissio on kehottanut Latviaa saattamaan asianmukaisesti kaikki rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin (direktiivi 2010/31/EU) vaatimukset osaksi kansallista lainsäädäntöä. Rakennusten osuus EU:n energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja hiilidioksidipäästöistä 36 prosenttia. Direktiivin asianmukainen täytäntöönpano on olennaisen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa EU:n energia- ja ilmastotavoitteet sekä parantaa asuinmukavuutta ja auttaa kuluttajia säästämään energialaskuissaan. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön uusien ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset ja sovellettava niitä, huolehdittava rakennusten energiatehokkuuden sertifioinnista ja edellytettävä, että lämmitys- ja ilmastointijärjestelmät tarkastetaan säännöllisesti. Lisäksi direktiivissä edellytetään jäsenvaltioiden varmistavan, että kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia vuodesta 2021 alkaen. Komission mukaan Latvia ei ole täyttänyt kaikkia direktiivin vaatimuksia. Erityisesti energiatehokkuustodistuksen antamisesta rakennettaville, myytäville tai uudelle vuokralaiselle vuokrattaville rakennuksille ei ole tehty Latviassa pakollista, vaan todistus on annettava ainoastaan ostajan tai vuokraajan pyynnöstä. Direktiivissä edellytetään myös, että energiatehokkuustodistukset on asetettava esille näkyvälle paikalle rakennuksissa, joissa yleisö käy toistuvasti, kun taas kansallisessa lainsäädännössä rajoitetaan nämä velvollisuudet julkisessa omistuksessa oleviin kiinteistöihin. Myös poikkeuksia on enemmän kuin direktiivissä sallitaan, eikä käytössä ole riittäviä valvontamekanismeja, joilla varmistettaisiin direktiivin vaatimusten noudattaminen. Latvialla on kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa Euroopan komissiolle tilanteen korjaamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Muussa tapauksessa komissio voi nostaa Latvian viranomaisia vastaan kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa.

 

3. Ympäristö

(Lisätietoja: Enrico Brivio – Puhelin: (+32-2) 295 61 72, Iris Petsa – Puhelin: (+32-2) 299 33 21)

Euroopan unionin tuomioistuimessa nostetut kanteet

Jätteet: Komissio haastaa IRLANNIN EU:n tuomioistuimeen, koska se ei ole parantanut jäteveden käsittelyn infrastruktuuria

Euroopan komissio nostaa Irlantia vastaan kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa, koska Irlanti ei ole varmistanut, että 38:n eri puolilla maata sijaitsevan taajaman yhdyskuntajätevedet kerätään ja käsitellään asianmukaisesti ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien vakavien vaarojen ehkäisemiseksi. EU:n lainsäädännön (neuvoston direktiivi 91/271/ETY) mukaan kaupunkien on kerättävä ja käsiteltävä yhdyskuntajätevetensä, koska käsittelemätön jätevesi voi vaarantaa ihmisten terveyden ja saastuttaa järviä, jokia, maaperää sekä rannikko- ja pohjavesiä. Kyseiset 38 taajamaa (kaupunkeja ja muita asutusalueita), joissa ei ole riittävää infrastruktuuria jätevesien käsittelyyn, ovat seuraavat: Arklow, Athlone, Ballybofer/Stranorlar, Ballincollig New, Castlecomer, Cavan, Clifden, Clonakily, Cobh, Cork City, Dundalk, Enfield, Enniscorthy, Fermoy, Gaoth Dobhair, Killarney, Killybegs, Longford, Mallow, Midleton, Monksland, Navan, Nenagh, Oberstown, Pasage/Monktown, Portarlington, Rathcormac, Ringaskiddy, Ringsend, Roscommon Town, Roscrea, Shannon Town, Thurles, Tralee, Tubbercurry, Youghal ja Waterford City. Tuomioistuimen käsiteltäväksi siirtämistä koskevassa päätöksessä tuodaan esille myös huoli siitä, onko Arklow'n ja Castlebridgen taajamia palveleville jätevedenpuhdistamoille myönnetty asianmukainen toimilupa. Komissio aloitti rikkomusmenettelyn Irlantia vastaan syyskuussa 2013 ja antoi varoitukset syyskuussa 2015 ja syyskuussa 2016. Komission hiljattain antamassa kertomuksessa EU:n ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa todettiin, että yksi Irlannin suurimmista haasteista on jatkaa vesihuoltopalvelujen edellyttämiä merkittäviä investointeja, kun otetaan huomioon kiireellinen tarve investoida vesi-infrastruktuuriin. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

Kaatopaikat: Komissio haastaa ROMANIAN EU:n tuomioistuimeen laittomien kaatopaikkojen vuoksi

Euroopan komissio haastaa Romanian Euroopan unionin tuomioistuimeen, koska se ei ole sulkenut ja saattanut alkuperäiseen tilaansa 68:aa laitonta kaatopaikkaa, jotka muodostavat vakavan riskin ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Komission aikaisemmista varoituksista huolimatta Romania ei ole toteuttanut 68 kaatopaikkaa koskevia toimenpiteitä EU:n kaatopaikkadirektiivin (neuvoston direktiivi 1999/31/EY) vaatimusten mukaisesti. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on kerättävä ja hävitettävä jätteet tavalla, joka ei vaaranna ihmisten terveyttä ja ympäristöä, ja siinä kielletään jätteiden hylkääminen, valvomaton sijoittaminen ja muu valvomaton käsittely. Romanian velvollisuutena oli sulkea nämä teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden kaatopaikat ja saattaa ne alkuperäiseen tilaansa 16. heinäkuuta 2009 mennessä. Koska asian käsittelyssä ei ole edistytty riittävästi, komissio lähetti syyskuussa 2015 täydentävän perustellun lausunnon ja kehotti Romanian viranomaisia puuttumaan asianmukaisesti 109 valvomattomaan kaatopaikkaan, jotka ovat edelleen uhka ihmisten terveydelle ja ympäristölle, vaikka ne eivät enää ole toiminnassa. Edistymistä on tapahtunut jonkin verran, mutta 68 kaatopaikan osalta tarvittavia toimenpiteitä niiden puhdistamiseksi ja sulkemiseksi ei vielä ollut saatettu päätökseen joulukuuhun 2016 mennessä. Saadakseen Romanian nopeuttamaan prosessia komissio haastaa Romanian viranomaiset Euroopan unionin tuomioistuimeen. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

Perustellut lausunnot

Jätteet: Komissio kehottaa ITÄVALTAA panemaan täytäntöön jätteitä koskevat EU-säännöt

Euroopan komissio kehottaa Itävaltaa saattamaan kansallisen lainsäädäntönsä täysin EU:n jätelainsäädännön mukaiseksi (komission direktiivi (EU) 2015/1127, jolla muutetaan jätepuitedirektiiviä eli direktiiviä 2008/98/EY). Jätepuitedirektiivin tavoitteena on jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvien haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten minimoiminen. Sillä pyritään myös vähentämään luonnonvarojen kulutusta, ja siinä keskitytään kiertotaloutta edistävään ennaltaehkäisyyn, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Jäsenvaltioiden velvollisuutena oli saattaa direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset voimaan viimeistään 31. heinäkuuta 2016. Koska Itävalta ei noudattanut alkuperäistä määräaikaa, komissio lähetti sille virallisen ilmoituksen syyskuussa 2016. Itävalta on toteuttanut joitakin toimenpiteitä, mutta sääntelykehys ei ole vielä täysin vaatimusten mukainen, muun muassa niiden säännösten osalta, jotka koskevat energiatehokkuuden laskennassa käytettävää kaavaa ja energian talteenottoa jätteestä jätehierarkian mukaisesti. Nyt komissio lähettää sille perustellun lausunnon. Itävallalla on kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa komissiolle puutteiden korjaamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Muussa tapauksessa asia voidaan viedä Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Jätteet: Komissio kehottaa BELGIAA tarkistamaan jätehuoltoa ja jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia alueellisia toimenpiteitä

Komissio kehottaa Belgiaa laatimaan ja päivittämään jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja jätteiden käsittelyä koskevia suunnitelmia, jotta saavutetaan jätteitä (direktiivi 2008/98/EY) ja kiertotaloutta koskevan EU:n lainsäädännön tavoitteet. Tällaisilla suunnitelmilla ja ohjelmilla pyritään vähentämään jätteen vaikutusta ihmisten terveyteen ja ympäristöön sekä parantamaan resurssitehokkuutta kaikkialla EU:ssa. Jäsenvaltioiden on arvioitava uudelleen jätehuoltosuunnitelmansa vähintään kuuden vuoden välein ja tarkistettava niitä tarvittaessa. Belgia ei ole tarkistanut, laajentanut tai korvannut nykyistä Vallonian aluetta koskevaa jätehuoltosuunnitelmaa (Horisontti 2010) eikä parantanut sen jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevaa osaa. Koska suunnitelman tarkistaminen on myöhässä Belgiassa ja uudet jätteitä koskevat asiakirjat on määrä hyväksyä vasta myöhemmin tänä vuonna, komissio lähettää perustellun lausunnon. Jos Belgia ei toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Melu: Komissio kehottaa UNKARIA toteuttamaan ympäristömelua koskevia toimenpiteitä

Euroopan komissio kehottaa Unkaria laatimaan tarvittavat strategiset melukartat ja toimintasuunnitelmat, joita EU:n säännöissä (ns. meludirektiivi eli direktiivi 2002/49/EY) edellytetään melusaasteen vähentämiseksi EU:n alueella. Tie-, raide- ja lentoliikenteen, teollisuuden, rakentamisen ja eräiden muiden ulkoaktiviteettien aiheuttama ympäristömelu on ilmansaasteiden jälkeen toiseksi tärkein syy ennenaikaisiin kuolemiin. Meludirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on laadittava ja julkaistava viiden vuoden välein melukartat ja melunhallintaa koskevat toimintasuunnitelmat suurille taajamille, tie- ja raideliikenteen pääväylille ja suurille lentokentille. Komissio lähetti Unkarille virallisen ilmoituksen asiasta huhtikuussa 2016. Vaikka edistystä on tapahtunut jossain määrin, Unkarin viranomaiset eivät ole vielä laatineet ja toimittaneet komissiolle vaadittuja strategisia melukarttoja Budapestin taajaman osalta ja vaadittuja tie- ja raideliikenteen pääväyliä koskevia toimintasuunnitelmia. Sen vuoksi komissio päätti lähettää perustellun lausunnon. Jos Unkari ei toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Eläinten hyvinvointi: Komissio kehottaa ITALIAA panemaan täytäntöön toimenpiteitä laboratorioeläinten suojelemiseksi

Euroopan komissio kehottaa Italiaa saattamaan kansallisen lainsäädäntönsä täysin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevien EU:n sääntöjen (direktiivi 2010/63/EU) mukaiseksi. Tällä direktiivillä, joka olisi pitänyt saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä 10. marraskuuta 2012 mennessä, varmistetaan eläinten hyvinvoinnin korkea taso ja turvataan samalla sisämarkkinoiden moitteeton toiminta. Sen tavoitteena on myös minimoida eläinkokeissa käytettyjen eläinten määrä, ja siinä edellytetään muiden vaihtoehtojen käyttämistä aina kun se on mahdollista. Italia oli pannut direktiivin täytäntöön maaliskuussa 2014, mutta täytäntöönpanossa on vielä joitakin puutteita, jotka on poistettava. Italian lainsäädäntö ei täytä kaikilta osin direktiivissä vahvistettuja eläinten hyvinvointia koskevia normeja, kun taas joissakin asioissa Italia soveltaa väitetysti korkeampia omia normejaan, mikä voi haitata sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Komissio lähetti asiasta virallisen ilmoituksen huhtikuussa 2016. Koska täytäntöönpanossa on edelleen merkittäviä puutteita, komissio lähettää nyt perustellun lausunnon. Jos Italian viranomaiset eivät toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Jätteet: Komissio kehottaa ITALIAA laatimaan ja tarkistamaan jätehuoltoa koskevia alueellisia toimenpiteitä

Komissio kehottaa Italiaa laatimaan ja päivittämään jätehuoltoa koskevia suunnitelmia, jotta saavutetaan jätteitä (direktiivi 2008/98/EY) ja kiertotaloutta koskevan EU:n lainsäädännön tavoitteet. Tällaisilla suunnitelmilla pyritään vähentämään jätteen vaikutusta ihmisten terveyteen ja ympäristöön sekä parantamaan resurssitehokkuutta kaikkialla EU:ssa. Jäsenvaltioiden on arvioitava uudelleen jätehuoltosuunnitelmansa vähintään kuuden vuoden välein ja tarkistettava niitä tarvittaessa. Useat Italian alueet (Abruzzo, Basilicata, Bolzanon autonominen maakunta, Emilia-Romagna, Friuli-Venezia Giulia, Liguria, Piemonte, Sardinia ja Sisilia) eivät ole tarkistaneet vuonna 2008 tai aikaisemmin hyväksyttyjä jätehuoltosuunnitelmiaan. Tämän vuoksi komissio lähettää perustellun lausunnon. Jos Italian viranomaiset eivät toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Ilman saastuminen: Komissio varoittaa ESPANJAA, ITALIAA, RANSKAA, SAKSAA ja YHDISTYNYTTÄ KUNINGASKUNTAA jatkuvista ilman saastumisen raja-arvojen ylityksistä

Euroopan komissio lähettää Espanjalle, Italialle, Ranskalle, Saksalle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle viimeiset varoitukset siitä, etteivät ne ole lopettaneet toistuvia typpidioksidia (NO2) koskevien ilman saastumisen raja-arvojen ylityksiä. Typpidioksidipäästöt muodostavat vakavan terveysriskin. Suurin osa päästöistä on peräisin tieliikenteestä. Euroopan komissio kehottaa näitä viittä jäsenvaltiota ryhtymään toimiin, joilla varmistetaan hyvä ilmanlaatu ja turvataan kansanterveys. Yli 400 000 kansalaista kuolee EU:ssa vuosittain ennenaikaisesti heikon ilmanlaadun vuoksi. Lisäksi miljoonat ihmiset kärsivät ilmansaasteiden aiheuttamista hengitystie- ja sydän- ja verisuonitaudeista. Typpidioksidin jatkuvasti korkeat tasot aiheuttivat Euroopassa lähes 70 000 ennenaikaista kuolemaa vuonna 2013. Tämä on lähes kolme kertaa enemmän kuin liikenneonnettomuuksissa samana vuonna kuolleiden määrä. Ilmanlaatua koskevassa EU:n lainsäädännössä (direktiivi 2008/50/EY) vahvistetaan raja-arvot ilman epäpuhtauksille, myös typpidioksidille.Jos nämä raja-arvot ylittyvät, jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ja pantava täytäntöön ilmanlaatusuunnitelmat, joissa vahvistetaan asianmukaiset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi mahdollisimman pian. Tämänpäiväinen perusteltu lausunto koskee jatkuvia typpidioksidin raja-arvojen ylityksiä seuraavissa maissa: Saksa (28 ilmanlaatualuetta, mukaan lukien Berliini, München, Hampuri ja Köln); Ranska (19 ilmanlaatualuetta, mukaan lukien Pariisi, Marseille ja Lyon); Yhdistynyt kuningaskunta (16 ilmanlaatualuetta, mukaan lukien Lontoo, Birmingham, Leeds ja Glasgow); Italia (12 ilmanlaatualuetta, mukaan lukien Rooma, Milano ja Torino); Espanja (3 ilmanlaatualuetta, joista yksi on Madrid ja kaksi kattaa Barcelonan). Vaikka jäsenvaltioiden viranomaiset voivat valita sopivat toimenpiteet typpidioksidin raja-arvojen ylitysten lopettamiseksi, näissä maissa tarvitaan paljon enemmän toimia paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla EU:n säännöissä asetettujen velvoitteiden täyttämiseksi ja kansanterveyden turvaamiseksi. Jos jäsenvaltiot eivät toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

4. Rahoitusvakaus, rahoituspalvelut ja pääomamarkkinaunioni

(Lisätietoja: Vanessa Mock – Puhelin: (+32-2) 295 61 94, Letizia Lupini – Puhelin: (+32-2) 295 19 58)

Tilintarkastukset: Komissio kehottaa KROATIAA, KYPROSTA, PUOLAA, ROMANIAA, SLOVENIAA ja VIROA soveltamaan tilintarkastusta koskevia EU:n sääntöjä

Euroopan komissio on kehottanut Kroatiaa, Kyprosta, Puolaa, Romaniaa, Sloveniaa ja Viroa panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön tilintarkastusta koskevat uudet EU:n säännöt. Tilintarkastusdirektiivissä (tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta annettu direktiivi 2014/56/EU) vahvistetaan edellytykset, joita sovelletaan lakisääteisiä tilintarkastuksia suorittavien henkilöiden hyväksymiseen ja rekisteröintiin. Siinä vahvistetaan myös kyseisiin henkilöihin sovellettavat riippumattomuutta, objektiivisuutta ja ammattietiikkaa koskevat säännöt sekä puitteet toiminnan julkista valvontaa varten. Uusilla säännöillä muutetaan edellistä tilintarkastusdirektiiviä (direktiivi 2006/43/EY) siten, että tilintarkastuksia suorittaviin henkilöihin sovellettavista vaatimuksista tulee avoimempia ja ennakoitavampia. Muutoksilla vahvistetaan entisestään tilintarkastuksia suorittavien henkilöiden riippumattomuutta ja objektiivisuutta. Jäsenvaltioille asetettu määräaika direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä oli 17. kesäkuuta 2016. Koska kyseiset kuusi jäsenvaltiota eivät noudattaneet tätä määräaikaa, niille lähetettiin viralliset ilmoitukset heinäkuun 2016 lopussa. Ne vastasivat virallisiin ilmoituksiin sitoutumalla saattamaan uuden lainsäädännön nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Koska ne eivät ole tehneet niin, tämänpäiväinen kehotus annetaan perustellun lausunnon muodossa. Jos Kroatia, Kypros, Puola, Romania, Slovenia ja Viro eivät toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Rikkomistapauksista ilmoittaminen: Komissio kehottaa ALANKOMAITA, ESPANJAA, PORTUGALIA ja PUOLAA soveltamaan ilmiantajia koskevia EU:n sääntöjä

Komissio antoi vuonna 2015 täytäntöönpanodirektiivin, joka koskee markkinoiden väärinkäyttöasetuksen tosiasiallisesta tai mahdollisesta rikkomisesta ilmoittamista toimivaltaisille viranomaisille (ilmiantamista koskeva direktiivi eli komission täytäntöönpanodirektiivi (EU) 2015/2392). Tämä direktiivi on osa markkinoiden väärinkäyttöä koskevaa säännöstöä, ja siinä edellytetään, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön tehokkaita mekanismeja, joiden avulla on mahdollista ilmoittaa markkinoiden väärinkäyttöä koskevan asetuksen rikkomisesta. Se sisältää säännöksiä, joilla pyritään suojelemaan rikkomisista ilmoittavia henkilöitä. Lisäksi siinä täsmennetään menettelyt ilmiantajien ja rikkomisesta syytettyjen henkilöiden suojaamiseksi, mukaan lukien ilmiantajien tekemiin ilmoituksiin liittyvät jatkotoimet ja henkilötietojen suojelu. Jäsenvaltioille asetettu määräaika direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä oli 3. heinäkuuta 2016. Koska Alankomaat, Espanja, Portugali ja Puola eivät noudattaneet alkuperäistä määräaikaa, niille lähetettiin viralliset ilmoitukset syyskuussa 2016. Koska komissio ei ole tietoinen sääntöjen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä, se lähettää Alankomaille, Espanjalle, Portugalille ja Puolalle perustellut lausunnot, joissa niitä kehotetaan saattamaan ilmiantamista koskeva lainsäädäntönsä EU:n lainsäädännön mukaiseksi. Jos kyseiset jäsenvaltiot eivät toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi haastaa ne Euroopan unionin tuomioistuimeen.

 

5. Sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritykset

(Lisätietoja: Lucia Caudet – Puhelin: (+32-2) 295 61 82, Mirna Talko – Puhelin: (+32-2) 298 72 78)

Viralliset ilmoitukset

Tavaroiden vapaa liikkuvuus: Komissio käynnistää UNKARIA ja ROMANIAA vastaan rikkomusmenettelyt, jotka koskevat maatalous- ja elintarviketuotteiden vähittäiskauppaa

Komissio on tänään päättänyt lähettää viralliset ilmoitukset Unkarille ja Romanialle, koska niiden maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vähittäiskauppaa koskevat kansalliset säännöt ovat ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa. Unkarissa uusi laki velvoittaa vähittäismyyjät soveltamaan sekä kotimaisiin että maahantuotuihin maataloustuotteisiin ja elintarvikkeisiin samaa voittomarginaalia siitä huolimatta, että valuutta- ja vaihtokurssien vaihtelut vaikuttavat tuontituotteiden hankintakustannuksiin. Tämä saattaa rajoittaa maahantuotujen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden myyntiä suhteessa kotimaisiin tuotteisiin. Komissio totesi, että tähän voi liittyä ongelmia tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteen vuoksi (Euroopan unionin perustamisesta tehdyn sopimuksen (SEUT) 34 artikla). Romaniassa suurten vähittäismyyjien on ostettava vähintään 51 prosenttia elintarvikkeista ja maataloustuotteista paikallisilta tuottajilta. Tämä aiheuttaa tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyviä huolenaiheita. Samassa lainsäädännössä myös vaaditaan vähittäismyyjiä edistämään romanialaisten tuotteiden myyntiä. Näin rajoitetaan vähittäismyyjien liiketoiminnallista valtaa päättää siitä, mitä tuotteita ne pitävät tarjolla, mikä puolestaan on vastoin sijoittautumisvapautta (SEUT-sopimuksen 49 artikla).EU:n lainsäädännön mukaan näiden vapauksien rajoittaminen on sallittua ainoastaan, jos on olemassa perusteltu tarve suojella erittäin tärkeää yleistä etua, kuten kansanterveyttä, eikä vähemmän rajoittavia toimenpiteitä voida toteuttaa. Unkari ja Romania eivät ole toimittaneet näyttöä siitä, että niiden kansalliset toimenpiteet ovat perusteltuja ja oikeasuhteisia. Unkarin ja Romanian viranomaisilla on nyt kaksi kuukautta aikaa vastata komission esittämiin väitteisiin.

 

Viralliset ilmoitukset, perusteltu lausunto ja menettelyn lopettaminen

Maksuviivästykset: Komissio kehottaa neljää jäsenvaltiota noudattamaan maksuviivästysdirektiiviä pk-yritysten suojelemiseksi niiden kauppasuhteissa

Euroopan komissio toteuttaa lisätoimenpiteitä Espanjaa, Italiaa, Kreikkaa ja Slovakiaa vastaan varmistaakseen maksuviivästysdirektiivin (direktiivi 2011/7/EU) asianmukaisen soveltamisen ja estääkseen tappioiden aiheutumista yrityksille – erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) – näissä maissa. Maksuviivästyksillä on kielteinen vaikutus yritysten maksuvalmiuteen ja kassavirtaan, ja ne vaikeuttavat yritysten taloushallintoa ja estävät niitä kasvamasta. Maksuviivästysdirektiivissä vahvistetaan velkojien oikeuksia ottamalla käyttöön yritysten ja viranomaisten maksuja koskevat määräajat niiden hankkiessa tavaroita tai palveluja. Jos maksumääräaikoja ei noudateta, direktiivissä annetaan yrityksille oikeus oikeudenmukaiseen korvaukseen. Julkishallinnoilla on erityisen merkittävä rooli maksuviivästysten yleistymisen hillitsemisessä, sillä ne voivat toimia esimerkkinä maksamalla toimittajilleen viipymättä ja avoimesti. Komissio vaatii jäsenvaltioilta toimia seuraavista syistä: Kreikka: uudessa lainsäädännössä poistetaan velkojien oikeudet korkoihin ja korvauksiin (täydentävä virallinen ilmoitus); Italia: viranomaisten suorittamien maksujen kohtuuttomat viivästykset (perusteltu lausunto); Slovakia: kohtuuttomat maksuviivästykset julkisen terveydenhuollon alalla (virallinen ilmoitus); Espanja: lainsäädännössä pidennetään järjestelmällisesti lakisääteistä maksuaikaa 30 päivällä (virallinen ilmoitus). Näillä neljällä jäsenvaltiolla on nyt kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa komissiolle tilanteen korjaamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Muussa tapauksessa Euroopan komissio voi haastaa Italian, jolle lähetetään perusteltu lausunto, Euroopan unionin tuomioistuimeen. Komissio on myös päättänyt lopettaa Portugalia koskevan asian käsittelyn, koska maa on saattanut kansallisen lainsäädäntönsä direktiivin mukaiseksi. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

Perustellut lausunnot

Sisämarkkinat: Komissio kehottaa neljää jäsenvaltiota saattamaan veneitä ja veneiden varusteita koskevat uudet säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään

Komissio on tänään päättänyt lähettää Irlannille, Kyprokselle, Romanialle ja Suomelle perustellut lausunnot, joissa vaaditaan niitä saattamaan huviveneistä ja vesiskoottereista annettu direktiivi 2013/53/EU osaksi kansallista lainsäädäntöään. Huvivenedirektiivi koskee urheilu- tai vapaa-ajan käyttöön tarkoitettujen veneiden rakentamista, turvallisuutta ja muita niille asetettuja vaatimuksia. Jäsenvaltioiden oli määrä saattaa direktiivi kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 18. tammikuuta 2016. Kyseiset neljä jäsenvaltiota eivät ole vielä ilmoittaneet komissiolle direktiivin täysimääräisestä saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöään. Näillä jäsenvaltioilla on nyt kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa komissiolle direktiivin saattamisesta täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Muussa tapauksessa Euroopan komissio voi haastaa ne Euroopan unionin tuomioistuimeen.

 

Menettelyn lopettaminen

ITÄVALTA muuttaa alakohtaista ajokieltoa Inn-laakson A12-moottoritiellä – komissio lopettaa rikkomusmenettelyn

Komissio on tänään päättänyt lopettaa Itävaltaa vastaan käynnistetyn rikkomusmenettelyn, joka koskee kansallista lainsäädäntöä, jossa kielletään tiettyjen raskaiden ajoneuvojen ajaminen Inn-laakson A12-moottoritien osalla. Komissio lähetti Itävallalle heinäkuussa 2016 virallisen ilmoituksen, jossa se katsoi, että tämä toimenpide voisi käytännössä rajoittaa vapaata kauttakulkua ja näin ollen myös tavaroiden vapaata liikkuvuutta (SEUT-sopimuksen 34 artikla). Vaikka Itävalta on ilmanlaatudirektiivin (direktiivi 2008/50/EY) nojalla velvollinen toteuttamaan toimia ilman pilaantumisen vähentämiseksi Inn-laaksossa, komissio katsoi, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi oli käytettävissä vähemmän rajoittavia toimenpiteitä. Tämän jälkeen Itävalta muutti kyseistä lainsäädäntöä lokakuussa 2016. Komissio on tyytyväinen lainsäädännön muutokseen ja voi sen vuoksi nyt lopettaa rikkomusmenettelyn.

 

6. Meri- ja kalastusasiat

(Lisätietoja: Enrico Brivio – Puhelin: (+32-2) 295 61 72, Iris Petsa – Puhelin: (+32-2) 299 33 21)

Perusteltu lausunto

Komissio kehottaa ROMANIAA noudattamaan Mustallamerellä periaatetta, joka koskee yhtäläistä pääsyä EU:n vesialueille ja yhtäläistä luonnonvarojen hyödyntämisoikeutta

Komissio kehottaa Romaniaa noudattamaan Mustallamerellä periaatetta, joka koskee yhtäläistä pääsyä EU:n vesialueille ja yhtäläistä luonnonvarojen hyödyntämisoikeutta. Komissio on tänään lähettänyt Romanialle perustellun lausunnon, jossa se katsoo, että Romania ei ole myöntänyt yhtäläistä pääsyä EU:n vesialueille ja oikeutta hyödyntää luonnonvaroja. Tämä kanta perustuu useisiin tapauksiin, joissa oli mukana Bulgarian lipun alla purjehtivia aluksia. Yhdenvertaista pääsyä koskeva järjestelmä on EU:n yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) perusperiaate. EU:n kalastusaluksilla on yhtäläinen pääsy kaikille EU:n vesialueille ja yhtäläinen luonnonvarojen hyödyntämisoikeus, kuten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 5 artiklan 1 kohdassa säädetään. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että muiden EU-maiden lipun alla purjehtivat alukset pääsevät vapaasti niiden lainkäyttövaltaan kuuluville vesille harjoittamaan kalastustoimintaa. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että kalastuksen valvonnasta vastaavat kansalliset viranomaiset kohtelevat kyseisiä aluksia syrjimättömästi. Romanialla on kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa komissiolle tilanteen korjaamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Muussa tapauksessa komissio voi nostaa kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa.

 

7. Muuttoliike-, sisä- ja kansalaisasiat

(Lisätietoja: Tove Ernst – Puhelin: (+32-2) 298 67 64, Katarzyna Kolanko – Puhelin: (+32-2) 296 34 44)

Perustellut lausunnot

Muuttoliike: Komissio kehottaa BELGIAA panemaan täysimääräisesti täytäntöön yhdistelmälupaa koskevat säännöt

Komissio päätti lähettää täydentävän perustellun lausunnon, jossa se kehottaa Belgiaa saattamaan yhdistelmälupadirektiivin (direktiivi 2011/98/EU) kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöään. Kaikkien jäsenvaltioiden oli määrä saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 25. joulukuuta 2013. Direktiivillä otetaan käyttöön yhden hakemuksen menettely yhdistelmäluvan myöntämiseksi kolmansien maiden kansalaisille EU:n jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten. Siinä säädetään myös jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien, EU:n ulkopuolisista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista (mukaan lukien yhdenvertainen kohtelu kyseisen maan kansalaisiin verrattuna). Belgia oli saattanut direktiivin vain osittain osaksi kansallista lainsäädäntöään määräajan kuluessa. Tämän vuoksi komissio lähetti Belgialle virallisen ilmoituksen täytäntöönpanotoimien ilmoittamatta jättämisestä maaliskuussa 2014 ja perustellun lausunnon huhtikuussa 2015. Lopuksi se nosti Belgiaa vastaan kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa marraskuussa 2015. Belgia on tämän jälkeen ilmoittanut komissiolle meneillä olevista lainsäädäntöhankkeista, myös aluetasolla, ja asian käsittely tuomioistuimessa keskeytettiin väliaikaisesti. Direktiivi on kuitenkin edelleen saatettu vain osittain osaksi kansallista lainsäädäntöä, eikä sen loppuunsaattamiselle ole esitetty luotettavaa aikataulua. Komissio päätti sen vuoksi osoittaa täydentävän perustellun lausunnon Belgian viranomaisille, joilla on nyt kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa komissiolle toimenpiteistä, joilla kansallinen lainsäädäntö saatetaan EU:n lainsäädännön mukaiseksi. Muussa tapauksessa komissio voi haastaa Belgian Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Turvallisuusunioni: Komissio kehottaa KYPROSTA, RANSKAA ja ROMANIAA panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön räjähteiden lähtöaineita koskevat EU:n säännöt

Euroopan komissio kehottaa Kyprosta, Ranskaa ja Romaniaa varmistamaan räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä annetun asetuksen (EU) N:o 98/2013 täysimääräisen täytäntöönpanon. Asetus tuli voimaan 2. syyskuuta 2014, ja se on tärkeä osa lainsäädäntöä, jolla rajoitetaan ja valvotaan useiden sellaisten vaarallisten kemikaalien saatavuutta, joita terroristit voisivat käyttää kotitekoisten räjähteiden valmistamiseen. Kypros, Ranska ja Romania eivät ole vielä laatineet sääntöjä seuraamuksista, joita sovelletaan asetuksen rikkomiseen. Tämän vuoksi komissio lähettää näille kolmelle jäsenvaltiolle perustellut lausunnot kehottaakseen niitä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että seuraamukset pannaan täytäntöön asetuksen mukaisesti. Lisäksi Ranskaa ja Romaniaa muistutetaan siitä, että niiden on varmistettava, että talouden toimijoille (eli vähittäismyyjille) toimitetaan säännöllisesti lähtöaineita koskevia ohjeita. Jos Kypros, Ranska ja Romania eivät korjaa tilannetta kahden seuraavan kuukauden kuluessa, komissio voi nostaa niitä vastaan kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa. Räjähteiden lähtöaineita koskevan asetuksen asianmukainen täytäntöönpano kuuluu tärkeänä osana Euroopan turvallisuusagendaan ja turvallisuusunionia koskevaan komission tiedonantoon.

 

Menettelyn lopettaminen

Komissio lopettaa Schengenin rajasäännöstön täytäntöönpanoa SAKSASSA koskevan rikkomusmenettelyn

Komissio on tänään päättänyt lopettaa Saksaa vastaan käynnistetyn rikkomusmenettelyn, joka koskee sisärajavyöhykkeillä suoritettavien poliisitarkastusten oikeudellista kehystä. Saksan viranomaiset ovat hyväksyneet neuvoa-antavan määräyksen, joka takaa tarvittavan oikeusvarmuuden tässä asiassa. Näin ollen komissio voi nyt lopettaa rikkomusmenettelyn. Yleisesti ottaen komissio kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään Schengenin rajasäännöstön tarjoamaa mahdollisuutta suorittaa poliisitarkastuksia raja-alueilla.

 

8. Liikenne ja liikkuminen

(Lisätietoja: Anna-Kaisa Itkonen – Puhelin: (+32-2) 295 61 86, Alexis Perier – Puhelin: (+32-2) 296 91 43)

Euroopan unionin tuomioistuimessa nostetut kanteet

Liikenne: Euroopan komissio nostaa ALANKOMAITA, KROATIAA, PORTUGALIA ja RUOTSIA vastaan kanteet EU:n tuomioistuimessa, koska ne eivät ole panneet asianmukaisesti täytäntöön ajokortteja koskevia EU:n sääntöjä

Euroopan komissio on päättänyt nostaa Alankomaita, Kroatiaa, Portugalia ja Ruotsia vastaan kanteet Euroopan unionin tuomioistuimessa, koska ne eivät ole saattaneet ajokortteja koskevia EU:n sääntöjä (direktiivi 2006/126/EY) asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Komissio on havainnut useita puutteita direktiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, muun muassa seuraavat: Alankomaat ei ole pannut asianmukaisesti täytäntöön ajokorttien yhdenmukaistettuja voimassaoloaikoja; Portugali ei ole varmistanut, että yksi henkilö omistaa vain yhden ajokortin; ja Ruotsi ei ole saattanut lääketieteellistä kelpoisuutta koskevia vaatimuksia, etenkään alkoholiriippuvaisten kuljettajien osalta, asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Lisäksi Kroatiaa vastaan nostetaan kanne siitä syystä, että se ei ole liittynyt EU:n ajokorttiverkostoon (RESPER), kuten direktiivissä 2006/126/EY edellytetään. RESPER-verkoston avulla jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyötä keskenään ja varmistaa, että ajokortit myönnetään EU:n sääntöjen mukaisesti. RESPER-järjestelmän kautta tapahtuvan tietojenvaihdon olisi pitänyt alkaa 19. tammikuuta 2013. Euroopan komissio aloitti nämä rikkomusmenettelyt lokakuussa 2015 ja lähetti perustellut lausunnot asianomaisille jäsenvaltioille kesäkuussa 2016. Koska ne eivät ole vieläkään täyttäneet direktiivin 2006/126/EY mukaisia velvollisuuksiaan, komissio on päättänyt viedä asiat tuomioistuimeen. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

9. Verotus ja tulliliitto

(Lisätietoja: Vanessa Mock – Puhelin: (+32-2) 295 61 94, Patrick Mc Cullough – Puhelin: (+32-2) 298 71 83)

Euroopan unionin tuomioistuimessa nostettu kanne

Verotus: Komissio haastaa KREIKAN tuomioistuimeen ”Tsipouroon” ja ”Tsikoudiàan” sovellettavien alennettujen valmisteverokantojen vuoksi

Euroopan komissio haastaa Kreikan EU:n tuomioistuimeen, koska se ei ole soveltanut tavanomaista valmisteverokantaa kahteen alkoholijuomaan, Tsipouroon ja Tsikoudiàan. EU:n lainsäädännön mukaan samaa valmisteverokantaa olisi sovellettava alkoholijuomien valmistuksessa käytettyyn etyylialkoholiin, ellei vapautuksia tai poikkeuksia sovelleta. Kreikassa ei kuitenkaan ole poikkeusta Tsipourolle tai Tsikoudiàlle. Se soveltaa tällä hetkellä alennettua valmisteverokantaa (50 %) Tsipouroon ja Tsikoudiàan sekä poikkeuksellisen alhaista verokantaa (noin 6 %), jos kyseisten alkoholijuomien tuottajat ovat pieniä satunnaisia tuottajia. Soveltamalla näitä alennettuja verokantoja Kreikka rikkoo EU:n sääntöjä, koska se suosii Kreikassa valmistettuja alkoholijuomia. Tämä on vastoin periaatetta, jonka mukaan sellainen sisäinen verotus on kiellettyä, jolla välillisesti suojellaan kotimaisia tuotteita tai määrätään muiden jäsenvaltioiden tuotteille sisäinen vero, joka on korkeampi kuin samanlaisille kotimaisille tuotteille määrätty vero. Vaikka pienet tislaamot voivat tietyin edellytyksin hyötyä alennetusta valmisteverokannasta, se ei saa olla alle 50 prosenttia tavanomaista kansallista verokannasta. Poikkeuksellisen alhaisen verokannan soveltamisen vuoksi Kreikan satunnaisia tislaamoja koskeva järjestelmä ei täytä näitä ehtoja. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

Perusteltu lausunto

Verotus: Komissio kehottaa ESPANJAA varmistamaan, että sen ulkomailla olevia varoja koskevat säännöt ovat oikeasuhteiset

Euroopan komissio lähetti tänään Espanjalle perustellun lausunnon, jossa se kehotti Espanjaa muuttamaan sääntöjä, jotka koskevat toisissa EU:n tai Euroopan talousalueen (ETA) jäsenvaltioissa olevia varoja (”Modelo 720”). Komissio katsoo, että Espanjalla on oikeus vaatia verovelvollisia antamaan viranomaisille tietoja tietyistä ulkomailla olevista varoista, mutta tietojen antamisen laiminlyönnistä perityt sakot ovat kuitenkin suhteettomia. Koska sakot ovat paljon korkeammat kuin puhtaasti kansallisessa tilanteessa sovelletut seuraamukset, säännöt voivat estää yrityksiä ja yksityishenkilöitä investoimasta tai liikkumasta yli rajojen sisämarkkinoilla. Tällaiset säännökset ovat näin ollen syrjiviä ja ristiriidassa EU:n perusvapauksien kanssa. Jos tyydyttävää vastausta ei saada kahden kuukauden kuluessa, komissio voi nostaa Euroopan unionin tuomioistuimessa kanteen Espanjan viranomaisia vastaan.

MEMO/17/234

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar