Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

Kooste tärkeimmistä rikkomuspäätöksistä – huhtikuu 2016

Bryssel 28. huhtikuuta 2016

Yleiskatsaus toimintalohkoittain

Rikkomusmenettelypäätösten kuukausikooste sisältää Euroopan komission oikeudelliset toimenpiteet niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole noudattaneet EU:n lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan. Nämä päätökset kattavat monia aloja ja EU:n toimintalohkoja (ks. liitteet I ja II), ja niiden avulla pyritään varmistamaan EU:n lainsäädännön asianmukainen soveltaminen kansalaisten ja yritysten hyväksi.

Seuraavassa esitetään tärkeimmät komission tekemät päätökset (2 virallista ilmoitusta, 35 perusteltua lausuntoa ja 6 kannetta Euroopan unionin tuomioistuimessa) ryhmiteltynä toimintalohkoittain. Lisäksi komissio lopettaa 113 sellaisen tapauksen käsittelyn, joissa ongelmat jäsenvaltioiden kanssa on ratkaistu ilman, että komission tarvitsee jatkaa menettelyä pidemmälle.

EU:n yleisestä rikkomusmenettelystä esitetään kaavio ja taustatiedote täällä. Lisätietoja kaikista komission päätöksistä on rikkomuspäätösrekisterissä.

1. Digitaaliset sisämarkkinat

Lisätietoja: Nathalie Vandystadt – Puhelin: (+32-2) 296 70 83; Marie Frenay – Puhelin: (+32-2) 296 45 32.

Perustellut lausunnot

Komissio kehottaa Belgiaa, Liettuaa, Luxemburgia, Portugalia ja Suomea panemaan täytäntöön viranomaisten hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskevat päivitetyt EU-säännöt

Komissio on kehottanut Belgiaa, Liettuaa, Luxemburgia, Portugalia ja Suomea panemaan täytäntöön tarkistetun julkisen sektorin tietoja koskevan direktiivin, direktiivi 2013/37/EU), joka tuli voimaan 17. heinäkuuta 2013 ja joka piti saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 18. heinäkuuta 2015. Julkisen sektorin tietoja koskevassa direktiivissä asetetaan yhteinen lainsäädäntökehys julkisen sektorin hallussa olevan tiedon Euroopan laajuisille markkinoille. Siinä otetaan käyttöön useita toimenpiteitä, joiden avulla yritysten ja kansalaisten on helpompi saada oikeus ja lupa käyttää uudelleen viranomaisten hallussa olevaa tietoa. Direktiivissä kannustetaan jäsenvaltioita julkaisemaan mahdollisimman paljon tietoa. Viisi jäsenvaltiota ei ole ilmoittanut komissiolle saattaneensa julkisen sektorin tietoja koskevaa direktiiviä täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tämän vuoksi komissio on tänään päättänyt lähettää perustellun lausunnon Belgialle, Liettualle, Luxemburgille, Portugalille ja Suomelle. Niillä on nyt kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa komissiolle toimenpiteistä, joilla kansallinen lainsäädäntö saatetaan EU:n lainsäädännön mukaiseksi. Muussa tapauksessa komissio voi nostaa Belgiaa, Liettuaa, Luxemburgia, Portugalia ja Suomea vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa.

2. Energia

(Lisätietoja: Anna-Kaisa Itkonen – Puhelin: (+32-2) 295 61 86, Nicole Bockstaller – Puhelin: (+32-2) 295 25 89)

Perustellut lausunnot

Energian sisämarkkinat: komissio kehottaa Saksaa noudattamaan kolmatta energiapakettia

Euroopan komissio lähetti tänään Saksalle perustellun lausunnon, jossa kehotettiin varmistamaan sähködirektiivin (direktiivi 2009/72/EY) ja kaasudirektiivin (direktiivi 2009/73/EY) moitteeton täytäntöönpano. Molemmat direktiivit kuuluvat kolmanteen energiapakettiin, ja ne sisältävät tärkeimmät energiamarkkinoiden moitteettomaan toimintaan kuuluvat säännökset. Näitä ovat esimerkiksi uudet säännöt, jotka koskevat siirtoverkonhaltijoiden eriyttämistä energiantoimittajista ja -tuottajista, kansallisten sääntelyelinten itsenäisyyden ja toimivallan vahvistamista ja vähittäismarkkinoiden toiminnan parantamista kuluttajien eduksi. Saksa ei ole saattanut asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään vaatimuksia, jotka koskevat riippumattoman siirtoverkonhaltijan eriyttämistä koskevaa mallia (esimerkiksi riippumattoman siirtoverkonhaltijan henkilöstön ja johdon riippumattomuutta koskevat säännöt eivät ole täysin noudata näiden direktiivien mukaisia, ja EU:n ulkopuolinen toiminta on jätetty vertikaalisesti integroituneen yrityksen määritelmän ulkopuolelle). Se ei ole myöskään varmistanut eräiden kansallisen sääntelyviranomaisen toimivaltaa koskevien sääntöjen täysimääräistä noudattamista. Esimerkiksi sääntelyelimellä ei ole täyttä harkintavaltaa verkkotariffien ja muiden verkkoon pääsyä ja tasapainottamispalveluja koskevien ehtojen ja edellytysten vahvistamisessa. Sääntelyelimelle ei myöskään ole varmistettu täyttä toimivaltaa asettaa seuraamuksia, jotka ovat enintään 10 prosenttia siirtoverkonhaltijan tai vertikaalisesti integroituneen yrityksen vuosiliikevaihdosta. Lisäksi kuluttajansuojasääntöjen saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä on edelleen joitakin puutteita. Saksalle lähetettiin helmikuussa 2015 virallinen ilmoitus. Koska EU:n lainsäädäntöä ei vieläkään noudateta, komissio lähettää nyt perustellun lausunnon. Saksalla on nyt kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa komissiolle tilanteen korjaamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Muussa tapauksessa komissio voi päättää viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Energiatehokkuus: komissio kehottaa Tanskaa saattamaan EU:n energiatehokkuusdirektiivin täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä

Euroopan komissio on kehottanut Tanskaa varmistamaan energiatehokkuusdirektiivin (direktiivi 2012/27/EU) saattamisen täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Jäsenvaltioiden on direktiivin nojalla saavutettava energiansäästöä 1. tammikuuta 2014 ja 31. joulukuuta 2020 välisenä aikana. Säästöt on saatava aikaan energiatehokkuusvelvoitejärjestelmien ja/tai muiden sellaisten kohdennettujen poliittisten toimenpiteiden avulla, joilla parannetaan kotitalouksien, rakennusten, teollisuuden ja liikenteen energiatehokkuutta. Direktiivi oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 5. kesäkuuta 2014. Komissio lähetti Tanskalle tänään perustellun lausunnon havaittuaan puutteita kansallisessa lainsäädännössä, jolla direktiivi pantiin täytäntöön. Tanskalla on nyt kaksi kuukautta aikaa täyttää velvoitteensa. Muussa tapauksessa komissio voi päättää viedä Tanskan Euroopan unionin tuomioistuimeen. Komissio käynnisti vuonna 2014 rikkomista koskevat menettelyt 27:ää jäsenvaltiota (kaikki jäsenvaltiot paitsi Malta; ks. liite III) vastaan, koska energiatehokkuusdirektiiviä ei ollut niissä saatettu asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lisätietoja energiatehokkuudesta on saatavilla energian pääosaston verkkosivuilla.

Ydinenergia: komissio kehottaa Latviaa saattamaan radioaktiivista jätettä koskevan direktiivin täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä

Euroopan komissio on kehottanut Latviaa varmistamaan, että se saattaa energiatehokkuusdirektiivin (neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom) täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Komissio katsoo, ettei Latvia ole saattanut direktiiviä täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Direktiivillä luodaan yhteisön kehys käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullisen ja turvallisen huollon varmistamiseksi, jotta vältetään kohtuuttomien rasitteiden jättäminen tuleville sukupolville. Siinä edellytetään, että jäsenvaltiot huolehtivat asianmukaisista kansallisista järjestelyistä, joilla turvataan käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuuden korkea taso. Järjestelyillä pyritään suojaamaan työntekijöitä ja väestöä ionisoivan säteilyn aiheuttamilta vaaroilta. Lisäksi sillä varmistetaan käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoon liittyvä tarvittava yleisötiedotus ja yleisön osallistuminen ja otetaan samalla asianmukaisesti huomioon turvallisuutta koskevat ja luottamuksellisiin tietoihin liittyvät kysymykset. Jäsenvaltioiden oli saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 23. elokuuta 2013. Euroopan komissio lähetti tänään Latvialle perustellun lausunnon, jossa se kehotti tätä varmistamaan direktiivin saattamisen täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Latvialla on nyt kaksi kuukautta aikaa täyttää tämä velvoite. Muussa tapauksessa komissio voi päättää viedä Latvian Euroopan unionin tuomioistuimeen. Lisätietoja ydinjätteestä on saatavilla energian pääosaston verkkosivuilla.

Uusiutuvat energialähteet: komissio kehottaa Portugalia noudattamaan uusiutuvia energialähteitä koskevaa direktiiviä

Komissio on lähettänyt Portugalille perustellun lausunnon, jossa se kehottaa Portugalia varmistamaan, että sen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö noudattaa täysin uusiutuvia energialähteitä koskevaa direktiiviä (direktiivi 2009/28/EY). Direktiivissä asetetaan tavoitteeksi, että vuonna 2020 uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta on 20 prosenttia. Tähän sisältyvät kunkin jäsenvaltion yksittäiset kansalliset tavoitteet. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 10 prosenttia liikenteen kokonaisenergiankulutuksesta katetaan uusiutuvista energialähteistä. Yksi tapa edistää tätä liikenteeseen liittyvää tavoitetta on biopolttoaineiden käytön edistäminen. Direktiivissä edellytetään, että biopolttoaineet ovat tiettyjen yhdenmukaistettujen kestävyyttä koskevien vaatimusten mukaisia. Jäsenvaltioiden on myös käsiteltävä kestäviä biopolttoaineita ja niiden valmistukseen käytettyjä raaka-aineita yhdenvertaisesti alkuperämaasta riippumatta. Portugalin biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö on direktiivin vastainen kahdella tavalla. Ensinnäkin siinä suositaan Portugalissa tuotettuja biopolttoaineita muista alkuperämaista tulevien biopolttoaineiden kustannuksella, vaikka kyseessä ovat aivan yhtä käyttökelpoiset, ainoastaan muualla tuotetut, polttoaineet. Toiseksi lainsäädännössä asetetaan tietylle biopolttoaineelle tiukemmat kestävyyttä koskevat vaatimukset, vaikka tämä ei ole direktiivin nojalla perusteltua. Portugalilla on nyt kaksi kuukautta aikaa ratkaista komission esiin tuomat ongelmat. Muussa tapauksessa komissio voi päättää viedä Portugalin Euroopan unionin tuomioistuimeen. Lisätietoja uusiutuvista energialähteistä on saatavilla energian pääosaston verkkosivuilla.

Merellä tapahtuva öljyn- ja kaasunporaus: komissio kehottaa Romaniaa ja Saksaa saattamaan merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta annetun direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä

Euroopan komissio kehotti tänään Romaniaa ja Saksaa toteuttamaan toimia, joilla ne varmistavat, että merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta annettu direktiivi (direktiivi 2013/30/EU) saatetaan osaksi niiden kansallista lainsäädäntöä. Direktiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön sääntöjä, joilla estetään onnettomuuksia ja reagoidaan nopeasti ja tehokkaasti, jos tällaisia onnettomuuksia tapahtuu avomerellä toimivissa öljyn- ja kaasunporauslaitoksissa. Yritysten on esimerkiksi ennen öljynetsinnän tai -tuotannon aloittamista laadittava suuronnettomuusvaaroja koskeva kertomus merellä sijaitsevista laitteistoistaan. Direktiivin mukaan EU-maiden on lupia myöntäessään varmistettava, että yrityksillä on tarvittava rahoitus ja tekninen asiantuntemus. Lisäksi kansalaisille on tarjottava tietoa siitä, miten yritykset ja EU-maat pitävät laitteistot turvallisina, ja yritysten olisi oltava täysin vastuussa ympäristövahingoista, jotka aiheutuvat suojelluille merieläimille ja luontotyypeille. Direktiivi piti saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 19. heinäkuuta 2015. Komissio on tänään lähettänyt Romanialle ja Saksalle perustellut lausunnot, joissa niitä kehotetaan noudattamaan EU:n sääntöjä. Jos ne eivät noudata lakisääteisiä velvoitteitaan kahden kuukauden kuluessa, komissio voi haastaa ne Euroopan unionin tuomioistuimeen. Komissio käynnisti vuonna 2015 rikkomista koskevat menettelyt 15:tä jäsenvaltiota vastaan, koska ne eivät olleet saattaneet merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta annettua direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään. Nämä jäsenvaltiot olivat Alankomaat, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Kreikka, Kypros, Latvia, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovenia, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. Lisätietoja öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta on saatavilla energian pääosaston verkkosivuilla.

3. Ympäristö

(Lisätietoja: Enrico Brivio – Puhelin: (+32-2) 295 61 72, Iris Petsa – Puhelin: (+32-2) 299 33 21)

Asioiden käsittely Euroopan unionin tuomioistuimessa

Vesi: komissio haastaa Saksan EU:n tuomioistuimeen nitraattien aiheuttaman vesien pilaantumisen vuoksi

Euroopan komissio haastaa Saksan Euroopan unionin tuomioistuimeen, koska se ei ole toteuttanut tehokkaampia toimenpiteitä nitraattien aiheuttaman vesien pilaantumisen torjumiseksi. Kasvit tarvitsevat kasvaakseen nitraatteja, joten niitä käytetään laajalti lannoitteina. Liian suuret nitraattitasot aiheuttavat kuitenkin vesien vakavaa pilaantumista, millä on seurauksia ihmisten terveydelle, taloudelle ja ympäristölle. Ennen tämänpäiväistä päätöstä komissio oli jo lähettänyt Saksan viranomaisille perustellun lausunnon heinäkuussa 2014. Saksan vuonna 2012 toimittamat viimeisimmät luvut ja useat Saksan viranomaisten hiljattain toimittamat raportit osoittavat nitraatin pilaavan pohja- ja pintavesiä pahenevassa määrin. Tämä koskee myös Itämerta. Saksa ei ole tästä suuntauksesta huolimatta toteuttanut riittäviä lisätoimenpiteitä puuttuakseen nitraattien aiheuttamaan pilaantumiseen ja muuttaakseen asiaa koskevaa lainsäädäntöään siten, että se noudattaisi nitraatteja koskevia EU:n sääntöjä (neuvoston direktiivi 91/676/ETY). Koska komissio katsoo, ettei ongelmaa ratkaista riittävällä tavalla myöskään kansallisen toimintaohjelman meneillään olevan tarkistuksen myötä, se on päättänyt haastaa Saksan EU:n tuomioistuimeen. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

Ympäristövaikutusten arviointi: komissio haastaa Puolan EU:n tuomioistuimeen tutkimuskairausten riittämättömien ympäristöarviointien vuoksi

Euroopan komissio haastaa Puolan EU:n tuomioistuimeen, koska tämä ei ole varmistanut, että kaivosteollisuuteen liittyvien tutkimuskairausten ympäristövaikutukset on arvioitu asianmukaisesti. Puolan lainsäädännön mukaan on mahdollista tehdä syväkairauksia 5 000 metrin syvyyteen ilman, että ympäristövaikutuksia arvioidaan ennalta. Puolan laissa ei oteta huomioon ympäristövaikutusten arviointia koskevaa direktiiviä (direktiivi 2011/92/EU), jota olisi sovellettava määritettäessä, edellyttävätkö tietyntyyppiset hankkeet arviointia. EU:n lainsäädännön mukaan syväkairausten osalta on arvioitava erityisesti niiden muodostaman jätteen vaikutukset veteen ja maaperään, luonnonvarojen käyttö, onnettomuuksien riski ja mahdollinen yhteisvaikutus muiden vastaavien hankkeiden tai toimien kanssa. Euroopan unionin tuomioistuin toisti hiljattain tämän näkemyksen (asiassa C-531/13). Ennen tämänpäiväistä päätöstä komissio oli jo lähettänyt asiasta perustellun lausunnon helmikuussa 2015. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

Perustellut lausunnot

Luonto: komissio kehottaa Itävaltaa varmistamaan, ettei uusi Ferschnitzin vesivoimala vahingoita suojeltuja lajeja Natura 2000 -kohteessa

Komissio kehottaa Itävaltaa noudattamaan luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annettua direktiiviä (neuvoston direktiivi 92/43/ETY) ja varmistamaan, ettei Ferschnitzin vesivoimalan rakentamisella ja toiminnalla ole haittavaikutuksia Natura 2000 -kohteeseen, jolla sen on tarkoitus sijaita. Kyseinen alue on toinen Itävallan tärkeimmistä tonavanjokilohen (Hucho hucho) suojelualueista. Kohde ei ole kokonaisuutena tyydyttävässä kunnossa, ja hanke lisäisi vedenpainetta kohteessa entisestään. Komissio katsoo, etteivät viranomaiset ole arvioineet hankkeen vaikutuksia kohteessa luontotyyppidirektiivin (neuvoston direktiivi 92/43/ETY) mukaisesti. Direktiivissä edellytetään viranomaisten noudattavan menettelyä, jolla pyritään välttämään vahinkoa, ja jos tämä ei ole mahdollista, korvaamaan vahingot, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Koska Itävallan viranomaiset eivät soveltaneet tätä menettelyä asianmukaisesti, komissio lähettää perustellun lausunnon, jossa se kehottaa Itävaltaa noudattamaan luontotyyppidirektiiviä täysimääräisesti. Jos Itävalta ei toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Luonto ja vesi: komissio kehottaa Espanjaa vauhdittamaan luonnonsuojelua Doñanan alueella

Euroopan komissio kehottaa Espanjaa lopettamaan luontotyyppien heikentämisen Doñanan kansallispuistossa, jossa sijaitsee useita Natura 2000 -kohteita. Tämä heikentäminen johtuu pääasiassa pohjavesivarastojen (kosteikkoihin vettä johtava huokoinen kivikerrostuma) ylihyödyntämisestä. Doñanan alueen biodiversiteetti on ainutlaatuinen Euroopassa. Siellä esiintyy monenlaisia ekosysteemejä, jotka ovat erittäin uhanalaisten lajien, kuten espanjankeisarikotkan ja espanjanilveksen, elinympäristöä. Alueella pesii myös tuhansia muuttolintuja. Pohjavesivarastojen ylihyödyntämisen taustalla ovat intensiivinen kastelu maanviljelyssä ja matkailijoille tarkoitettujen palvelujen aiheuttama kysyntä. Vaikka luontotyyppidirektiivissä(neuvoston direktiivi 92/43/ETY) ei suljeta pois ihmisen toimintaa Natura 2000 -kohteissa, siinä edellytetään jäsenvaltiolta toimia luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikentymisen välttämiseksi erityisten suojelutoimien alueilla. Komission arvioinnissa on käynyt ilmi, etteivät Espanjan viranomaiset ole myöskään noudattaneet EU:n vesilainsäädäntöä (direktiivi 2000/60/EY), mikä on estänyt Doñanan alueen vesivarojen kestävän hallinnan. Komissio lähetti Espanjalle virallisen ilmoituksen lokakuussa 2014. Koska rikkominen jatkuu, komissio lähettää nyt perustellun lausunnon. Jos Espanja ei toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Vesi: komissio kehottaa Ranskaa panemaan täytäntöön vesien kemiallista pilaantumista koskevat EU-säännöt

Komissio pyytää Ranskaa toimittamaan lisätietoja siitä, miten vesipolitiikan alan prioriteettiaineita koskeva direktiivi (direktiivi 2013/39/EU) on pantu täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä. Velvoitteen määräaika umpeutui 14. syyskuuta 2015. Prioriteettiaineet ovat kemikaaleja, jotka aiheuttavat merkittävän riskin vesiympäristölle tai vesiympäristön kautta EU:ssa. Direktiivin tarkoituksena on vähentää tällaista vesien pilaantumista, ja siinä asetetaan vesiympäristön ja ihmisten terveyden kannalta turvalliset pitoisuudet. Koska Ranska ei noudattanut alkuperäistä määräaikaa, sille lähetettiin virallinen ilmoitus 20. marraskuuta 2015. Ranskan viranomaiset toimittivat komissiolle direktiivin täytäntöönpanemista koskevan kansallisen lainsäädännön, ja koska se on epätäydellinen, komissio lähettää Ranskalle perustellun lausunnon. Jos Ranska ei toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Jätteet: komissio pyytää Kroatiaa toteuttamaan jätehuoltoa ja jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä

Komissio kehottaa Kroatiaa laatimaan jätehuoltosuunnitelman ja jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevan ohjelman, jotka muodostavat kansallisen jätehuoltopolitiikan perustan. Niiden olisi oltava EU:n jätelainsäädännön (direktiivi 2008/98/EY) ja kiertotalouden tavoitteiden mukaiset. Tämä on myös ennakkoedellytys EU:n varojen käytölle. Jätehuoltosuunnitelmilla ja -ohjelmilla pyritään vähentämään jätteen vaikutusta ympäristöön ja ihmisten terveyteen sekä parantamaan resurssitehokkuutta kaikkialla EU:ssa. Kroatialla oli kansallinen jätehuoltosuunnitelma vuosiksi 2007–2015, mutta se ei tarkistanut sitä eikä jatkanut sen voimassaoloa tai ottanut käyttöön uutta suunnitelmaa tulevaksi kaudeksi. Kroatia on myös kaksi vuotta myöhässä jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevan ohjelman hyväksymisessä, sillä ohjelman olisi pitänyt olla käynnissä viimeistään 12. joulukuuta 2013. Ohjelmalla pitäisi pyrkiä vähentämään syntyvän jätteen määrää sen syntylähteellä esimerkiksi parantamalla valmistusmenetelmiä ja vaikuttamalla kuluttajiin, jotta nämä vaatisivat vihreämpiä tuotteita ja vähemmän pakkausmateriaalia. Komissio lähettää tämän vuoksi Kroatialle perustellun lausunnon, johon sillä on kaksi kuukautta aikaa vastata, tai asia voidaan viedä Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Asia on osa horisontaalista täytäntöönpanotointa, joka koskee useita jäsenvaltioita.

Luonto: komissio kehottaa Irlantia vauhdittamaan luonnonsuojelutoimia

Euroopan komissio kehottaa Irlantia suojelemaan luontotyyppejä ja lajeja ottamalla käyttöön asianmukaisen suojelutason Natura 2000 -verkostoon kuuluvilla alueilla. Luontotyyppidirektiivin (neuvoston direktiivi 92/43/ETY) mukaan jäsenvaltioilla on ollut kuusi vuotta aikaa osoittaa suojeltuja alueita – teknisesti tämä tarkoittaa niiden muuttamista yhteisön tärkeänä pitämistä alueista (SCI) erityisten suojelutoimien alueiksi – ja hyväksyä tarvittavat toimenpiteet näillä alueilla esiintyvien luontotyyppien ja lajien tilanteen parantamiseksi. Kuuden vuoden jakso on päättynyt, ja Irlanti on osoittanut virallisesti vain pienen osan SCI-alueistaan erityisten suojelutoimien alueiksi. Irlanti ei ole myöskään vielä vahvistanut vaadittuja suojelutavoitteita ja -toimenpiteitä kaikille jäljellä oleville alueille. Koska luontotyyppidirektiivin noudattamisessa on merkittäviä puutteita, näiden alueiden moitteeton suojaaminen ja hallinnointi estyy, mikä on merkittävä uhka koko Natura 2000 -verkoston toiminnalle ja yhtenäisyydelle. Tämän vuoksi komissio lähettää Irlannille perustellun lausunnon, johon sillä on kaksi kuukautta aikaa vastata. Jos Irlanti ei toimi tässä ajassa, komissio voi viedä asian EU:n tuomioistuimeen. Asia on osa horisontaalista täytäntöönpanotointa, joka koskee useita jäsenvaltioita.

Jätteet: komissio kehottaa Sloveniaa puhdistamaan kaatopaikkojaan

Komissio kehottaa Sloveniaa kunnostamaan kaatopaikkansa EU:n kaatopaikkalainsäädännön (direktiivi 1999/31/EY) mukaisiksi. Tämä horisontaalinen asia koskee useita jäsenvaltioita. EU:n oikeuden mukaan jätteiden sijoittamista kaatopaikoille saa käyttää vain viimeisenä keinona ja ainoastaan, jos ihmisten terveydelle ja ympäristölle koituvat haitat voidaan välttää. Olemassa olevat kaatopaikat on pitänyt joko parantaa tiettyjen edellytysten mukaisiksi toimintaluvan saamiseksi tai sulkea ja kunnostaa. Slovenia oli lupautunut tekemään tämän viimeistään 16. heinäkuuta 2009. Selvää edistystä on saatu aikaan: sääntöjen vastaisista kaatopaikoista yksikään ole enää käytössä, ja Slovenia on EU:n parhaimmistoa kierrättämisessä. Edelleen 35 kaatopaikkaa kuitenkin rikkoo EU:n lainsäädäntöä. Yhdelle yhdyskuntajätteelle tarkoitetulle kaatopaikalle (Ostri vrh), joka ei ole nyt toiminnassa, ei ole vielä hankittu toimilupaa. Muita 34:ää kaatopaikkaa, jotka Slovenia lupautui sulkemaan, ei ole suljettu ja/tai kunnostettu. Komissio antoi asiasta ensimmäisen perustellun lausunnon lokakuussa 2012 ja lähettää nyt toisen. Jos Slovenia ei toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Seveso III -direktiivi: komissio kehottaa Puolaa ja Saksaa panemaan täytäntöön EU:n säännöt teollisuusonnettomuuksien ehkäisemiseksi

Euroopan komissio kehottaa Puolaa ja Saksaa toimittamaan tiedot siitä, miten Seveso III -direktiivi (direktiivi 2012/18/EU) on pantu täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä. Tämän velvoitteen täyttämisen määräaika umpeutui 31. toukokuuta 2015. Direktiivin ja sen edeltäjien (Seveso-direktiivit I ja II) tavoitteena on ehkäistä vaarallisista aineista aiheutuvia suuronnettomuuksia ja rajoittaa niiden seurauksia kansalaisille ja ympäristölle. Kesäkuun 1. päivänä 2015 voimaan tulleessa Severo III -direktiivissä otetaan huomioon useat muutokset EU:n lainsäädäntöön, muun muassa kemikaalien luokitteluun, sekä kansalaisten entistä laajemmat oikeudet tiedonsaantiin ja oikeussuojan saatavuuteen. Koska Puola ja Saksa eivät noudattaneet alkuperäistä määräaikaa, niille lähetettiin virallinen ilmoitus 22. heinäkuuta 2015. Nyt komissio lähettää molemmille perustellut lausunnot. Jos nämä jäsenvaltiot eivät toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen.

4. Rahoitusvakaus, rahoituspalvelut ja pääomamarkkinaunioni

(Lisätietoja: Vanessa Mock – Puhelin: (+32-2) 295 61 94, Letizia Lupini – Puhelin: (+32-2) 295 19 58)

Perustellut lausunnot

Rahoituspalvelut: komissio kehottaa Alankomaita, Belgiaa, Latviaa ja Slovakiaa soveltamaan EU:n asettamia pankkien ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksia

Euroopan komissio on tänään kehottanut Alankomaita, Belgiaa, Latviaa ja Slovakiaa panemaan vakavaraisuusdirektiivin (CRD IV; direktiivi 2013/36/EU) täysimääräisesti täytäntöön. Direktiivissä vahvistetaan Euroopan unioniin sijoittautuneiden rahoituslaitosten vakavaraisuusvaatimukset. Erityisesti siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat laitosten toimilupia ja valvontaa, valvontayhteistyötä, riskienhallintaa, hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä (myös palkitsemista) ja rahoituslaitoksille muiden vähimmäispääomavaatimusten lisäksi pakollisia pääomapuskureita. Direktiivi kuuluu laajempaan toimenpidepakettiin, jolla on tarkoitus lisätä pankkialan sääntelyä EU:ssa finanssikriisin jälkeen. Siihen kuuluu myös asetus (EU) N:o 575/2013 (vakavaraisuusasetus). Siinä vahvistetaan sen pääoman määrä, joka laitoksilla on oltava mahdollisten tappioiden kattamiseen, sekä maksuvalmiutta, velkaantumista ja julkistamista koskevat säännöt. Jäsenvaltioiden oli pantava direktiivi täytäntöön viimeistään 31. joulukuuta 2013. Tähän mennessä Alankomaat, Belgia, Latvia ja Slovakia eivät ole kuitenkaan saattaneet kaikilta osin tätä direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja tietyt – enimmäkseen toimivaltaisten kansallisten viranomaisten harkintavaltaa koskevat – säännökset ovat edelleen vajaita. Komission kehotus annetaan perustellun lausunnon muodossa. Jos toimenpiteitä direktiivin 2013/36/EU täysimääräiseksi täytäntöönpanemiseksi ei ilmoiteta kahden kuukauden aikana, komissio voi haastaa Alankomaat, Belgian, Latvian ja Slovakian EU:n tuomioistuimeen.

Rahoituspalvelut: komissio kehottaa Belgiaa ja Sloveniaa soveltamaan pankkien elvytystä ja kriisinratkaisua koskevia EU:n sääntöjä

Euroopan komissio on pyytänyt Belgiaa ja Sloveniaa panemaan pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin (direktiivi 2014/59/EU) täysimääräisesti täytäntöön. Direktiivi on tärkeä askel kohti täysimittaista EU:n pankkiunionia, jonka tarkoituksena on luoda turvallisempi ja vankempi finanssiala finanssikriisin jälkimainingeissa. Uusissa pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin säännöissä annetaan kansallisille viranomaisille tarvittavat välineet ja toimivalta vähentää ja hallita pankkien ja suurten sijoituspalveluyritysten ongelmia tai konkursseja kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tavoitteena on varmistaa, että pankit, jotka ovat lähes maksukyvyttömiä (tilanteessa, jossa organisaatio ei enää kykene hoitamaan taloudellisia velvoitteitaan), voidaan järjestää uudelleen ilman, että veronmaksajien pitää maksaa kaatuvista pankeista rahoitusvakauden säilyttämiseksi. Pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin sääntöihin sisältyy alaskirjausmekanismi, jonka mukaan pankkien osakkeenomistajat ja velkojat maksavat oman osuutensa kustannuksista. Kyseiset säännöt oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 31. joulukuuta 2014 (ks. IP/14/2862, 31. joulukuuta 2014). Belgia, Puola ja Slovenia eivät kuitenkaan ole tähän mennessä saattaneet sääntöjä kansalliseen lainsäädäntöönsä. Puola haastettiin Euroopan unionin tuomioistuimeen lokakuussa 2015 (ks. IP/15/5827, 22. lokakuuta 2015). Komission kehotus Belgialle ja Slovenialle annetaan perustellun lausunnon muodossa. Jos nämä jäsenvaltiot eivät täytä velvoitettaan kahden kuukauden kuluessa, komissio voi nostaa niitä vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa.

5. Oikeusasiat, kuluttaja-asiat ja sukupuolten tasa-arvo

(Lisätietoja: Christian Wigand – Puhelin: (+32-2) 296 22 53, Melanie Voin – Puhelin: (+32-2) 295 86 59)

Virallinen ilmoitus

Komissio pyytää Espanjaa muuttamaan kuluttajalainsäädäntöään

Euroopan komissio kehottaa Espanjaa muuttamaan kiinteistön ulosmittaukseen ja maksumääräyksiin liittyvää siviiliprosessia koskevan kansallisen lainsäädäntönsä EU:n kuluttajaoikeuden mukaiseksi. Näin komissio pyrkii varmistamaan, että kuluttajilla on täysi suoja kuluttajasopimusten kohtuuttomilta ehdoilta. Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetulla direktiivillä (neuvoston direktiivi 93/13/ETY) varmistetaan, etteivät tällaiset ehdot sido kuluttajaa, ellei sopimusta ole neuvoteltu erikseen. Sopimusehtoa pidetään kohtuuttomana, jos se aiheuttaa merkittävän epätasapainon ja on hyvän tavan vastainen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisessa lainsäädännössä tarjotaan tehokkaat keinot näiden oikeuksien täytäntöönpanemiseksi ja että yritykset eivät enää käytä kohtuuttomia ehtoja. Komissio on tyytyväinen siihen, että Espanjan viranomaiset ovat muuttaneet siviiliprosessia unionin tuomioistuimen maaliskuussa 2013 asiassa Mohamed Aziz (C-415/11) antaman tuomion jälkeen, mutta se katsoo asiassa olevan edelleen ongelmia. Jos Espanja ei vastaa tyydyttävästi kahden kuukauden kuluessa, komissio saattaa lähettää Espanjan viranomaisille perustellun lausunnon.

6. Liikenne ja liikkuminen

(Lisätietoja: Jakub Adamowicz – Puhelin: (+32-2) 295 05 95, Alexis Perier – Puhelin: (+32-2) 296 91 43)

Asioiden käsittely Euroopan unionin tuomioistuimessa

Satamatyö: komissio haastaa Espanjan EU:n tuomioistuimeen toista kertaa

Komissio on päättänyt viedä Espanjan EU:n tuomioistuimeen, koska se ei ole noudattanut aiempaa tuomioistuimen tuomiota, joka koski sijoittautumisvapautta Espanjan satamissa (11. joulukuuta 2014 annettu tuomio asiassa C-576/13). Tuomioistuin totesi tuomiossaan, että Espanjan satamissa toimivien lastauspalveluyritysten velvoitteet osallistua hallinnointiosakeyhtiöön ja omistaa sen osakkeita sekä palkata ensisijaisesti tämän yhtiön tarjoamia työntekijöitä ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 49 artiklan vastaisia. Espanja ei ole toistaiseksi puuttunut riittävällä tavalla tuomioistuimen tuomiossa esiin tuotuihin kysymyksiin. Tämän vuoksi Euroopan komissio on päättänyt nostaa Espanjaa vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa, koska se ei ole noudattanut 11. joulukuuta 2014 annettua tuomiota. Komissio kehottaa Espanjaa toteuttamaan nopeasti tarvittavat uudistukset tuomion noudattamiseksi. Komissio voi muussa tapauksessa päättää asettaa Espanjalle taloudellisia seuraamuksia. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

Rautatieliikenne: komissio nostaa Alankomaita vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa, koska tämä ei ole noudattanut rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevia sääntöjä

Euroopan komissio on päättänyt viedä Alankomaat Euroopan unionin tuomioistuimeen, koska tämä ei ole noudattanut rautatieliikenteeseen sovellettavaa EU:n lainsäädäntöä. Komissio on nostanut kaksi erillistä kannetta, joista toinen koskee EU:n rautatieturvallisuutta ja toinen rautateiden yhteentoimivuutta. Direktiivissä 2004/49/EY(rautatieturvallisuusdirektiivi) edellytetään, että jäsenvaltiot perustavat riippumattoman turvallisuusviranomaisen ja elimen onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkintaa varten. Alankomaiden lainsäädäntö ei ole tämän direktiivin mukaista kahdelta osin: siinä ei vahvisteta turvallisuusviranomaisen päätöksentekoperiaatteita eikä edellytetä neljän kuukauden määräajan noudattamista tehtäessä päätöksiä turvallisuustodistuksista tai -luvista. Direktiivissä 2008/57/EY vahvistetaan edellytykset, joilla saavutetaan rautateiden yhteentoimivuus Euroopassa ja taataan infrastruktuurin, liikkuvan kaluston, merkinannon ja muiden rautateiden osajärjestelmien yhdenmukaisuus kaikkialla EU:n verkostossa. Alankomaat ei kuitenkaan ole tähän mennessä saattanut kansalliseen lainsäädäntöönsä sääntöjä, jotka koskevat kalustoyksikköjen käyttöönottolupia. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

Virallinen ilmoitus ja perusteltu lausunto

Komissio suojelee EU:n sisämarkkinoita ja puolustaa muista jäsenvaltioista tulevia kuljettajia syrjinnältä Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa

Komissio on tänään vauhdittanut oikeustoimia Saksaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan, sillä niillä käytössä olevat syrjivät tiemaksujärjestelmät eivät ole EU:n sisämarkkinasääntöjen mukaisia. Komissio on ensinnäkin kehottanut Saksaa olemaan ottamatta käyttöön järjestelmää, jossa tosiasiallisesti ainoastaan Saksaan rekisteröidyillä henkilöautoilla on vapautus tiemaksuista. Kehotus on annettu perustellun lausunnon muodossa ja edustaa toista vaihetta rikkomusmenettelyssä. Saksalla on nyt kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa komissiolle perussopimusten mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä. Muussa tapauksessa komissio voi päättää viedä sen Euroopan unionin tuomioistuimeen. Komissio on myös pyytänyt Yhdistyneeltä kuningaskunnalta lisätietoja huhtikuussa 2014 käyttöön otetusta raskaiden tavara-ajoneuvojen vinjetistä. Komissio epäilee sen syrjivän muita kuin Yhdistyneen kuningaskunnan kuljetusyrityksiä. Kehotus lähetettiin virallisena ilmoituksena, joka on rikkomusmenettelyn ensimmäinen vaihe. Yhdistyneellä kuningaskunnalla on nyt kaksi kuukautta aikaa vastata komission esittämiin näkemyksiin. Jos komissio ei katso vastauksen olevan tyydyttävä, se saattaa lähettää Yhdistyneelle kuningaskunnalle perustellun lausunnon. Lisätietoja asioista esitetään lehdistötiedotteessa.

Perustellut lausunnot

Matkustajan oikeudet: komissio pyytää Belgiaa soveltamaan vesiliikennematkustajia koskevia sääntöjä asianmukaisesti

Euroopan komissio on pyytänyt Belgiaa hyväksymään tarvittavat toimenpiteet matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä annetun asetuksen (EU) N:o 1177/2010 asianmukaiseksi soveltamiseksi. Belgia ei ole vielä ottanut käyttöön seuraamusjärjestelmää, jolla varmistetaan, että liikenneyritykset noudattavat matkustajan oikeuksia täysimääräisesti. Asetusta alettiin soveltaa 18. joulukuuta 2012, ja jäsenvaltioiden oli täytettävä sen vaatimukset kyseiseen ajankohtaan mennessä. Kehotus on lähetetty perustellun lausunnon muodossa. Belgialla on kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa komissiolle tilanteen korjaamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Muussa tapauksessa komissio voi päättää viedä sen Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Rautatieliikenne: komissio pyytää Puolaa saattamaan rautateiden yhteentoimivuutta koskevat EU:n säännöt osaksi lainsäädäntöään

Komissio on kehottanut Puolaa saattamaan kansalliset sääntönsä rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetun direktiivin 2008/57/EY mukaisiksi. Yhteentoimivuudella tarkoitetaan Euroopan rautatiejärjestelmän soveltuvuutta junien varmaan ja keskeytymättömään liikennöintiin sellaisella suoritustasolla, joka näiltä radoilta vaaditaan. Direktiivissä vahvistetaan rautateiden yhteentoimivuuden saavuttamista koskevat edellytykset, joita ovat esimerkiksi infrastruktuurin, liikkuvan kaluston ja merkinannon yhdenmukaisuus Euroopassa. Puolan kansallisen rautatiejärjestelmän kuitenkin sallitaan poikkeavan liikaa rautateiden yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä (YTE). Puola ei myöskään ole saattanut kansalliseen lainsäädäntöönsä sääntöjä, jotka koskevat menettelyä kalustoyksikköjen testaamiseksi rautatieverkostossa. Lainsäädäntö olisi pitänyt ottaa käyttöön viimeistään 19. heinäkuuta 2010. Puolalla on kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa komissiolle kaikista toimenpiteistä direktiivin panemiseksi täytäntöön täysimääräisesti. Muussa tapauksessa komissio voi päättää viedä Puolan Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Rautatieliikenne: komissio pyytää Yhdistynyttä kuningaskuntaa saattamaan yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta annetun direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä

Komissio on kehottanut Yhdistynyttä kuningaskuntaa saattamaan yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta annetun direktiivin 2012/34/EU osaksi kansallista lainsäädäntöään. Direktiivissä vahvistetaan rautatiealan markkinoiden avaamista koskevat perussäännökset. Erityisesti siinä vahvistetaan rautatieyritysten hallintoa koskevat säännöt sekä infrastruktuurimaksujen vahvistamista ja keräämistä sekä infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämistä koskevat periaatteet ja menettelyt. Jäsenvaltioiden oli saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset voimaan viimeistään 16. kesäkuuta 2015. Komissio lähetti 22. heinäkuuta 2015 virallisen ilmoituksen useille jäsenvaltioille, myös Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Yhdistynyt kuningaskunta ei ole toistaiseksi ilmoittanut komissiolle asiaa koskevista toimenpiteistä. Sillä on nyt kaksi kuukautta aikaa tehdä tämä. Muussa tapauksessa komissio voi päättää viedä sen Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Liikenne: komissio kehottaa Espanjaa, Kroatiaa ja Saksaa ratifioimaan EU:n liittymisen kansainväliseen Eurocontrol-yleissopimukseen

Euroopan komissio on pyytänyt Espanjaa, Kroatiaa ja Saksaa ratifioimaan pöytäkirjan Euroopan yhteisön liittymisestä kansainväliseen Eurocontrol-yleissopimukseen, ja Espanjaa ja Saksaa ratifioimaan 13. joulukuuta 1960 tehdyn pöytäkirjan kansainvälisen Eurocontrol-yleissopimuksen yhdistämisestä. Euroopan lennonvarmistusjärjestö Eurocontrol tukee EU:ta sen toteuttaessa yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa, joka on yksi Euroopan ilmailustrategian prioriteetteja. Euroopan unioni ei kuitenkaan voi liittyä Eurocontroliin ennen kuin pöytäkirjat on ratifioitu. Komissio katsoo, etteivät Espanja, Kroatia ja Saksa täytä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 4 artiklan 3 kohdan mukaisia velvoitteitaan. Artiklassa vahvistetaan vilpittömän yhteistyön periaate ja korostetaan, että jäsenvaltioiden on tuettava unionia sen täyttäessä tehtäviään ja pidättäydyttävä kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa unionin tavoitteiden toteutumisen. Espanjalla, Kroatialla ja Saksalla on kaksi kuukautta aikaa vastata. Muussa tapauksessa komissio voi päättää nostaa niitä vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa.

7. Terveys ja elintarviketurvallisuus

(Lisätietoja: Enrico Brivio – Puhelin: (+32-2) 295 61 72, Aikaterini Apostola – Puhelin: (+32-2) 298 76 24)

Perusteltu lausunto

Rajatylittävä terveydenhuolto: komissio kehottaa Suomea noudattamaan korvausten tasoa koskevia sääntöjä

Euroopan komissio on lähettänyt Suomelle perustellun lausunnon, jossa Suomen viranomaisia pyydetään huolehtimaan siitä, että rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan direktiivin (direktiivi 2011/24/EU) nojalla toisessa EU-maassa saadun hoidon kustannukset korvataan samantasoisesti kuin Suomen julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Direktiivissä säädetään potilaiden oikeudesta hakeutua hoitoon toisessa jäsenvaltiossa ja hakea korvauksia kotiin palatessaan. Direktiivin mukaan kustannukset on korvattava samantasoisesti kuin hoidon antaneessa jäsenvaltiossa laskutetut kustannukset, ylittämättä kuitenkaan saadun hoidon tosiasiallisia kustannuksia. Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on yhdistelmä julkisia ja yksityisiä palveluja. Yksityisten palveluntarjoajien antaman hoidon kustannukset korvataan potilaille osittain erillisen lakisääteisen sairausvakuutusjärjestelmän kautta. Suomessa voimassa olevan lainsäädännön mukaan nämä korvaukset lasketaan Suomen yksityisen terveydenhuoltojärjestelmän mukaisesti. Korvaustaso on alempi kuin niille kustannuksille, jotka lakisääteinen vakuutus korvaa julkisen terveydenhuollon piirissä. Komissio katsoo, että Suomen käytäntö on direktiivin vastainen. Ulkomailla hoidettujen potilaiden kustannukset olisi korvattava samalla tavoin kuin kuntien järjestämän julkisen terveydenhuoltojärjestelmän kustannukset. Korvaustaso ei saisi olla esteenä potilaiden hakeutumiselle hoitoon ulkomailla. Jos Suomi ei ilmoita komissiolle kahden kuukauden kuluessa toimenpiteistä direktiivin mukaisen korvaustason varmistamiseksi, komissio voi viedä asian EU:n tuomioistuimeen.

8. Verotus ja tulliliitto

(Lisätietoja: Vanessa Mock – Puhelin: (+32-2) 295 61 94, Patrick Mc Cullough – Puhelin: (+32-2) 298 71 83)

Asian saattaminen Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi

Verotus: komissio haastaa Saksan EU:n tuomioistuimeen, koska se ei ole muuttanut matkatoimistojen alv-sääntöjä

Euroopan komissio on päättänyt haastaa Saksan Euroopan unionin tuomioistuimeen, koska tämä ei ole soveltanut alv-direktiivin (neuvoston direktiivi 2006/112/EY) mukaista matkatoimistojen arvonlisäverotuksen erityisjärjestelmää asianmukaisesti. Järjestelmän tarkoituksena on yksinkertaistaa ja muuttaa EU:ssa valmismatkoja myyviin matkatoimistoihin sovellettavia alv-sääntöjä. Kaikkien matkatoimistojen on sovellettava järjestelmää, mikäli kaikki direktiivissä vahvistetut edellytykset täyttyvät. Tällöin matkatoimistojen on pidettävä voittomarginaalia (erotus matkatoimistolle aiheutuneiden todellisten kustannusten ja matkustajan maksaman kokonaismäärän välillä ilman alv:a) arvonlisäveron perusteena. Tämän säännön tarkoituksena on luoda tasavertaiset toimintaolosuhteet tarjoajille ja poistaa kilpailun vääristymät. Euroopan komissio lähetti Saksan viranomaisille perustellun lausunnon 24. syyskuuta 2015. Koska Saksa ei ole saattanut lainsäädäntöään EU:n oikeuden mukaiseksi, Euroopan komissio on päättänyt haastaa Saksan Euroopan unionin tuomioistuimeen. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

Perustellut lausunnot

Verotus: komissio kehottaa Saksaa muuttamaan rajat ylittävän maanteiden henkilöliikenteen alv-sääntöjä

Euroopan komissio on tänään virallisesti kehottanut Saksaa muuttamaan rajat ylittävän maanteiden henkilöliikenteen arvonlisäverotuksen sääntöjä. Saksa soveltaa nykyään alv-sääntöjä, joissa lyhyitä (alle 10 km) rajat ylittäviä henkilöliikennepalveluja kohdellaan verotuksessa ulkomaisina palveluina eli niitä ei veroteta Saksassa. EU:n oikeuden mukaan henkilöliikennepalveluja on verotettava paikassa, jossa kuljetus tapahtuu, ja verotuksen on oltava suhteessa kuljettuun matkaan. Jos esimerkiksi rajan ylittävä linja-autopalvelu tapahtuu osittain jäsenvaltiossa A ja osittain jäsenvaltiossa B, siitä verotetaan jäsenvaltiossa A sen alueella kuljettua matkaa vastaava osuus ja loppuosa jäsenvaltiossa B. Saksan soveltama sääntö ei ole alv-direktiivin (neuvoston direktiivi 2006/112/EY) mukainen, eikä sitä voida pitää yksinkertaistamistoimena, koska sen tarkoituksena ei ole alv:n kantamisen yksinkertaistaminen vaan sen jättäminen kokonaan kantamatta. Komission kehotus annetaan perustellun lausunnon muodossa. Jos komissio ei saa tyydyttävää vastausta kahden kuukauden kuluessa, se voi viedä asian EU:n tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Komissio kehottaa Ranskaa lopettamaan syrjinnän EU:n muista jäsenvaltioista peräisin olevien osinkojen verotuksessa

Euroopan komissio on tänään pyytänyt Ranskaa noudattamaan 15. syyskuuta 2011 annettua Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota (asia Accor C-310/09). Tuomiolla vastataan Ranskan Conseil d’État'n ennakkoratkaisupyyntöön riita-asiassa, joka koskee muihin Euroopan unionin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden tytäryhtiöiden Ranskaan maksaman veron palauttamista. Conseil d'État teki joulukuussa 2012 kahdessa antamassaan tuomiossa suppean tulkinnan EU:n tuomioistuimen tuomiosta asiassa. Komissio arvioi, etteivät kyseiset tuomiot noudata unionin oikeutta, sillä niissä ei oteta huomioon muualle unioniin sijoittautuneiden tytäryhtiöiden verotusta, muualle unioniin sijoittautuneen tytäryhtiön yhtiöveron hyvitystä rajoitetaan järjestelmällisesti kolmasosaan Ranskassa jaetusta osingosta ja näyttöä koskevat muodolliset vaatimukset ovat suhteettomia. Komission kehotus annetaan perustellun lausunnon muodossa.Jos Ranska ei noudata sääntöjä kahden kuukauden kuluessa, se voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.

MEMO/16/1452

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar

Documents


Liite_FI.pdf