Euroopan unioni ja Eurooppa

EU:n lipussa on 12 kultaista tähteä kehässä sinisellä taustalla. Tähtikehä symboloi yhtenäisyyden, yhteisvastuullisuuden ja harmonian ihanteita Euroopan kansojen keskuudessa. Tähtien määrä ei liity millään tavalla EU:n jäsenvaltioiden määrään.

EU:n lippu ei tarkoita ainoastaan Euroopan unionia vaan myös Eurooppaa laajemmassa mielessä. Lipun historia juontaa vuoteen 1955, jolloin ihmisoikeuksia puolustava ja eurooppalaista kulttuuria tukeva Eurooppa-neuvosto hyväksyi sen kuvion omaa käyttöään varten. Seuraavien vuosien aikana Eurooppa-neuvosto kannusti kasvavia Euroopan instituutioita ottamaan myös lipun omakseen. EU:n johtajat hyväksyivät lipun vuonna 1985 Euroopan unionin (tuohon aikaan Euroopan yhteisöt) viralliseksi tunnusmerkiksi.

Alankomaat

Alankomaiden lippu on peräisin vuodelta 1579, jolloin maa julistautui itsenäiseksi. Tuolloin lipun värit olivat oranssi, valkoinen ja sininen, jotka ovat Vilhelm I:n hallitsijasuvun värit.

Oranssi väri korvattiin punaisella 1600-luvun kuluessa, mutta oranssi on yhä kansallisväri. Niinpä juhlapäivinä ja ulkomaille suuntautuvien edustuskäyntien yhteydessä kansallislipun kanssa käytetään oranssia viiriä.

Lippu otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1796, ja sen käyttö kansallissymbolina vahvistettiin vuonna 1937.

Lippu eroaa Luxemburgin lipusta mittasuhteiltaan ja sinisen sävynsä puolesta, joka on tummempi.

Belgia

Belgian lippu on syntynyt Ranskan trikolorilipun mallin mukaan. Se perustuu 1100-luvulta peräisin olevaan Brabantin herttuakunnan vaakunaan, jossa on mustalla pohjalla kultainen leijona, jolla on punaiset kynnet ja kieli.

Brabantin kansannousussa vuonna 1787 Brysselin asukkaat käyttivät keisari Josef II:n värien (puna-valko-punaisen) sijaan trikolorikokardia, jonka väreinä olivat punainen, keltainen ja musta.

Belgian itsenäistyttyä vuonna 1830 nykyinen lippu otettiin virallisesti käyttöön, mutta sen raidat olivat vaakasuorassa. Vuotta myöhemmin hallitus antoi määräyksen, jonka mukaan raitojen on oltava lipussa pystysuorassa.

Bulgaria

Kolme kansallisväriä – valkoinen, vihreä ja punainen – liittyvät Bulgarian armeijan muinaisiin tunnusväreihin. Armeijan vasemman siiven keihäissä oli valkoisia raitoja ja oikean siiven keihäissä punaisia. Keskelle sijoitettujen eliittijoukkojen keihäissä oli vihreä raita, joka oli tuolloin hallitsijan perinteinen väri. Kolmiväristä lippua käytti ensimmäisenä Georgi Rakovskin perustama ensimmäinen Bulgarian legioona (1861), ja sen asema Bulgarian kansallisena lippuna vahvistettiin Turnovon perustuslaissa (1879).

Espanja

Punainen ja kulta valittiin kansallissymboleiksi vuonna 1785, mutta nykyinen Espanjan lippu otettiin käyttöön vasta vuonna 1981.

Espanjan kuningaskunnan vaakunassa on kilpi, johon on otettu neljän muinaisen kuningaskunnan vaakunat: Kastilian hallitsijoiden linna, Léonin pystyyn kavahtanut leijona, Aragonin neljä pystysuoraa punaista raitaa kultaisella pohjalla, Navarran kultaketju punaisella pohjalla. Lisäksi alimpana on granaattiomena, joka on Granadan kuningaskunnan symboli. Kaarle V lisäsi vaakunaan Herkuleen pylväät, jotka edustavat Gibraltarinsalmea, kuvaamaan valtakuntansa laajentumista merten yli. Pylväs, jossa on sana plus, kannattelee keisarin kruunua, toinen pylväs taas kuninkaan kruunua. Vuonna 1975 valtaan palannutta Bourbonien kuningashuonetta edustaa kolme sinisellä pohjalla olevaa kultaista liljaa.

Irlanti

Kolmivärilipun käyttöönottoon vuonna 1830 vaikutti Ranskan lippu. Värien (vihreä, valkoinen, oranssi) järjestystä on muutettu useaan otteeseen. Niiden lopullinen järjestys vakiintui vasta 1920-luvulla, ja virallinen päätös asiassa tehtiin vuonna 1937.

Vihreä kuvaa katolisuutta kansallisessa itsenäisyysliikkeessä, oranssi (Oranian ruhtinassuvun väri) protestantteja ja keskellä oleva valkoinen rauhaa näiden kahden kansanryhmän välillä.

Italia

Alun perin Italian lippua käytettiin Napoleonin perustamassa Cisalppisessa tasavallassa. Lippu oli saanut vaikutteita Ranskan trikolorista, ja sitä käytettiin vuosina 1798–1802.

Uudestaan sen otti käyttöön vuonna 1848 Sardinian kuningas, joka lisäsi valkoisen raidan päälle Savoijin suvun vaakunan. Koko Italian kuningaskunnan lippu siitä tuli vuonna 1861. Kuningasvallan kukistuttua vuonna 1946 vaakuna poistettiin lipusta.

Itävalta

Itävallan lipussa on ollut 1200-luvulta lähtien punainen kilpi ja valkoinen vaakasuora raita. Puna-valko-punaista lippua käytettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1787 sotilasmerkeissä.

Nykyinen lippu otettiin valtionlipuksi vuonna 1918, ja vuonna se 1921 otettiin kansallislipuksi. Saksan miehityksen päätyttyä se otettiin uudestaan käyttöön 1. toukokuuta 1945.

Kreikka

Kreikan hallitus otti vuonna 1822 käyttöön Kreikan armeijan ja laivaston liput, joissa oli sama valkoinen risti kuin nykyisessä lipussa. Risti symboloi kristinuskoa.

Sininen ja valkoinen väri valittiin maan kansallissymboleiksi itsenäisyyssodan aikana. Sininen kuvaa taivasta ja merta ja valkoinen vapaustaistelijoiden puhdasmielisyyttä.

Yhdeksän vaakasuoraa raitaa kuvaavat niitä yhdeksää tavua, joista muodostuu tunnuslause Eleftheria i Thanatos (vapaus tai kuolema).

Lippu otettiin käyttöön uudestaan vuonna 1978.

Kroatia

Kroatian lippu muodostuu kolmesta, väriltään punaisesta, valkoisesta ja sinisestä vaakaraidasta. Kroatian vaakuna sijaitsee lipun keskellä. Siinä on puna-valkoinen ruutukuvio, jota käytetään myös Kroatian kansallisten urheilujoukkueiden, esimerkiksi kansallisen jalkapallojoukkueen, huomiota herättävien paitojen perustana. Lisäksi suuren kilven päällä on viisi pienempää historiallista kilpeä.

Trikoloria punainen-valkoinen-sininen on käytetty 1800-luvulta lähtien, ja ensimmäiseksi sitä käyttivät vallankumoustaistelijat vuonna 1848. Tunnuskuva on kuitenkin muuttunut monta kertaa sen jälkeen. Nykyinen lippu, jossa on keskellä vaakuna, hyväksyttiin virallisesti joulukuussa vuonna 1990.

Kypros

Kyproksen lippu otettiin käyttöön saaren itsenäistyttyä vuonna 1960. Siinä on saaren kartta ja kaksi oliivipuun oksaa valkoisella pohjalla, ja se kuvaa rauhaa saaren kreikkalaisen ja turkkilaisen yhteisön välillä. Useimmiten saaren eteläosassa näkee kuitenkin käytettävän Kreikan lippua ja pohjoisosassa Turkin lippua.

Saaren värityksenä käytetty keltainen kuvaa Kyproksessa 200-luvulta ennen ajanlaskumme alkua harjoitettua kuparin kaivostoimintaa. Myös kuparin nimitys on peräisin Kyproksen kreikankielisestä nimestä Kypros.

Latvia

Puna-valko-punainen Latvian lippu on ollut käytössä vuodesta 1279.

Vuonna 1917 latvialaiset taitelijat päättivät muuttaa lipun punaisen värin karmiininpunaiseksi ja tehdä valkoisesta raidasta kapeamman. Lippu oli kielletty neuvostovallan aikana, ja se otettiin uudestaan siviilikäyttöön vuonna 1988. Valtionlippu siitä tuli uudestaan vuonna 1990.

Liettua

Liettuan valtioneuvosto määräsi vuonna 1918 erityiskomitean suunnittelemaan kansallislipun. Saman vuoden huhtikuun 19. päivänä hyväksyttiin kolmivärilippu, jonka vaakasuorat raidat edustavat Liettuan kansallispuvun värejä.

Keltainen kuvaa aurinkoa, valon symbolia. Vihreä kuvaa kasvikuntaa ja edustaa luontoa ja elämää. Punainen kuvaa rakkautta ja isänmaan puolesta vuodatettua verta.

Lippu otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1989.

Luxemburg

Luxemburgin lipun värit ovat samat kuin Luxemburgin vaakunoiden värit. Lippu on saanut vaikutteita Ranskan vallankumouksen jälkeisestä lipusta. Alankomaiden lipusta se eroaa puolestaan mittasuhteiltaan ja sinisen sävynsä puolesta, joka on hieman vaaleampi.

Vaikka lippua on käytetty kansallissymbolina jo 1800-luvulta, tuli siitä virallinen lippu vasta vuonna 1972.

Malta

Lipun kaksi väriä ovat Jerusalemin Pyhän Johanneksen ritarikunnan värit.

Pyhän Yrjön risti lisättiin lippuun 1942, kun Englannin kuningas Yrjö VI myönsi sen saaren asukkaille tunnustukseksi näiden urheudesta toisessa maailmansodassa. Ristiin on kirjoitettu tunnuslause ”Urheudesta”.

Lippu otettiin viralliseksi kansallissymboliksi vasta vuonna 1964 Maltan julistauduttua itsenäiseksi.

Portugali

Portugalin tasavallan syntyessä vuonna 1910 korvattiin aiempi kuninkaan valko-sininen lippu nykyisellä vihreällä ja punaisella lipulla. Punainen kuvaa vallankumousta ja vihreä toivoa.

Valtion vaakunassa on armillaarikehä, joka symboloi portugalilaisten merenkulkijoiden suuria löytöretkiä.

Lippu otettiin käyttöön virallisesti vuonna 1911.

Puola

Puolan lippu muodostuu kahdesta vaakaraidasta, joista ylempi on valkoinen ja alempi punainen. Nämä värit ovat Puolan kansallisvärit. Valkoinen edustaa valkoista kotkaa, joka on ollut Puolan symboli 1200-luvulta lähtien. Sitä on käytetty yhdessä punaisen taustan kanssa monissa puolalaisissa julisteissa, lipuissa ja armeijan takeissa.

Niinpä puna-valkoinen lippu otettiin viralliseksi kansallissymboliksi vuonna 1919, vuoden Puolan itsenäisyysjulistuksen jälkeen.

Ranska

Ranskan lippu juontaa juurensa Ranskan vuoden 1789 vallankumoukseen. Sini-valko-punainen väritys oli käytössä vallankumouksen alusta lähtien kansalliskaartin kokardeissa.

Valkoinen väri edustaa monarkiaa ja sininen ja punainen Pariisin kaupunkia.

Myöhemmin kolmivärisestä kokardista tuli kansallisvallankumouksen symboli. Ranskan kansa otti omakseen trikolorin, joka löysi pian tiensä sota- ja kansallislippuun.

Trikolorista tehtiin kansallinen lippu 15.2.1794. Maalari David suunnitteli trikolorin kansalliskonventin määräyksestä ja se otettiin virallisesti käyttöön 15. helmikuuta 1794 annetulla lailla. Lippua on käytetty keskeytyksettä vuodesta 1848 aina tähän päivään.

Romania

Vaikka romanialaisille niin rakkaiden kolmen värin - sinisen, keltaisen ja punaisen - historia ulottuu Mikael Urhean (1593-1601) aikaan, kolmivärinen lippu on kuitenkin nuori. Sitä käytettiin ensimmäistä kertaa 1800-luvun alkupuolella, ja se otettiin virallisesti Romanian kansalliseksi lipuksi vuonna 1859, kun prinssiksi valittu Alexandru Ioan Cuza yhdisti Valakian ja Moldovan provinssit.

Ruotsi

Vaikka Ruotsin lippu on peräisin 1500-luvulta, on sen nykyiset värit ja mittasuhteet vahvistettu vasta vuonna 1982.

Ruotsin kuningas Juhana III:n vuonna 1569 antamalla kuninkaallisella määräyksellä kaikkien Ruotsin laivaston alusten tuli käyttää keltaista ristiä.

Lipussa, joka on saanut vaikutteita Tanskan Dannebrogista, on samat värit kuin Ruotsin 1300-luvulta peräisin olevassa vaakunassa, jossa on kolme kultaista kruunua sinisellä pohjalla.

Saksa

Nykyinen Saksan lippu, joka otettiin käyttöön 23. toukokuuta 1949 eli Saksan liittotasavallan perustamispäivänä, muistuttaa Saksan liiton lippua vuodelta 1848 ja Weimarin tasavallan lippua (1919–1933).

Musta, punainen ja kulta ovat Saksan historiaan liittyviä värejä, jotka löytyvät paroni von Lützowin Freikorps-joukkojen asepuvuista Napoleonin sodissa sekä Preussin lipuista.

Ne ovat myös Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan värit: musta edustaa kotkaa, punainen kotkan nokkaa ja kynsiä ja keltainen kultaista kilpeä.

Slovakia

Slovakian kolmivärilippu, jossa on vaakasuorassa valkoinen, sininen ja punainen raita, otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa vuonna 1848, jolloin siinä ei ollut vielä vaakunaa. Vaakuna, jossa on punaisen kilven sisällä kolmihuippuinen sininen vuori ja valkoinen patriarkan risti, lisättiin lippuun vasta vuonna 1992, kun Slovakia itsenäistyi.

Slovenia

Slovenian lippua, joka on myös trikolori väreinään valkoinen, sininen ja punainen, käyttivät ensimmäisen kerran slovenialaiset patriootit vuonna 1848.

Vuonna 1991 lippuun lisättiin Slovenian uusi vaakuna. Se kuvaa Triglavia, Slovenian Alppien korkeinta huippua, ja kolme keltaista tähteä sinisellä pohjalla ovat entisen Celjen herttuakunnan vaakunasta. Aallot kuvaavat jokia ja Adrianmerta.

Suomi

Suomi kuului 1100-luvulta 1800-luvulle Ruotsin vallan alaisuuteen. Itsenäistyttyään vuonna 1917 se otti käyttöön pohjoismaiseen ristilippuun perustuvan lipun Ruotsin mallin mukaan.

Suomalaisilla pursiseuroilla oli ollut käytössään vastaavia lippuja jo 50 vuotta aiemmin, kun maa oli vielä Venäjän vallan alainen.

Ensimmäisen ehdotuksen sini-valkoisesta lipusta teki kansallisrunoilija Sakari Topelius vuonna 1862. Seuravana vuonna sanomalehti Helsingfors Dagblad ehdotti lipuksi valkopohjaista siniristilippua.

Sininen kuvaa järviä ja taivasta, valkoinen lumen peittämää maata.

Tanska

Tanska lippu, Dannebrog, on maailman vanhimpia lippuja. Legendan mukaan se sai alkunsa vuonna 1219, kun kuningas Valdemar II näki tanskalaisten ristiretkeä johtaessaan valkoisen ristin synkkää taivasta vasten. Hän uskoi näyn Jumalalta lähtöisin olevaksi merkiksi, jolla häntä kehotettiin hyökkäämään virolaisia vastaan. Lipun punainen väri kuvaa valkoisen ristin taustalla olevaa synkkää taivasta tai taistelussa vuodatettua verta.

Tšekki

Punainen ja valkoinen ovat Böömin perinteiset värit, jotka esiintyvät jo vuodelta 1192 peräisin olevissa vaakunoissa (valkoinen leijona punaisella pohjalla).

Ensimmäinen Tšekin puna-valkoinen lippu oli käytössä ensimmäisessä maailmansodassa, ja siitä tuli Tšekkoslovakian ensimmäinen kansallislippu vuonna 1918.

Koska lipussa esiintyivät ainoastaan Böömin värit, lisättiin siihen Määrin ja Slovakian vaakunoiden sininen väri vuonna 1920.

Lipusta tuli Tšekin tasavallan lippu vuonna 1992.

Unkari

Punaista, valkoista ja vihreää väriä on käytetty 1600-luvulta lähtien kruunajaisseremonioissa.

Kansallismieliset alkoivat käyttää samoja värejä 1830-luvulta lähtien, ja Unkarin kolmivärilippu julistettiin kansallislipuksi vuoden 1848 vallankumouksen yhteydessä. Uudestaan se otettiin viralliseen käyttöön 1957.

Värit ovat samat kuin Unkarin vaakunoissa, joissa esiintyy punainen kilpi, valkoiset raidat ja patriarkanristi sekä kolmihuippuinen vihreä vuori.

Viro

Viron trikolori, jossa on vaakasuorassa sininen, musta ja valkoinen raita, otettiin käyttöön 29. syyskuuta 1881 Viron opiskelijajärjestö Vironiassa. Kansallislippuna sitä käytettiin vuosien 1905 ja 1917 kansannousuissa, ja Viron valtionlipuksi se otettiin Viron itsenäisyysjulistuksen yhteydessä 24. helmikuuta 1918. Uudestaan lippu otettiin käyttöön vuoden 1990 itsemääräämisoikeutta koskevan julistuksen yhteydessä.

Viron kansanlauluissa sininen kuvaa taivasta, musta maata ja valkoinen vapaudenkaipuuta ja uskoa tulevaisuuteen.

Toisen tulkinnan mukaan sininen kuvaa keskinäistä luottamusta ja uskollisuutta, musta virolaisten oletettuja esi-isiä (Herodotoksen Historiateoksessaan kuvaamaa, mustiin pukeutunutta kansaa) ja valkea lunta, joka peittää maan puolet vuodesta.

Yhdistynyt kuningaskunta

Nykyinen Britannian lippu, Union jack (unionin kansallislippu), on syntynyt yhdistämällä :

- Pyhän Yrjön

- Pyhän Andreaan

- Pyhän Patrikin

ristit. Nämä pyhimykset ovat Englannin, Skotlannin ja Irlannin suojelijoita. Virallisesti lippu otettiin käyttöön vuonna 1917.

Englannin ja Skotlannin kuningaskuntien yhdistäminen 1600-luvulla synnytti lipun ensimmäisen version, johon lisättiin Pyhän Patrikin risti vuonna 1801, kun Irlanti liitettiin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.