investEU
Jaa

Kemikaalionnettomuus Itämerellä – miten toimitaan?

Harjoituksessa mukana viisi Itämeren valtiota

Tietoa tästä hankkeesta

Suuronnettomuuden sattuessa merellä, tarvitaan nopeaa yhteistyötä yli rajojen eri viranomaisten kesken. EU-rahoitusta saaneessa ChemSAR-hankkeessa on mukana yhdeksän eri viranomaistahoa viidestä eri Itämeren valtiosta. Hankkeen tavoitteena on luoda yhtenäisiä käytänteitä ja toimintamalleja merellisiin pelastusoperaatioihin, joihin sisältyy vaarallisia ja haitallisia aineita. 

Yhteistyö avainasemassa

Kun vaarallisia aineita sisältävä suuronnettomuus tapahtuu merellä, on saumaton yhteistyö eri maiden viranomaisten kesken välttämätöntä. Rahoituksensa pääosin EU:lta saava ChemSAR-hanke keskittyy juuri tämän yhteistyön kehittämiseen. Yhteensä 2,4 miljoonan euron hankkeessa on mukana yhdeksän partneria viidestä Itämeren alueen maasta.

Eräänä kesäkuisena päivänä M/S Regal Star -laivan kapteeni on tukalassa tilanteessa. Laiva on matkalla Tallinnasta Kapellskäriin, kun hälytysjärjestelmä ilmoittaa myrkyllisestä kaasuvuodosta autokannella, minkä jälkeen sähköt katkeavat koko aluksella. Osa miehistöstä loukkaantuu vakavasti heidän yrittäessään tukkia kaasuvuotoa.

Kaikeksi onneksi kyseessä on vain Itämeren meripelastusviranomaisten yhteisharjoitus.

Entäpä, jos tilanne olisi ollut todellinen: mille Itämeren maalle päävastuu ihmishenkien ja ympäristön pelastamisesta kemikaaleilta ja vaarallisilta aineilta kulloinkin kuuluu? Kuka tekee ja mitä? Miten vaaratilanne saadaan mahdollisimman nopeasti hallintaan?

”Itämerellä kuljetetaan valtavia määriä kemikaaleja, mutta alueen maiden viranomaisilta ovat puuttuneet yhtenäiset toimintamallit, joita soveltaa vaarallisia aineita sisältävissä merionnettomuuksissa”, kertoo projektikoordinaattori Kirsi Laitio, yksi Itämerellä toimivan ChemSAR-kemikaalimeripelastushankkeen koordinaattoreista.

”Merelliset suuronnettomuudet vaativat lähes aina usean eri maan meripelastushenkilöstöä, joten yhteneväisillä kansainvälisillä käytännöillä ja tietotaidoilla on iso merkitys pelastusoperaatioissa”, Laitio jatkaa.

Nelivuotinen ChemSAR-hanke keskittyy juuri tämän yhteistyön kehittämiseen. Hankkeen 2,4 miljoonan euron rahoitus tulee pääosin EU:n Itämeren alueen rakennerahastosta.

”Yhdessä harjoitteleminen on tärkeää myös, jotta opimme käyttämään rajallista pelastuskalustoa tehokkaasti ja ennaltaehkäisemään laajamittaisia ympäristövahinkoja”, hän muistuttaa.

Harjoituspäivän pelastustehtävä on visainen ja ilmeet pöydän ääressä, karttojen ja mallinnusten parissa, ovat vakavia. Paikalla on poliisi-, rajavartio- ja pelastusviranomaisia yhteensä viidestä Itämeren maasta sekä kemiallisiin aineisiin perehtyneitä asiantuntijoita. Harjoitukseen osallistuu lisäksi arvioijia ja tarkkailijoita toisista hankkeista.

”Haluamme jakaa tietoa mahdollisimman laajalle”, kertoo Ossi Westilä, joka toimii harjoituksen moderaattorina.

Harjoituksen ensimmäisessä osassa sovitaan, että kaikki noudattavat hankkeessa tähän mennessä luotuja yhteisiä toimintatapoja. Se ei aluksi kuitenkaan onnistu kovin hyvin.

”Ensimmäisen tehtävän takkuilusta oli se hyöty, että seuraavassa 

Faktoja ja lukuja
  • itämerelle kuljetetaan isoja määriä erilaisia kemikaaleja meriteitse
  • yhtenäisten käytänteiden vahvistamiselle kemikaalionnettomuuksien varalle nähdään tarvetta Itämeren alueella
  • ChemSAR-hankkeen tavoitteena on vahvistaa yhtenäisiä käytänteitä eri maiden viranomaisten välillä
  • hankkeessa on mukana yhdeksän eri viranomaistahoja viidestä Itämeren valtiosta
  • ChemSAR-hanke on saanut 2,4 miljoonaa euroa rahoitusta, josta pääosa on tullut EU:lta
Koordinaattori:
Hanketta johtaa Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus
Yhteistyökumppanit:
Ammattikorkeakoulu Novia, Helsingin pelastuslaitos, Viron poliisi- ja rajavartiovirasto, Ruotsin rannikkovartiosto, Klaipédan yliopisto Liettuasta sekä Hampurin kaupunki ja Havariekommando Saksasta
Sijainti:
SuomiSaksa LiettuaRuotsiViro
Aikataulu:
2016 - 2019
ECAS Login