Liikenne on keskeinen talouden ala, joka muodostaa tärkeän osan EU:n taloudesta (4,8 % eli 548 miljardia euroa 28 EU-maan koko bruttoarvonlisäyksestä). Liikenne työllistää Euroopassa yli 11 miljoonaa ihmistä.

Euroopan komission tavoitteena on kehittää ja edistää tehokasta, turvallista ja kestävää liikennepolitiikkaa, jolla luodaan edellytykset kilpailukykyiselle liikennealalle ja joka tuottaa työpaikkoja ja vaurautta.

Liikenteen suuret haasteet Euroopassa

Matkustaminen ja tavarankuljetukset lisääntyvät jatkuvasti. EU:n politiikan tavoitteena on auttaa liikennejärjestelmiä vastaamaan mm. seuraaviin suurin haasteisiin:

• Tie- ja lentoliikenteen ruuhkautuminen: Tästä aiheutuvat kustannukset ovat Euroopassa noin 1 prosentti vuotuisesta BKT:stä — ja rahti- ja matkustajaliikenteen ennustetaan vain kasvavan.
• Öljyriippuvuus: Liikenteestä on tullut energiatehokkaampaa, mutta se on energiatarpeidensa suhteen edelleen 96-prosenttisesti öljystä riippuvainen. Öljy käy tulevaisuudessa niukemmaksi, ja sitä hankitaan yhä useammin epävakaista maailmankolkista. Vuonna 2050 öljyn hinnan ennustetaan olevan yli kaksinkertainen vuoden 2005 hintatasoon verrattuna.
• Kasvihuonekaasupäästöt: EU:n liikenteestä johtuvia päästöjä olisi vuoteen 2050 mennessä leikattava 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta, kun tavoitteena on rajoittaa maapallon lämpeneminen enintään kahteen celsiusasteeseen.
• Infrastruktuuri on laadultaan epätasaista EU:n eri osissa.
• Kilpailu: EU:n liikenneala joutuu kilpailemaan yhä enemmän nopeasti kehittyvillä liikenteen maailmanmarkkinoilla.

Liikennealan tilastoja: liikenteen tulostaulu, tietografiikat ja EU:n tieliikennetilastot.

EU:n liikennepolitiikan saavutukset

EU:n liikennepolitiikalla on viimeisten 20 vuoden aikana kehitetty liikennealaa monin tavoin:

• turvallisuus on parantunut niin ilmailussa, meriliikenteessä kuin maantieliikenteessäkin
• liikennealan työntekijöiden työajan sääntely on parantunut
• matkustajien ja yritysten valinnanvara on lisääntynyt
• saasteet ovat vähentyneet
• puhtaamman liikenteen teknologiaa on kehitetty.

Kilpailun lisääntyminen

Maantieliikenne: Rekat voivat nyt liikennöidä myös rekisteröintimaansa ulkopuolella, mikä vähentää tyhjänä tehtäviä paluumatkoja. Tällainen jousto edistää kilpailua, parantaa sekä rahti- että matkustajapalveluiden laatua ja vähentää kustannuksia ja saasteita, kun liikenne tehostuu. Yhteisillä teknisillä standardeilla on parannettu turvallisuutta.

Lentoliikenne: Lentämisestä on tullut helpompaa ja halvempaa, kun uudet lentoyhtiöt tarjoavat entistä enemmän reittejä ja palveluita Euroopan lukuisten lentoasemien välillä. EU:n toteuttama yhtenäinen eurooppalainen ilmatila tukee tämän suuntauksen jatkumista. Avoin taivas -sopimukset ovat avanneet kaikille EU:n lentoyhtiöille mahdollisuuden liikennöidä miltä tahansa EU:ssa sijaitsevalta lentoasemalta muissa maissa sijaitseville lentoasemille. Tällaisia sopimuksia on tehty myös Yhdysvaltain, Kanadan, Israelin, Balkanin maiden, Marokon, Jordanian, Georgian ja Moldovan kanssa, ja lisäsopimuksia on neuvotteilla. Ks. ilmailualan suhteet maittain.

Rautatieliikenne: Kaikki rautatieliikenneluvan haltijat voivat nyt tarjota palveluitaan kaikkialla EU:ssa. Suurnopeusrautatieverkko on kasvanut merkittävästi viime vuosina, ja matkustajat pääsevät nyt paikasta toiseen nopeammin ja edullisemmin. Lisäparannuksia on tulossa.

Meriliikenne: 75 prosenttia EU:n kaupasta muiden maiden kanssa ja 40 prosenttia rahtiliikenteestä EU:n sisällä kulkee meriteitse. EU:n vesireiteillä matkustaa joka vuosi noin 400 miljoonaa ihmistä. Meriliikennemarkkinoiden avautumisen ansiosta laivayhtiöt voivat toimia vapaasti kaikissa EU-maissa. EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti päättivät vuonna 2014 edistää nesteytetyn maakaasun (LNG) tankkauspisteiden ydinverkon rakentamista Euroopan laajuisen verkon keskeisiin merisatamiin sekä maasähkön syöttöä aluksille vuoteen 2025 mennessä. 

Matkustajien oikeudet

EU:n matkustajien oikeudet ovat maailman kattavimmat kaikissa liikennemuodoissa: lento-, rautatie-, laiva- ja linja-autoliikenteessä.

EU:n älypuhelinsovellus matkustajien oikeuksista

Turvallinen matkustaminen

• Tiekuolemien määrä on onnistuttu puolittamaan EU:ssa vuosina 1992–2010 (70 000:sta 31 000:een). Vuosina 2010–2013 määrä väheni vielä 17 %. EU:n strategisena tavoitteena on puolittaa tiekuolemien määrä edelleen vuoteen 2020 mennessä, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että tavoite voidaan saavuttaa.
• EU on kieltänyt turvallisuudeltaan kyseenalaisten lentoyhtiöiden liikennöinnin EU:n lentoasemille.
• EU on tiukentanut meriturvallisuussääntöjä. Tämä tarkoittaa muun muassa alusten tarkastusten tiukentamista, seuraamuksia vakavasta laiminlyönnistä johtuvan saastuttamisen yhteydessä ja yksirunkoisten säiliöalusten käytöstä poistamisen nopeuttamista.
• EU asettaa turvallisuus- ja turvajärjestelyvaatimuksia ja myöntää rahoitusta ainoastaan sellaisiin uusiin infrastruktuurihankkeisiin, jotka täyttävät asetetut vaatimukset.
• EU edistää liikenteen turvallisuusstandardeja kansainvälisesti tekemällä yhteistyötä esimerkiksi Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kanssa.

Älykäs ja kestävä liikenne

EU tukee uusien ympäristöystävällisten liikenneteknologioiden tutkimusta ja innovointia sekä niiden tehokasta käyttöä.

Uudet säännöt velvoittavat EU-maat edistämään ympäristöystävällisiä teknologioita, kuten vety- ja sähköajoneuvoja ja kaasulla toimivia rekkoja, proomuja ja aluksia, ottamalla käyttöön vähimmäismäärä tankkaus- ja latausasemia.

Infrastruktuuri ja rahoitus

EU siirtyi tammikuussa 2014 uuteen liikenneinfrastruktuuripolitiikkaan, jolla on määrä liittää Eurooppa yhteen idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Tämän politiikan tavoitteena on luoda puuttuvat yhteydet kansallisten liikenneverkkojen välille, poistaa pullonkaulat, jotka edelleen haittaavat sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, sekä poistaa tekniset esteet, kuten raideliikenteen keskenään yhteensopimattomat standardit.

Politiikkaa rahoitetaan Verkkojen Eurooppa -välineestä 26 miljardilla eurolla vuoteen 2020 asti. Se hyötyy myös komission kolmivuotisesta investointiohjelmasta, jonka tavoitteena on saada liikkeelle julkisia ja yksityisiä investointeja vähintään 315 miljardin euron arvosta vuoteen 2017 mennessä.