Euroopan digitaalivallankumous – älypuhelimet, ultranopea internet, sovellustalous ja uusien teknologioiden tutkimus   English (en) – on suuresti riippuvaista innovoinnista sekä teknologian että markkinoiden alalla. EU on ollut tukemassa toimintaa ja

• määritellyt EU:n televiestintäsääntöjä
• puolustanut kuluttajia
• laatinut teknisiä standardeja
• tukenut tutkimustyötä ja innovointia.

Kuluttajaystävälliset digitaaliset sisämarkkinat

Internet ja digitaaliteknologiat muuttavat maailmaamme. Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen

• parantaa kilpailukykyä ja vauhdittaa kasvua
• muovaa Euroopan teollisuussektoria
• luo uusia tuotteita ja palveluita laajentuvien markkinoiden tarpeisiin.

Tavaroiden ja palveluiden verkkokauppa ei vielä toimi esteettä:

• vain 15 prosenttia kuluttajista tekee verkko-ostoksia toisesta EU-maasta.
• internetyritykset ja aloittelevat yritykset eivät voi kunnolla hyödyntää verkkokaupan tarjoamia mahdollisuuksia
• vain 7 % pienyrityksistä myy tavaroita tai palveluja EU:n rajojen yli
• yritykset ja julkiset laitokset eivät saa digitaalisista välineistä kaikkea mahdollista hyötyä irti.

Digitaalisten sisämarkkinoiden ajatuksena on yhdentää 28 kansallista markkina-aluetta yhdeksi yhteiseksi markkina-alueeksi. Hyvin toimivat digitaaliset sisämarkkinat voisivat kasvattaa EU:n taloutta jopa 415 miljardilla eurolla vuodessa ja luoda satoja tuhansia työpaikkoja.

Digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan strategiaan kuuluu 16 aloitetta, jotka liittyvät esimerkiksi tekijänoikeuksiin ja tietoverkkojen turvallisuuteen. Strategiaa toteutetaan vuoden 2016 loppuun asti. Siihen kuuluu:

• digitaalisten tuotteiden ja palveluiden saatavuuden parantaminen eurooppalaisten kuluttajien ja yritysten keskuudessa
• suotuisten ja tasapuolisten toimintaolojen kehittäminen digitaaliverkoille ja innovatiivisille palveluille
• digitaalitalouden kasvupotentiaalin maksimointi.

Talouskasvun veturina

Digitaaliteknologia on keskeinen osa EU:n talouskasvustrategiaa. Internetin päivittäisiä käyttäjiä on Euroopassa noin 250 miljoonaa, mutta toisaalta on 18 % ei ole koskaan käyttänyt sitä.

Digitaalitalous kasvaa 7 kertaa nopeammin kuin muu talous. Kasvu on pitkälti laajakaista-internetin   English (en) ansiota. Nopeilla laajakaistaverkoilla on yhtä mullistava vaikutus kuin sähkö- ja liikenneverkoilla sata vuotta sitten. Ne raivaavat myös tietä innovatiivisille palveluille, kuten sähköiselle terveydenhuollolle, älykkäille kaupungeille ja datavetoiselle valmistusteollisuudelle.

Euroopan komissio pyrkii edistämään laajakaistayhteyksien yleistymistä seuraavin keinoin:

• uudet kustannusten vähentämistä koskevat säännöt   English (en)
• seuraavan sukupolven liityntäverkkoja koskeva suositus   English (en)
• laajakaistan valtiontukisääntöjen tarkistetut suuntaviivat   English (en) .

Osana digitaalisia sisämarkkinoita koskevaa strategiaa komissio aikoo myös uudistaa EU:n televiestintäsääntöjä ja luoda kannustimia investoinneille nopeisiin yhteyksiin. Tieto- ja viestintätekniikan alan osuus EU:n taloudesta on lähes 5 prosenttia, ja se muodostaa 25 prosenttia yritysten kokonaiskustannuksista. Puolet EU:n tuottavuuden kasvusta on peräisin tieto- ja viestintätekniikkaan tehdyistä investoinneista.

Markkinoiden sääntely

EU:n sääntelytehtävä on muuttunut vuosien mittaan vastaamaan teknologioiden kehitystä ja markkinasuuntauksia. EU:n tehtävänä on

• antaa säännöt, jotka kattavat kaikki sähköisen viestinnän verkot ja palvelut
• varmistaa peruslaajakaistayhteys kaikille EU:ssa
• kannustaa kilpailua ja estä vanhojen kansallisten televiestintämonopolien hallitseva asema esimerkiksi nopeiden internetyhteyksien kaltaisissa palveluissa.

Kunkin EU-maan viranomaiset soveltavat sääntöjä omissa maissaan toisistaan riippumatta, mutta niiden kansalliset sääntelyviranomaiset koordinoivat toimintatapojaan EU:n tasolla Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimessä (BEREC)   English (en) .