Euroopan Unioni

EU:n perussopimukset

EU:n kaikki toiminta perustuu EU:n jäsenmaiden vapaaehtoisesti ja demokraattisesti hyväksymiin perussopimuksiin (oikeusvaltioperiaate). Jos esimerkiksi jotakin politiikanalaa ei mainita missään perussopimuksessa, komissio ei voi tehdä kyseistä alaa koskevia lakiehdotuksia.

Perussopimus on EU:n jäsenmaiden kesken tehty sitova sopimus. Siinä määritellään EU:n tavoitteet, EU:n toimielimiä koskevat säännöt ja päätöksentekomenettelyt sekä suhteet EU:n ja sen jäsenmaiden välillä.

Perussopimuksiin voidaan tehdä muutoksia, kun halutaan tehdä EU:n toiminnasta tehokkaampaa ja avoimempaa, valmistella uusien jäsenmaiden liittymistä tai ottaa käyttöön uusia yhteistyömuotoja, kuten yhteinen raha.

Perussopimusten nojalla EU:n toimielimet voivat hyväksyä lainsäädäntöä, jonka jäsenmaat panevat täytäntöön. Perussopimukset, muu lainsäädäntö, oikeuskäytäntö ja lainsäädäntöehdotukset löytyvät lyhentämättöminä EU-lainsäädännön EUR-Lex-tietokannasta.

EU:n tärkeimmät perussopimukset

Lissabonin sopimus

Allekirjoitus: 13.12.2007
Voimaantulo: 1.12.2009

Tavoite: EU:n toiminnan demokraattisuuden ja tehokkuuden lisääminen ja EU:n yhteisen äänen vahvistaminen keskusteltaessa globaaleista kysymyksistä, esim. ilmastonmuutos.

Tärkeimmät muutokset: Euroopan parlamentin vallan lisääminen, neuvoston äänestyskäytännön uudistaminen, mahdollisuus eurooppalaisen kansalaisaloitteen tekemiseen, Eurooppa-neuvoston pysyvän puheenjohtajan ja unionin ulkoasioiden korkean edustajan virkojen perustaminen sekä EU:n uuden ulkosuhdehallinnon perustaminen.

Lissabonin sopimuksessa määritellään entistä selkeämmin, missä asioissa toimivalta kuuluu
EU:lle
EU:n jäsenmaille
sekä EU:lle että jäsenmaille.

EU:n tavoitteet ja arvot on vahvistettu Lissabonin sopimuksessa ja EU:n perusoikeuskirjassa.

Lissabonin sopimus lyhentämättömänä

Vuonna 2004 allekirjoitettiin sopimus Euroopan perustuslaista, jonka tavoitteet olivat samankaltaiset kuin Lissabonin sopimuksen. Sopimusta ei kuitenkaan ratifioitu.

Nizzan sopimus

Allekirjoitus: 26.2.2001
Voimaantulo: 1.2.2003

Tavoite: EU:n toimielinten uudistaminen siten, että EU toimii tehokkaasti myös 25 jäsenmaan yhteisöksi laajennuttuaan.

Tärkeimmät muutokset: Komission kokoonpanon muuttaminen ja neuvoston äänestysjärjestelmän uudistaminen.

Nizzan sopimus lyhentämättömänä

Amsterdamin sopimus

Allekirjoitus: 2.10.1997
Voimaantulo: 1.5.1999

Tavoite: EU:n toimielinten uudistaminen uusien jäsenmaiden liittymistä silmällä pitäen.

Tärkeimmät muutokset: EU:n ja ETY:n perussopimusten muuttaminen, uudelleennumerointi ja konsolidointi. Päätöksenteon avoimuuden lisääminen (tavallisen lainsäätämismenettelyn käytön lisääminen).

Amsterdamin sopimus lyhentämättömänä

Sopimus Euroopan unionista – Maastrichtin sopimus

Allekirjoitus: 7.2.1992
Voimaantulo: 1.3.1993

Tavoite: Euroopan talous- ja rahaliiton valmistelu ja poliittiseen unioniin kuuluvien käsitteiden (kansalaisuus, yhteinen politiikka ulko- ja sisäasioissa) käyttöönotto.

Tärkeimmät muutokset: Euroopan unionin perustaminen ja Euroopan parlamentin päätöksentekovaltaa lisäävän yhteispäätösmenettelyn käyttöönotto. EU-maiden väliset uudet yhteistyömuodot esimerkiksi puolustus-, oikeus- ja sisäasioissa.

Maastrichtin sopimus lyhentämättömänä

Euroopan yhtenäisasiakirja

Allekirjoitus: 17.2.1986 (Luxemburg) / 28.2.1986 (Haag)

Voimaantulo: 1.7.1987

Tavoite: Toimielinten uudistaminen Portugalin ja Espanjan jäsenyyttä varten sekä päätöksenteon nopeuttaminen yhtenäismarkkinoiden perustamista silmällä pitäen.

Tärkeimmät muutokset: Määräenemmistöäänestyksen laajentaminen neuvostossa (minkä seurauksena yksittäisen maan oli vaikeampi kumota lakiehdotuksia veto-oikeudellaan), yhteistyö- ja hyväksyntämenettelyjen käyttöönotto sekä Euroopan parlamentin vaikutusvallan lisääminen.

Euroopan yhtenäisasiakirja lyhentämättömänä

Sulautumissopimus – Brysselin sopimus

Allekirjoitus: 8.4.1965
Voimaantulo: 1.7.1967

Tavoite: Toimielinten rationalisoiminen.

Tärkeimmät muutokset: Kaikkia kolmea Euroopan yhteisöä (ETY, Euratom ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisö) palvelevien komission ja neuvoston perustaminen. Kumottu Amsterdamin sopimuksella.

Sulautumissopimus lyhentämättömänä

Rooman sopimukset – ETY:n ja Euratomin perustamissopimukset

Allekirjoitus: 25.3.1957
Voimaantulo: 1.1.1958

Tavoite: Euroopan talousyhteisön (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustaminen.

Tärkeimmät muutokset: Euroopan integraation laajentaminen yleiseen talousyhteistyöhön.

Euroopan talousyhteisön perustamissopimus lyhentämättömänä
Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus lyhentämättömänä

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus

Allekirjoitus: 18.4.1951

Voimaantulo: 23.7.1952

Voimassaolo päättyi: 23.7.2002

Tavoite: Keskinäisen riippuvuuden lisääminen hiilen ja teräksen tuotannossa siten, ettei yksi maa enää voisi toteuttaa armeijan liikekannallepanoa muiden maiden tietämättä. Sopimus lievitti toisen maailmansodan jälkeisiä epäluuloja ja jännitteitä. Sen voimassaolo päättyi vuonna 2002.

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus lyhentämättömänä


Perussopimuksia on muutettu sitä mukaa kuin uusia maita on liittynyt EU:hun:

  • 1973 (Tanska, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta)
  • 1981 (Kreikka)
  • 1986 (Espanja ja Portugali)
  • 1995 (Itävalta, Suomi ja Ruotsi)
  • 2004 (Tšekki, Kypros, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia)
  • 2007 (Bulgaria ja Romania).
  • 2013 (Kroatia).
Back to top