European Union website, the official EU website

Sisärajat poistuvat

Sisärajat poistuvat

1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999

Sisärajat poistuvat

Itä- ja Keski-Euroopan maiden kommunistihallinnon romahdettua maat alkavat lähentyä muuta Eurooppaa. Vuonna 1993 yhtenäismarkkinoiden perustaminen saatetaan loppuun, ja tavarat, palvelut, ihmiset ja raha saavat liikkua alueella vapaasti. 1990-luvulla tulee voimaan myös kaksi uutta perussopimusta: Maastrichtin sopimus (sopimus Euroopan unionista) vuonna 1993 ja Amsterdamin sopimus vuonna 1999. Ympäristönsuojelu sekä turvallisuus- ja puolustusyhteistyö EU:n sisällä alkavat herättää yhä enemmän kiinnostusta. Vuonna 1995 unioniin liittyy kolme uutta maata: Itävalta, Suomi ja Ruotsi Schengenin sopimuksilla (jotka nimetään ensimmäisen sopimuksen tekopaikan, pienen luxemburgilaiskylän mukaan) poistetaan sisärajoilta vähitellen matkustajaliikenteen passintarkastukset. Miljoonat nuoret pääsevät opiskelemaan ulkomaille EU:n tuella. Viestintä helpottuu, kun kännyköiden ja internetin käyttö yleistyy.

1991

Balkanilla Jugoslavia alkaa hajota vuonna 1991. Taistelut puhkeavat ensin Kroatiassa ja sitten Bosnia ja Hertsegovinassa, jossa käydään veristä sisällissotaa serbien, kroaattien ja muslimien välillä.

7. helmikuuta 1992

Sopimus Euroopan unionista allekirjoitetaan Maastrichtissa. Se on merkittävä EU:n virstanpylväs, jolla asetettiin selkeät säännöt tulevalle yhtenäisvaluutalle ja ulko- ja turvallisuuspolitiikalle sekä tiiviimmälle yhteistyölle oikeus- ja sisäasioissa. Sopimuksessa nimi ”Euroopan unioni” otetaan virallisesti käyttöön ”Euroopan yhteisön” sijasta.

1. tammikuuta 1993

Yhtenäismarkkinat ja neljä vapautta otetaan käyttöön: tavaroiden, palvelujen, ihmisten ja pääoman vapaa liikkuminen on nyt todellisuutta. Vuoden 1986 jälkeen on laadittu yli 200 lakia veropolitiikasta, liiketoiminnan sääntelystä, ammattipätevyysvaatimuksista ja muista avointen rajojen esteistä. Joidenkin palvelujen vapaa liikkuvuus siirtyy myöhemmäksi.

1. tammikuuta 1995

Itävalta, Suomi ja Ruotsi liittyvät EU:hun. Unionin 15 jäsenvaltiota käsittävät nyt lähes koko läntisen Euroopan.

Jäsenvaltiot Jäsenvaltiot: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Uudet jäsenvaltiotUudet jäsenvaltiot: Itävalta, Suomi ja Ruotsi.

Kartta – EU:n jäsenvaltiot vuonna 1995 © Euroopan unioni 

EU-maat ja niiden liittymisvuodet

26. maaliskuuta 1995

Schengenin sopimus tulee voimaan seitsemässä maassa: Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Luxemburgissa, Portugalissa, Ranskassa ja Saksassa. Minkä tahansa valtion kansalaiset voivat matkustaa näiden maiden välillä ilman passintarkastusta rajalla. Myöhemmin muitakin maita on luopunut passintarkastuksista ja liittynyt Schengenin alueeseen.

17. kesäkuuta 1997

Amsterdamin sopimus allekirjoitetaan. Se perustuu Maastrichtin sopimukseen ja siinä esitellään suunnitelmat EU-toimielinten uudistamiseksi, Euroopan kansainvälisen aseman vahvistamiseksi ja resurssien kohdentamiseksi työllisyyteen ja kansalaisten oikeuksiin.

13. joulukuuta 1997

EU:n johtajat päättävät aloittaa jäsenyysneuvottelut 10 Keski- ja Itä-Euroopan maan kanssa. Maat ovat Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. Mukaan otetaan myös Välimeren saaret Kypros ja Malta. Vuonna 2000 Nizzassa sovitaan perustamissopimuksen muutoksista ja uudistetaan EU:n äänestyssääntöjä, minkä ansiosta laajeneminen voi edistyä.

1. tammikuuta 1999

Euro otetaan käyttöön 11 valtiossa (myös Kreikassa vuonna 2001), ensin vain tili- ja kirjanpitovaluuttana ja rahansiirroissa. Setelien ja kolikoiden vuoro on myöhemmin. Euromaita ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska ja Suomi. Ruotsi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta päättävät toistaiseksi olla käyttämättä euroa.

1990-luvun loppu

Matkapuhelimet ja internet mullistavat tavan, jolla ihmiset viestivät keskenään. Uudenlaisen viestinnän mahdollistava teknologia on eurooppalaista. Nuoret matkustelevat enemmän, ja opiskelijat pitävät usein välivuoden nähdäkseen maailmaa – ja pitävät yhteyttä sähköpostilla.

1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999
Ks. myös: