Euroopan Unioni

Talous

Talous

Sisämarkkinoilla EU:n 28 jäsenmaata muodostavat yhteisen markkina-alueen. Sisämarkkinoidensa ansiosta EU on merkittävä maailmanlaajuinen talousmahti.

EU:n talouspolitiikan tavoitteena on työpaikkojen luominen ja kasvun edistäminen hyödyntämällä rahoituslähteitä entistä paremmin, poistamalla sijoitusten esteitä ja antamalla sijoitushankkeille näkyvyyttä ja teknistä tukea.

EU:n talouden koko

Tavaroiden ja palvelujen kokonaistuotannolla eli bruttokansantuotteella (BKT) mitattuna EU:n talous on suurempi kuin Yhdysvaltain talous. Vuonna 2017 EU:n BKT oli noin

  • 15 300 miljardia euroa

Kauppa

EU-maiden kokonaiskaupasta yli 64 % on niiden keskinäistä kauppaa.

Vaikka EU:ssa asuu vain 6,9 % maailman väestöstä, EU-maiden ja sen ulkopuolisten maiden välinen kauppa muodostaa noin 15,6 % koko maailman viennistä ja tuonnista.

EU on yksi kolmesta maailmankaupan suurimmasta toimijasta Yhdysvaltojen ja Kiinan ohella.

Vuonna 2016 EU-maiden osuus tavaroiden viennistä ja tuonnista oli toiseksi suurin maailmassa.

EU-maiden osuus maailman tavaraviennistä oli 15,6 %. Suurinta osuutta piti hallussaan Kiina, joka ohitti EU:n ensi kertaa vuonna 2014. Vuonna 2016 Kiinan osuus tavaraviennistä oli 17,0 %. Kolmanneksi suurin tavaroiden viejä oli Yhdysvallat, jonka osuus oli 11,8 %.

Suurin tavarantuoja maailmassa oli puolestaan Yhdysvallat (17,6 %) ennen EU-maita (14,8 %) ja Kiinaa (12,4 %).

Työllisyys

Työllisyysaste eli työllisen työikäisen väestön osuus on keskeinen yhteiskunnallinen indikaattori, jota käytetään analysoitaessa työmarkkinoiden kehitystä.

Vuonna 2008 alkaneen maailmanlaajuisen talouskriisin ja euroalueen epävakaiden vuosien jälkeen työllisyysaste on viime vuosina noussut jatkuvasti.

Lähde: Eurostat

Työttömyys

Työttömyysaste on työttömien osuus työvoimasta. Se on tärkeä yhteiskunnallis-taloudellinen indikaattori.

Seuraavassa kaaviossa esitetään EU-maiden työttömyysasteet.

Lähde: Eurostat

Sukupuolten palkkaero

Tasoittamaton sukupuolten välinen palkkaero tarkoittaa mies- ja naispuolisten palkansaajien keskimääräisten bruttotuntiansioiden välistä eroa prosenttiosuutena miespuolisten palkansaajien keskimääräisestä bruttotuntipalkasta. Se lasketaan yrityksistä, joissa on vähintään 10 työntekijää.

Sukupuolten palkkaero on yleensä selvästi pienempi nuorilla työntekijöillä ja kasvaa iän mukana. Tämä voi johtua siitä, että naisten työura yleensä keskeytyy miehiä useammin. Palkkaero on huomattava erityisesti ikääntyneiden ryhmässä, mikä johtuu siitä, että palkkaeron tasoittamiseen tähtääviä toimia ei vielä ollut heidän aloittaessaan työuraansa.

Kuten seuraava kaavio osoittaa, palkkaero vaihtelee huomattavasti eri puollilla EU:ta.

Tietoja ei ole saatavilla joistakin EU-maista.

Lähde: Eurostat

Verkkokauppa

Ostosten teko verkossa on erittäin suosittua EU:ssa. Verkko-ostaminen kasvaa tasaisesti erityisesti nuorten internetkäyttäjien keskuudessa.

Seuraavassa kaaviossa esitetään suosituimmat verkosta ostetut tavarat ja palvelut.

Lähde: Eurostat

Kuten seuraava kaavio osoittaa, lähes 70 % verkko-ostoksia tehneistä ilmoittaa ostamisen tai tilaamisen sujuneen ongelmitta.

Lähde: Eurostat

Liikenne

Sujuva ja tehokas matkustaja- ja tavaraliikennejärjestelmä on EU:n yrityksille ja kansalaisille olennaisen tärkeä. EU:n liikennepolitiikan tavoitteena on edistää puhdasta, turvallista ja tehokasta liikennettä Euroopassa.

Seuraavissa kaavioissa esitetään

  • sisämaanliikenteen jakautuminen liikennevälineittäin (junat, linja-autot ja johdinautot) eri EU-maissa
  • lentoliikenteen matkustajamäärät
  • laivaliikenteen matkustajamäärät

Lähde: Eurostat

Lähde: Eurostat

Tietoja ei ole saatavilla joistakin EU-maista.

Lähde: Eurostat

Uusiutuva energia

EU:n uusiutuvia energialähteitä ovat tuulivoima, aurinkoenergia, vesivoima, vuorovesienergia, geoterminen energia, biopolttoaineet ja uusiutuva jäte. Uusiutuvien energialähteiden käytön hyötyjä ovat muun muassa

  • vähäisemmät kasvihuonekaasupäästöt
  • energialähteiden monipuolistuminen
  • vähäisempi riippuvuus fossiilisten polttoaineiden ja etenkin öljyn ja kaasun markkinoista.

Uusiutuvan energian käyttö on kasvanut voimakkaasti EU:ssa viime vuosina. Sen osuus energian kokonaisloppukulutuksesta on lähes kaksinkertaistunut viime vuosina, kuten seuraava kaavio osoittaa.

Lähde: Eurostat

Back to top