Euroopan Unioni

Euron hallinnointi

Euron hallinnointi

Euro on toiseksi käytetyin rahayksikkö maailmanlaajuisessa rahaliikenteessä; euromääräisten maksujen osuus kokonaismäärästä on noin 39 prosenttia. Kokonaismäärään ei ole laskettu euroalueen sisäistä maksuliikennettä. Euro on myös muille maille houkutteleva varantovaluutta. Vuonna 2017 noin 20 prosenttia maailman valuuttavarannoista oli euromääräisiä.

Euroalueen korkotaso vaikuttaa talouden kehitykseen ja hintavakauteen. Kaikki päivittäiset valuutansiirrot ja ‑vaihdot vaativat yleistä hallinnointia: siitä vastaa Frankfurtissa sijaitseva riippumaton Euroopan keskuspankki (EKP). EKP on euroon siirtyneiden 19 EU-maan keskuspankki, jonka tehtävänä on ylläpitää hintavakautta ja säilyttää euron ostovoima.

EU-maat vastaavat verojen kantamisesta ja päättävät itse omista talousarvioistaan, mutta kansalliset hallitukset ovat laatineet yhteiset julkista taloutta koskevat säännöt, joiden avulla koordinoidaan vakautta, kasvua ja työllisyyttä lisääviä toimia.

Kolikoiden ja seteleiden valmistus

Eurosetelien valmistamisesta ovat vuodesta 2002 vastanneet kansalliset keskuspankit yhdessä. Kukin kansallinen keskuspankki vastaa omasta suhteellisesta osuudestaan eri suuruisten setelien vuotuisessa kokonaistuotannossa.

Eurokolikoiden valmistamisesta vastaavat euroalueen maiden hallitukset.

Väärennösten torjuminen

Turvallisuus oli keskeinen näkökohta eurokolikoiden ja ‑seteleiden suunnittelussa. Niiden väärentäminen onkin euroalueella ollut suhteellisen vähäistä. Koska kunkin maan eurokolikot ja ‑setelit – omine erityispiirteineen – ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella, tarvitaan yhteisiä sääntöjä ja koordinointia väärennösten tehokkaaseen torjuntaan kaikissa maissa. EU:n väärennösten torjunta perustuu neljään periaatteeseen: ennaltaehkäisy, estäminen, koulutus ja yhteistyö.

Back to top