EU:n tavoitteet ja arvot

Tavoitteet

Euroopan unionin päämääränä on

• edistää rauhaa, eurooppalaisia arvoja ja kansalaisten hyvinvointia
• tarjota kansalaisille vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, jolla ei ole sisärajoja
• toteuttaa kestävää kehitystä, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva kilpailukykyinen markkinatalous sekä ympäristönsuojelu
• torjua sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää
• edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä
• edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota sekä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta
• kunnioittaa kulttuurien ja kielten moninaisuutta
• perustaa talous- ja rahaliitto, jonka rahayksikkö on euro.

Arvot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisenä arvopohjana on yhteiskunta, jossa vaalitaan osallisuuden, suvaitsevaisuuden, oikeusvaltion, solidaarisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita. Seuraavat arvot ovat erottamaton osa eurooppalaista elämäntapaa:

• Ihmisarvo
  Ihmisarvo on loukkaamaton. Sitä on kunnioitettava ja suojeltava, ja se on kaikkien perusoikeuksien perusta.

• Vapaus
  Liikkumisen vapaus antaa kansalaisille oikeuden liikkua ja asua vapaasti unionin alueella. Yksittäiset vapaudet, kuten yksityiselämän kunnioittaminen, ajatuksen ja uskonnon vapaus, sananvapaus, kokoontumisvapaus sekä tiedonvälityksen vapaus, on suojattu EU:n perusoikeuskirjalla.

• Demokratia
  EU:n toiminta perustuu edustukselliseen demokratiaan. EU:n kansalaisuus antaa myös tiettyjä poliittisia oikeuksia. Jokaisella täysi-ikäisellä EU:n kansalaisella on oikeus asettua ehdolle ja äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa. EU:n kansalaisilla on myös oikeus asettua ehdolle ja äänestää vaaleissa asuinmaassaan tai alkuperäisessä kotimaassaan.

• Tasa-arvo
  Tasa-arvo merkitsee kaikkien kansalaisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on kaiken EU-politiikan ja Euroopan yhdentymisen perusta. Sitä on sovellettava kaikilla aloilla. Samapalkkaisuuden periaate sisältyi jo Euroopan talousyhteisön perustamissopimukseen vuonna 1957. Tasa-arvon toteutumisessa on vielä puutteita, mutta EU on edistynyt siinä merkittävästi.

• Oikeusvaltioperiaate
  EU:n perustana ovat oikeusvaltion periaatteet: sen kaikki toiminta saa oikeutuksensa perussopimuksista, joista jäsenvaltiot ovat vapaaehtoisesti ja demokraattisesti sopineet yhdessä. Lakia ja oikeutta ylläpitää riippumaton oikeuslaitos. EU-maat ovat antaneet lopullisen tuomiovallan unionin tuomioistuimelle, jonka tuomioita kaikkien on noudatettava.

• Ihmisoikeudet
  Ihmisoikeudet on suojattu EU:n perusoikeuskirjalla. Niitä ovat oikeus suojeluun syrjinnältä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen, oikeus henkilötietojen suojaan sekä oikeus saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Nämä tavoitteet ja arvot ovat EU:n perusta. Ne on vahvistettu Lissabonin sopimuksessa ja EU:n perusoikeuskirjassa.

Euroopan unionille myönnettiin vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinto rauhan, sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisestä Euroopassa.

Talousyhteisöstä poliittiseksi unioniksi

Euroopan unioni (EU) on ainutlaatuinen taloudellinen ja poliittinen liitto, jonka 27 jäsenmaata kattavat suuren osan Euroopan mantereesta.

EU:n syntyyn johtanut Euroopan yhdentyminen alkoi toisen maailmansodan jälkimainingeissa. Ensiksi ryhdyttiin rakentamaan taloudellista yhteistyötä: ajatuksena oli, että kun maat käyvät toistensa kanssa kauppaa, ne tulevat taloudellisesti riippuvaisiksi toisistaan ja välttävät tämän vuoksi konflikteja.

Vuonna 1958 syntyi Euroopan talousyhteisö (ETY), jossa oli alun perin mukana 6 maata: Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa.

Sen jälkeen yhteisöön on liittynyt 22 maata, ja aikojen kuluessa EU:n alueelle on luotu laajat sisämarkkinat, jotka kehittyvät edelleen.

Yhdistynyt kuningaskunta erosi Euroopan unionista 31. tammikuuta 2020.

Alkuaikojen puhtaasta talousyhteisöstä on vähitellen tullut laaja-alainen organisaatio, jonka toiminta-aloihin kuuluvat esimerkiksi ilmasto, ympäristö, kansanterveys, ulkosuhteet ja turvallisuus sekä oikeusasiat ja muuttoliike. Euroopan talousyhteisön (ETY) nimi muutettiinkin vuonna 1993 Euroopan unioniksi (EU).

Vakaus, yhteinen raha, kasvu ja vapaa liikkuvuus

EU on saanut aikaan rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin kauden, joka on kestänyt jo yli puoli vuosisataa. Unioni on toimillaan nostanut elintasoa ja luonut yhteisen rahan, euron. Sitä käyttää yli 340 miljoonaa EU-kansalaista 19 maassa.

Monien EU-maiden väliltä on poistettu rajatarkastukset, joten ihmiset voivat liikkua vapaasti lähes kaikkialla EU:ssa. Asuminen, työskentely ja matkustaminen muissa EU-maissa on entistä helpompaa. Kaikilla EU:n kansalaisilla on oikeus ja vapaus valita, missä EU-maassa he haluavat opiskella, tehdä työtä tai viettää eläkepäiviään. Työllisyyttä, sosiaaliturvaa ja verotusta koskevissa asioissa jokaisen jäsenmaan on kohdeltava EU-kansalaisia samalla tavalla kuin omia kansalaisiaan.

EU:n talouden keskeinen voimatekijä ovat sisämarkkinat. Niiden ansiosta useimmat tavarat, palvelut, raha ja ihmiset voivat liikkua unionissa vapaasti. EU:n tavoitteena on laajentaa sisämarkkinoita edelleen muun muassa energia- ja pääomamarkkinoille, jotta eurooppalaiset saavat niistä mahdollisimman suuren hyödyn.

Avoin ja demokraattinen hallinto

EU haluaa tehdä hallinnostaan ja toimielimistään entistä avoimempia ja demokraattisempia. Päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia.

Euroopan parlamentille, joka valitaan suorilla vaaleilla, on annettu lisää valtaa, ja myös EU-maiden kansallisten parlamenttien asema on vahvistunut. Ne toimivat tiiviissä yhteistyössä EU:n toimielinten kanssa.

EU:ssa noudatetaan edustuksellista demokratiaa, jossa kansalaisilla on unionin tasolla edustajansa Euroopan parlamentissa ja jäsenvaltioilla Eurooppa-neuvostossa ja EU:n neuvostossa.

EU:n demokraattisessa järjestelmässä kansalaisia kannustetaan antamaan palautetta EU:n politiikasta ja toimista sekä ehdottamaan niihin parannuksia niin valmistelun kuin toteutuksenkin aikana. Yksi uusimmista vaikutuskeinoista on eurooppalainen kansalaisaloite. Muita keinoja ovat esimerkiksi kantelut ja EU:n lainsäädännön soveltamista koskevat tiedustelut.

EU:n rooli maailmassa

Kauppa

Euroopan unioni on maailman suurin kauppaliittoutuma. Se on maailman suurin teollisuustuotteiden ja palvelujen viejä ja yli 100 maan suurin tuontimarkkina-alue.

Jäsenvaltioiden välinen vapaakauppa oli yksi keskeisistä tavoitteista EU:ta perustettaessa. Tämä on nyt mahdollista sisämarkkinoiden ansiosta. EU on lisäksi rajojensa ulkopuolella sitoutunut edistämään maailmankaupan vapauttamista.

Humanitaarinen apu

EU on sitoutunut auttamaan ihmisten ja luonnon aiheuttamien katastrofien uhreja. Sen tuki tavoittaa yli 120 miljoonaa henkilöä joka vuosi. EU ja sen jäsenmaat ovat yhdessä maailman johtava humanitaarisen avun antaja.

Diplomatia ja turvallisuus

EU:lla on tärkeä diplomaattinen rooli, ja se pyrkii toiminnallaan edistämään vakautta, turvallisuutta, hyvinvointia, demokratiaa, perusvapauksia ja oikeusvaltioperiaatetta kansainvälisellä tasolla.