Euroopan Unioni

Suomi

Perustiedot

Pääkaupunki: 

Helsinki

Pinta-ala: 

338 440 km2

Väkiluku: 

5 487 308 (2016)

Osuus EUn väkiluvusta: 

1,1 % (2016)

Bruttokansantuote (BKT): 

214,062 miljardia EUR (2016)

Virallinen EU-kieli (kielet): 

suomi, ruotsi

Valtiomuoto: 

parlamentaarinen tasavalta

Liittyi EUn jäseneksi: 

1.1.1995

Paikkoja Euroopan parlamentissa: 

13

Rahayksikkö: 

Euro. Euroalueen jäsen 1.1.1999 alkaen

Schengen-jäsenyys: 

Kyllä, Suomi on kuulunut Schengen-alueeseen 25.3.2001 alkaen.

Suomi on yksi viidestä pohjoismaasta ja EU:n pohjoisin jäsenmaa. Se on EU:n harvimmin asuttuja maita, ja lännessä sen rajanaapurina on Ruotsi, pohjoisessa Norja ja idässä Venäjä.

Suomen talouden tärkeimmät toimialat olivat vuonna 2015 julkinen hallinto, maanpuolustus, koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut (21,8 %), teollisuus (20,6 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus, majoitus- ja ravitsemistoiminta (17,0 %).

Suomen tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Ruotsi ja Yhdysvallat ja tuontimaat Saksa, Ruotsi ja Venäjä.

Suomi EU:ssa

Euroopan parlamentti

Suomella on 13 edustajaa Euroopan parlamentissa. Parlamentin jäsenet

Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto

EU:n neuvosto

EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Suomen hallituksen edustajat osallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin.

EU:n neuvoston puheenjohtajuus

EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin esimerkiksi komissiolla tai parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajavaltiona.

Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.

Suomen puheenjohtajakaudet:

Heinäkuu–joulukuu 1999 | heinäkuu–joulukuu 2006 | heinäkuu–joulukuu 2019

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaa

Euroopan komissio

Suomesta Euroopan komission jäseneksi on valittu Jyrki Katainen, joka on työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava komission varapuheenjohtaja.

Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto.

Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Suomella on 9 edustajaa Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon mahdolliset vaikutukset EU-maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.

Euroopan alueiden komitea

Suomella on 9 edustajaa Euroopan alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.

Pysyvä EU-edustusto

Suomi pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsa kautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.

Talousarviot ja rahoitus

Kuinka paljon rahaa Suomi antaa ja saa?

Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti kykynsä mukaan. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa. EU:n talousarvion tarkoituksena ei ole vaurauden jakaminen uudelleen, vaan siinä keskitytään kokonaisvaltaisesti kaikkien eurooppalaisten tarpeisiin.

Suomen osuus EU-rahoituksesta vuonna 2015:

  • EU-rahoitus Suomessa: 1,330 miljardia EUR
  • EU-rahoitus suhteessa Suomen bruttokansantuloon: 0,64 %
  • Suomen maksut EU:n talousarvioon: 1,729 miljardia EUR
  • Suomen EU-maksujen osuus suhteessa maan bruttokansantuloon: 0,83 %

Lisätietoa EU:n talousarviosta, tuloista ja menoista:

EU:n rahoittamat hankkeet Suomessa

Suomen EU:n talousarvioon maksamilla varoilla rahoitetaan hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.

Lisätietoa EU-rahoituksesta jäsenmaissa (myös Suomessa).

Käytännön tietoa