Komissaari McGuinness suomalaisnuorille: tarttukaa rohkeasti tulevaisuuden haasteisiin

Käytämme rahoituspalveluita päivittäin ostaessamme tavaroita ja palveluita käteisellä, pankkikortilla tai älypuhelimella. Raha-asiat ovat osa nuorten elämää esimerkiksi heidän nostaessaan opinto- tai asuntolainaa tai vakuuttaessaan ensimmäistä autoaan. Raha-asioita hoitaessa voi vaikuttaa myös siihen, että tehdyt sijoitukset edistävät kestävää kehitystä. Suomessa marraskuussa vieraillut EU:n rahoituspalveluista, rahoitusvakaudesta ja pääomamarkkinaunionista vastaava komissaari Mairead McGuinness keskusteli nuorten kanssa talousasioista ja kertoi urastaan.

McGuinness kertoi nuorille halunneensa jo varhain opiskella toimittajaksi, vaikkei hän tuntenut yhtään toimittajaa. Hän tähdensi, että tavoitteiden saavuttamisessa on tärkeää pitää kiinni unelmastaan, vaikka sitä tavoitellessaan kokisikin epävarmuutta. Yliopistossa maataloutta ja taloustiedettä opiskelleelle McGuinnessille unelmat kävivät toteen, sillä hän työskenteli pitkään toimittajana, tutkijana ja radiotuottajana.

Vuonna 2004 McGuinness asettui 45-vuotiaana ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa, vaikka ei tuntenut yhtään poliitikkoakaan eikä hänen perheestäänkään kukaan ollut mukana politiikassa. Ehdolle asettuminen ja omien kasvojen näkeminen vaalijulisteessa oli hänestä pelottava kokemus, sillä ihmiset eivät välttämättä pidä hänen näkemyksistään tai hänen edustamastaan puolueesta.

”Kampanjan jatkaminen oli haaste, mutta olen erittäin iloinen, että tein sen. Valtavan haasteen kohdatessaan tekisi mieli juosta toiseen suuntaan. Jos kuitenkin päättää tarttua haasteeseen kaikkine vaikeuksineen ja selättää sen, on valtavan palkitsevaa huomata selvinneensä vaikeasta vaiheesta elämässään. Asetuin siis ehdolle ja tulin valituksi Euroopan parlamenttiin, ja minut on valittu kolme kertaa uudelleen. Vuosi sitten maani nimitti minut komissaariehdokkaaksi ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen antoi rahoituspalveluiden salkun hoidettavakseni”, McGuinness kuvasi.

Pankkikonttoreista ja käteisestä rahasta digirahaan ja vastuulliseen sijoittamiseen

Pankkikonttoreita suljetaan ympäri Eurooppaa, koska ihmiset käyttävät enenevästi verkkopankkia tai fintech-palveluita, ja harvalla on enää käteistä rahaa lompakossaan. Koronapandemian myötä korttimaksaminen on yleistynyt entisestään, kun kaupat eivät enää ole halunneet hyväksyä käteismaksuja.

Keskuspankkien digitaalisten valuuttojen (CBDC, Central Bank Digital Currency) käyttöönottoa tutkitaan ympäri maailmaa. Euroopan keskuspankki ja euroalueen kansalliset keskuspankit selvittävät, millainen digitaalinen euro etuineen ja riskeineen olisi ja mitä se merkitsisi kuluttajille ja pankkien tarjoamille palveluille. McGuinness ei näe digitaalisen euron käyttöä tulevaisuudessa pois suljettuna vaihtoehtona, mutta tämän pohdinnan ohella on mietittävä myös digitaaliseen valuuttaan liittyviä tietosuojakysymyksiä ja käteisen rahan roolia. McGuinnessin mukaan käteistä rahaa tarvitaan jatkossakin, koska ihmiset haluavat edelleen käyttää sitä eikä kaikilla ole pankkitiliä.

Nuori mies yleisöstä kertoi sijoittaneensa uteliaisuuttaan 20 euroa kryptovaluuttaan ja saaneensa sijoitukselleen tuottoa jo neljättä vuotta peräkkäin. Hän kertoikin kiinnostuneensa sijoittamisesta ja avanneensa sijoitustilin, ja on sijoittanut myös pitkäaikaisiin sijoituskohteisiin. McGuinness painotti sijoitustoiminnan ja raha-asioiden ymmärtämisen merkitystä, sillä ihmisillä on paljon rahaa huonon tuoton tarjoavilla pankkitileillä.

Ilmastonmuutos huolettaa nuoria, jotka kokevat epävarmuutta ja pelkäävät, että ilmastotoimien osalta aika käy vähiin. McGuinnessin mukaan pelon ei pidä antaa halvaannuttaa, sillä se estää toimimasta. EU:n päämääränä on saada yritykset taloudellisen raportoinnin lisäksi raportoimaan ympäristö- ja ilmastovaikutuksistaan. Esimerkiksi pankkien ja rahoituslaitosten on tulevaisuudessa pystyttävä raportoimaan, kuinka suuri osuus niiden portfolioista on investoitu kestäviin kohteisiin. Tiedon, läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden avulla rahoitusvirtoja yritetään ohjata kestävän kehityksen tavoitteita tukeviin kohteisiin ympäristölle haitallisiin kohteisiin sijoittamisen sijaan.

McGuinness pitää ilmastonmuutosta myös riskinä rahoitusjärjestelmälle, sillä jos pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on paljon rahaa riskisijoituksissa tai varoissa, jotka eivät ole kestäviä pitkällä aikavälillä, se voi vaikuttaa niiden varojen laatuun, mikä taas voi johtaa taloudelliseen epävakauteen.

Keskustelua Euroopan tulevaisuudesta ja maiden välisestä yhteistyöstä

Euroopan tulevaisuuskonferenssissa kansalaiset voivat keskustella näkemyksistään siitä, mihin Euroopan tulisi tulevaisuudessa suunnata. McGuinnessin mukaan ihmisillä on yleensä kaksi ajatusta Euroopasta. Yhtäältä heidän mielestään on hienoa olla osa suurempaa kokonaisuutta. Toisaalta Euroopan ei haluta sekaantuvan jäsenmaan omiin tai arkaluontoisiin asioihin.

”Olen kotoisin Irlannista, EU-jäsenmaasta, jonka väestö on pieni. Siksi pidän Euroopassa siitä, että pienenkin maan edustajalla on tasavertainen ääni. Oivalsin Euroopan parlamentissa, että jos käyttää ääntään hyvin ja sitoutuu tehokkaasti, voi vaikuttaa asioihin. Asioita eivät aina edistä eniten ne, jotka ovat äänekkäimpiä ja suurimpia, vaan hyvin usein edistystä saavat aikaan hiljaiset ja kuuntelevat, jotka puuttuvat asiaan oikeaan aikaan oikealla tavalla, kunnioittavasti. Opin tämän kantapään kautta aloittaessani Euroopan parlamentissa. Olin erittäin kärsimätön saamaan asioita aikaan, ja tajusin, että kärsimättömyys, etenkin jos sen näyttää, ei ole kovin hyvä merkki. On siis yritettävä malttaa, sillä asioita ei ole aina mahdollista saada tapahtumaan nopeasti. Lisäksi on mietittävä, miten saa ihmiset mukaan ja tekemään yhteistyötä”, McGuinness kertoi.

McGuinness totesi Ison-Britannian EU-eron olleen tuskallinen prosessi ja osapuolten uuden suhteen rakentamisen olevan haasteellista ja vievän aikansa. Jos useampi EU-jäsenmaa päätyisi eroamaan EU:sta, tuloksena olisi entistä hajautuneempi Eurooppa. Hän muistutti, että esimerkiksi koronapandemian hoidossa tai ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tarvitaan yhteistyötä sekä kansainvälisiä, yhteisiin sopimuksiin perustuvia toimia.

Koronapandemian oppi tulevaisuuden kriiseihin: emme ole voittamattomia vaan erittäin haavoittuvia

Koronakriisi on McGuinnessin mukaan opettanut, että kaikesta kehittyneisyydestämme huolimatta emme olleet valmiita ja että julkiset terveydenhuoltojärjestelmämme ovat aliresursoituja. Toisaalta EU pärjäsi kuitenkin hyvin rokotteen tuottamisessa. Seuraavassa kriisissä on kuitenkin oltava käytettävissä nykyistä suurempaa tutkimus- ja tuotantokapasiteettia.

”Kriisin suurin opetus on, että olimme EU:ssa hyvin riippuvaisia hyvin harvoista toimittajista sekä suojavarusteiden että joidenkin peruslääkkeiden osalta. Meidän on monipuolistettava hankintalähteitämme, jottemme olisi yhtä haavoittuvia. Terveydenhuoltojärjestelmällä on suoria vaikutuksia myös talouteen. Vältimme taloudellisen katastrofin sen ansiosta, että hallitusten reaktiona oli ohjata rahaa yritysten ja kansalaisten tukemiseen. Olemme siis onnistuneet vakauttamaan talouden, mutta kohtaamme nyt toimitusketjujen ongelmat ja työvoimapulan”, McGuinness summaa.

Tulevaisuuteen McGuinness suhtautuu kaikista haasteista huolimatta toiveikkaasti. Eteneminen kohti muutosta vaatii sekä sinnikkyyttä että kärsivällisyyttä. Hän toivoi, että myös tilaisuuteen osallistuneilla nuorilla olisi enemmän uskoa tulevaisuuteen, sillä olemme etuoikeutettuja moniin muihin verrattuna.

”On kauheaa, jos ne, jotka ovat etuoikeutetuimpia, tulevat pettyneimmiksi. Meidän on pystyttävä huolehtimaan myös suuremmista kysymyksistä, ei vain henkilökohtaisista huolistamme ja tarpeistamme.”