Euroopan nuorisoportaali
Tietoa nuorille eurooppalaisille

Yhteiskunnallinen osallisuus ja syrjäytyminen Suomessa

© shutterstock.com - Varina and Jay Patel
© shutterstock.com - Varina and Jay Patel
Osallisuutta edistävä yhteiskunta perustuu keskinäiseen kunnioitukseen ja solidaarisuuteen, tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ja kunnollisiin elinoloihin. Toteutuuko tämä suomalaisessa yhteiskunnassa ja yhteisöissä?

Ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksilla on vahva yhteys heidän kokemaansa hyvinvointiin. Osallisuus liittyy yhteisöön ja yhteiskuntaan kuulumisen tunteeseen, siihen osallistumiseen ja siinä osallisena olemiseen. Osallisuuden kokemus syntyy esimerkiksi työn, opiskelun, harrastusten tai järjestötoiminnan kautta. Osallisuus merkitsee myös vaikuttamista asioiden kulkuun ja vastuun ottamista seurauksista. Yhteiskunnallinen osallisuus tuottaa ihmisille hyvinvointia ja terveyttä, koska osallisuus luo mielekästä merkitystä elämään. Osallisuus nähdään usein syrjäytymisen vastaparina.

 

Syrjäytymisestä puhutaan usein prosessina, missä keskeistä on yksilön, perheen tai kokonaisten yhteisöjen ajautuminen yhteiskunnassa tavanomaisena ja yleisesti hyväksyttynä pidetyn elämäntavan, resurssien hallinnan ja elintason ulkopuolelle. Köyhyys on keskeisiä syitä sille, että ihmiset osallisuuden sijaan tuntevat itsensä syrjäytyneiksi. Terveys- ja sosiaalipalvelujen tai työmahdollisuuksien puute voi myös lisätä yhteiskunnallista syrjäytymistä. Ihminen voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi, vaikka olisikin hyvin koulutettu ja varakas.

 

Suurin osa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin. Kuitenkin monien lasten ja nuorten syrjäytyminen on tosiasia. Syrjäytyminen on prosessi, josta tunnetaan monia tärkeitä altistavia ja suojaavia tekijöitä.  Altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi maahanmuuton tai köyhyyden tuoma erillisyyden kokemus, vanhemman päihde- tai mielenterveysongelmat tai poikkeuksellisen ankara kasvatus. Suojaavia tekijöitä ovat muun muassa läheiset lämpimät ihmissuhteet kasvuympäristöissä tai onnistuminen koulunkäynnissä.

Nuoren syrjäytyminen on ehkäistävissä, kun eri tahot kantavat riittävää huolta lasten ja nuorten elämästä ja kukin ammattilainen kantaa vastuunsa lapsen, nuoren ja hänen vanhempiensa tarvitseman tuen tarjoamisesta yhteistoiminnassa muiden kanssa.

 

Nuoret ja yhteiskunnallinen osallisuus

 

Osallisuus on nuoren perusoikeus. Sillä tarkoitetaan mahdollisuutta vaikuttaa omaan lähiympäristöön, itseä koskevien päätösten tekoon ja itseä koskeviin asioihin. Nuorten on päästävä vaikuttamaan myös kaikille yhteisiin asioihin. Osallisuus antaa nuorille kokemuksen omista vaikuttamismahdollisuuksista ja kasvattaa uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin myös tulevaisuudessa. Osallisuuteen kasvetaan ja kasvatetaan. Kun nuori saa mahdollisuuden oppia, ideoida ja toteuttaa itselle ja lähiyhteisölleen mielekkäitä asioita, hän oppii samalla vaikuttamaan laajemmissakin yhteisöissä. Nuorena opittu osallisuus seuraa nuorta aikuisuuteen ja sitoo häntä osaksi yhteiskuntaa.

 

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi pyrkii edistämään nuorten osallisuutta kaikessa toiminnassaan. Allianssin verkkosivuille on koottu erilaisia osallisuusmenetelmiä ja materiaaleja.

 

EU:n nuorisostrategialla ja Youth in Action ‑ohjelmalla pyritään edistämään sosiaalista osallisuutta. Ne tarjoavat nuorille tilaisuuksia oppia ja  osallistua monenlaiseen toimintaan eri puolilla EU:ta. Voit myös osallistua EU:n jäsenneltyyn vuoropuheluun tai tutustua muiden nuorten mielipiteisiin, joita he ovat esittäneet nuorisokonferenssissa Kyproksella (2012).