Vanhuuseläkkeet
Eläkkeen hakeminen
Jos olet ollut töissä useassa EU-maassa, sinulle on saattanut kertyä eläkeoikeutta niistä kaikista.
Sinun on toimitettava eläkehakemuksesi asuinmaasi tai viimeisen työskentelymaasi virano mai s i lle. Jos et ole koskaan työskennellyt asuinmaassasi, sen viranomaiset toimittavat hakemuksesi viimeisen työskentelymaasi viranomaisille.
Kyseinen maa vastaa hakemuksen käsittelystä ja kerää tiedot eläkemaksuista kaikista maista, joissa hakija on työskennellyt.
Joissakin maissa eläkeasioista vastaava viranomainen lähettää sinulle automaattisesti eläkehakemuslomakkeen ennen kuin saavutat maan lakien mukaisen eläkeiän. Jos et saa tällaista lomaketta, ota yhteyttä eläkeviranomaiseen ja tiedustele, toimitetaanko lomake sinulle automaattisesti.
Tärkeää
Eläkkeen hakemista koskevia tietoja on syytä pyytää vähintään kuusi kuukautta ennen varsinaista eläkkeelle jäämistä, sillä eläkkeen myöntäminen useista eri maista voi kestää kauankin.
Tarvittavat asiakirjat
Eri maissa tarvitaan eri asiakirjoja, mutta yleensä tarvitaan ainakin pankkiyhteystiedot sekä jonkinlainen henkilöllisyystodistus.
Tarkempia tietoja saat hakemustasi käsittelevältä eläkeasioista vastaavalta viranomaiselta.
Eläkeikä ei ole kaikkialla sama
Toisissa EU-maissa eläkettä saa ryhtyä nostamaan myöhemmin kuin toisissa.
Voit hakea eläkettä nykyisessä asuinmaassasi (tai viimeisessä työskentelymaassasi) vasta sitten, kun olet saavuttanut siellä käytössä olevan lakisääteisen eläkeiän. Jos sinulle on kertynyt eläkettä muista maista, saat kyseiset eläkeosat vasta, kun olet saavuttanut näissä maissa käytössä olevan lakisääteisen eläkeiän.
On siis tärkeää ottaa etukäteen selvää kaikista työskentelymaistasi, miten tilanteesi muuttuu, jos ryhdyt nostamaan eläkettä aiemmin tai myöhemmin.
Jos ryhdyt nostamaan eläkettä yhdestä maasta aiemmin kuin jostain toisesta, tämä saattaa vaikuttaa saamasi eläkkeen määrään.
Saat lisäohjeita asuinmaasi ja/tai työskentelymaittesi viranomaisilta.
Tietoa eläkeikää koskevista säännöistä ja eläkejärjestelmistä eri EU-maissa:
Valitse maa
Esimerkkitapaus
Muista, että eläkeikä voi olla muualla erilainen - mahdollisesti myöhempi
Ranskalainen Caroline oli töissä Tanskassa 15 vuoden ajan, mutta palasi Ranskaan työuransa loppuvaiheessa. 62 vuotta täytettyään hän haki eläkettä tavalliseen ranskalaiseen tapaan, mutta sai vain hyvin pienen eläkkeen.
62-vuotiaana Carolinella on oikeus saada vasta eläkkeensä Ranskassa muodostunut osa. Tanskassa kertyneen osan hän saa 67 vuotta täytettyään, sillä se on Carolinen ikäluokan lakisääteinen eläkeikä Tanskassa.
Aikarajat
Joissakin EU-maissa eläkettä voi saada vasta, kun on ollut töissä tietyn vähimmäisajan.
Näissä tapauksissa eläkeasioista vastaava viranomainen ottaa huomioon kaikki ajanjaksot, jotka eläkkeen hakija on työskennellyt jossakin EU-maassa ja soveltaa kausien yhteenlaskemista koskevaa periaatetta.
Jos näin ei tapahdu, pyydä apua EU:n neuvontapalvelusta.
Esimerkkitapaus
Tom oli neljä vuotta töissä Saksassa ja 32 vuotta Portugalissa.
Saksassa on oltava töissä vähintään viisi vuotta, jotta on oikeutettu eläkkeeseen. Koska Tom oli työskennellyt Saksassa vain neljä vuotta, hän ei sillä perusteella olisi oikeutettu saksalaiseen eläkkeeseen.
Saksan eläkeviranomaisen oli kuitenkin otettava huomioon ajanjakso, jonka Tom oli työskennellyt Portugalissa. Sen perusteella Tom oli oikeutettu eläkkeeseen ja sai eläkettä neljästä Saksassa työskentelemästään vuodesta.
Alle vuoden pituiset vakuutusjaksot
Jos olet ollut jonkin maan eläkevakuutuksen piirissä alle vuoden, saatetaan soveltaa erityissääntöä, sillä joissakin EU-maissa eläkettä ei makseta, jos työssäoloaika on lyhyt. Tällöin kyseisen maan eläkevakuutuksen piirissä viettämääsi aikaa tai asuinaikaa ei kuitenkaan mitätöidä, vaan se otetaan huomioon laskettaessa eläkettä niissä maissa, joissa olet ollut töissä pitemmän aikaa.
Jos alle vuoden mittaisesta työskentelyajasta maksettavan eläkkeen saamisessa on ongelmia, ota yhteyttä EU:n neuvontapalveluun.
Kuinka eläke lasketaan
Kussakin EU-maassa, jossa olet työskennellyt, eläkeviranomaiset tarkastavat, kuinka paljon olet maksanut sen maan ja muiden maiden eläkejärjestelmään sekä kauanko olet työskennellyt kussakin maassa.
EU-tasattu kertymä
Kukin eläkeviranomainen ottaa huomioon työskentelyjaksot kaikissa EU-maissa ja laskee sen eläkkeen määrän, joka sen olisi maksettava.
Viranomainen laskee yhteen työskentelyjaksosi kaikissa EU-maissa ja määrittelee sen perusteella, miten paljon saisit eläkettä, jos olisit kuulunut kyseisen maan eläkejärjestelmään koko ajan (nk. teoreettinen määrä).
Tämän jälkeen summa mukautetaan vastaamaan aikaa, jonka olit todellisuudessa eläkevakuutuksen piirissä kyseisessä maassa (nk. pro rata -etuus).
Kansallinen kertymä
Jos olet oikeutettu kansalliseen eläkkeeseen (riippumatta työskentelyjaksoista muissa maissa), eläkeviranomainen laskee sinulle myös kansallisen eläkkeen määrän (nk. itsenäinen etuus).
Eläkelaskelman tulos
Kansallinen viranomainen vertailee pro rata -etuutesi ja itsenäisen etuutesi määrää, ja maksaa sinulle sen, joka niistä on suurempi.
Kunkin maan eläkepäätöksen mukana tulee lisäselvitys päätöksen perusteista P1-lomakkeella.
Esimerkkitapaus
Rosa oli töissä 20 vuotta Ranskassa ja 10 vuotta Espanjassa.
Molemmissa maissa eläkkeen saamiseen sovelletaan 15 vuoden vähimmäistyössäoloaikaa. Kumpikin maa laskee Rosan eläkkeen.
Ranskan viranomainen tekee kaksi laskelmaa.
- Se laskee Rosan kansallisen eläkkeen niiden 20 vuoden osalta, jotka hän työskenteli Ranskassa. Sanokaamme, että summa on 800 euroa.
- Samoin se laskee teoreettisen määrän sille eläkkeelle, jonka Rosa saisi, jos hän olisi työskennellyt Ranskassa kaikki 30 vuotta. Tämä summa voisi olla esimerkiksi 1 500 euroa. Sitten se määrittelee pro rata -eläkkeen määrän, eli Rosan Ranskassa työskentelemien vuosien suhteellisen osuuden teoreettisesta määrästä: 1 500 euroa x 20 vuotta Ranskassa / 30 vuotta yhteensä = 1 000 euroa.
Rosalla on oikeus tähän suurempaan summaan eli 1 000 euroon kuukaudessa.
Espanjan viranomainen ei laske Rosan kansallisen eläkkeen määrää, sillä Rosa on työskennellyt Espanjassa vähemmän aikaa kuin kansalliseen eläkkeeseen vaaditaan. Se laskee vain EU-tasatun kertymän määrän, joka perustuu teoreettiseen määrään. Kyseessä on se eläke, jonka Rosa saisi, jos hän olisi työskennellyt Espanjassa kaikki 30 vuotta. Tässä esimerkissä tämä summa on vaikkapa 1 200 euroa.
Sitten se määrittelee pro rata -eläkkeen määrän, eli Rosan Espanjassa työskentelemien vuosien suhteellisen osuuden teoreettisesta määrästä: 1 200 euroa x 10 vuotta Espanjassa / 30 vuotta yhteensä = 400 euroa.
Loppujen lopuksi tässä esimerkissä Rosa saa eläkettä 1 400 euroa.
Eläkkeen maksaminen
Jokainen sinulle eläkettä myöntänyt maa yleensä maksaa summan pankkitilille asuinmaahasi, jos asut EU:n alueella.
Jos et asu EU:n alueella, saatat joutua avaamaan erillisen pankkitilin kaikissa EU-maissa, joista saat eläkettä.
Työkyvyttömyyseläke ja leskeneläke
Edellä mainittuja sääntöjä noudatetaan myös työkyvyttömyyseläkkeitä ja leskeneläkkeitä laskettaessa. On tärkeää muistaa seuraavat seikat:
- Jos haet työkyvyttömyyseläkettä tai -etuutta, jokainen maa, jossa olet ollut töissä, voi haluta tutkia työkyvyttömyytesi erikseen - eikä niiden arvio työkyvyttömyydestäsi ole välttämättä sama. Yhdessä maassa sinut saatetaan arvioida vakavasti työkyvyttömäksi, toisessa taas sinua ei välttämättä pidetä työkyvyttömänä lainkaan.
- Eräissä EU-maissa ei makseta leskeneläkettä. Jos aviomiehesi tai -vaimosi on töissä ulkomailla ja sinun elatusturvasi riippuu hänestä mahdollisesti maksettavasta leskeneläkkeestä, tarkista, onko leskeneläke käytössä kyseisessä maassa.