Arkisto Arkisto Arkisto Arkisto

Unionin päätöksentekomenettelyt

Lainsäädäntö- ja talousarviomenettelyt

: Johdanto
Lainsäädäntömenettely
Talousarviomenettely
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Valmistelukunta on tehnyt ehdotuksia lainsäädäntö- ja talousarviomenettelyjen selkeyttämiseksi.
Nykyisistä neljästä lainsäädäntömenettelystä on säilytetty vain yhteispäätösmenettely. Tämän perustuslakiluonnoksessa tavanomaiseksi lainsäädäntöjärjestykseksi nimitettävän menettelyn yleistäminen on huomattavin uutuus. Myös erityisestä lainsäätämisjärjestyksestä määrätään, tosin menettelylausekkeella, jossa annetaan Eurooppa-neuvostolle mahdollisuus päättää tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen noudattamisesta.

Perustuslakiluonnoksessa määrätään talousarviomenettelyn yhteydessä, että Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto hyväksyvät talousarvion nykyistä selkeämpää menettelyä noudattaen, mikä omalta osaltaan vahvistaa parlamentin etuoikeuksia. Lisäksi monivuotisen rahoituskehyksen laatiminen kuuluu vastedes ministerineuvoston tehtäviin.

[ Takaisin sivun alkuun ]

LAINSÄÄDÄNTÖMENETTELY

Valmistelukunta ehdottaa unionin lainsäädäntömenettelyjen yksinkertaistamista.
Yhteistyömenettely, yksinkertainen lausuntomenettely (kuuleminen) sekä puoltavan lausunnon menettely on yhdistetty nimityksellä "erityinen lainsäätämisjärjestys". Ainoastaan yhteispäätösmenettely on tarkoitus säilyttää.
"Tavanomainen lainsäätämisjärjestys" on perustettu (I-33 ja III-302 artikla) nk. "yhteispäätösmenettelyn" mallin mukaisesti ja sitä noudattaen Euroopan parlamentista tulee todellinen lainsäätäjä yhdessä ministerineuvoston kanssa.
Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto antavat yhdessä eurooppalait ja -puitelait komission ehdotuksesta III-302 artiklan mukaisessa tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Tällä tavalla selkeytetään nykyisen perustamissopimuksen määräyksiä yhteispäätösmenettelystä: viittaukset komission ehdotukseen ja yhteispäätösmenettelyyn tehdään pelkästään mainitsemalla lait ja puitelait.
Valmistelukunta ehdottaa tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen soveltamista useisiin artikloihin ja sen myötä parlamentin päätösvallan lisäämistä. Yhteispäätösmenettelyn yleistäminen on samansuuntainen kuin määräenemmistöpäätöskäytännön laajentaminen koskemaan noin 20 säädöstä, mikä myös osaltaan helpottaa päätöksentekoa.

Perustuslakiluonnoksen I-33 artiklan mukaan tietyissä tapauksissa erityislait hyväksyy neuvosto yksin tai hyvin harvoin Euroopan parlamentti yksin, mutta vastedes nämä toimielimet eivät enää yhdessä hyväksy erityislakeja. Erityistä lainsäätämisjärjestystä sovelletaan edelleen useisiin oikeusperustoihin ja se vastaa entistä kuulemismenettelyä ja puoltavan lausunnon menettelyä. Perustuslakiluonnoksen I-24 artiklassa annetaan menettelylauseke , jonka mukaan Eurooppa-neuvosto voi päättää yksimielisesti (Euroopan parlamenttia kuultuaan ja kansallisille parlamenteille asiasta ilmoitettuaan) tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen soveltamisesta kaikkiin neuvoston antamien lakien tai puitelakien oikeusperustoihin.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TALOUSARVIOMENETTELY

Talousarvion vahvistamis- ja hyväksymismenettelyyn on tehty perustuslain III-310 artiklassa menettelyä ja aikataulua koskevia muutoksia. Euroopan parlamentin toimivalta lisääntyy, sillä talousarviomenettelyyn sovelletaan vastedes tavanomaista lainsäätämisjärjestystä, vaikka samalla parlamentille annetaan mahdollisuus tehdä lopullinen päätös jäsentensä määräenemmistöllä ja kolmen viidesosan enemmistöllä annetuista äänistä. Näin ollen Euroopan parlamentti viime kädessä päättää kaikista talousarvioon liittyvistä asioista.
Lisäksi entinen jako pakollisiin menoihin ja muihin menoihin on poistettu, ja niin parlamentin vaikutus ulottuu koko budjettiin. Aiemmin parlamentti saattoi viime kädessä päättää vain muista kuin pakollisista menoista. Näiden kahden menoluokan välisen eron poistamisesta mahdollisesti aiheutuvien vaikutusten lieventämiseksi toimielinten tehtäväksi annetaan III-319 artiklassa huolehtiminen siitä, että talousarviossa on käytettävissä varat, joiden avulla unioni voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan.
Viimeinen muutos talousarviomenettelyyn koskee arviointikertomusta (III-314 artikla), jonka komissio esittää vuosittain Euroopan parlamentille ja ministerineuvostolle. Tämän kertomuksen ja vastuuvapauden antamista koskevan menettelyn perusteella on voitava valvoa talousarvion toteuttamista asetettuihin tavoitteisiin nähden.

Perustuslain I-54 artiklassa vakiinnutetaan nykyään toimielinten välisellä sopimuksella tehty rahoitusnäkymien soveltamista koskevien menetelmien määrittely ja vahvistaminen. Vastedes ministerineuvosto vahvistaa monivuotisen rahoituskehyksen (jossa asetetaan III-308 artiklan mukaisesti määrärahojen enimmäismäärät menoluokittain) ja tekee päätöksensä saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän. Talousarvion on oltava monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

Yhteisön talousarvio noudattaa edelleen perinteisiä talousarviota koskevia periaatteita (I-52 artikla), joita ovat yhtenäisyys, jokavuotisuus ja tasapaino. Omien varojen osalta (I-53 artikla) ei ole ehdotettu muutoksia. Komission tehtävänä on edelleen vuosittaisen talousarvioluonnoksen esittäminen ja sen täytäntöönpano yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Euroopan parlamentin ja tilintarkastustuomioistuimen valvonnassa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla	Aihe	Huomautuksia
I-24 artiklan 4 kohta	Menettelylauseke	Uusia määräyksiä
I-33 artikla	Tavanomainen lainsäätämisjärjestys ja erityinen lainsäätämisjärjestys	Uusia määräyksiä
I-54 ja III-308 artikla	Monivuotinen rahoituskehys	Uusia määräyksiä
III-302 artikla	Tavanomainen lainsäätämisjärjestys	-
III-309-III-319 artikla	Talousarviomenettely	-

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]

Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita Eurooppa-valmistelukunnan laatimaa tekstiä.