Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopa-valmistelukunnan työn tulokset Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin toimielimet

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Arkisto   Arkisto   Arkisto   Arkisto

Unionin toimielimet


Euroopan parlamentti


Johdanto
Yleiset määräykset
Parlamentin kokoonpano
Lainsäätämisjärjestykset
Muita määräyksiä
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Valmistelukunnan ehdotukset Euroopan parlamentin uudistamiseksi koskevat lähinnä jäsenvaltioiden uutta paikkajakoa ja parlamentin toimivallan laajentamista unionin päätöksentekomenettelyissä. Valmistelukunta ehdottaa myös parlamenttia koskevien tärkeimpien määräysten yhdistämistä, samoin kuin muitakin toimielimiä koskevissa ehdotuksissaan, yhteen artiklaan perustuslain ensimmäisessä osassa, jotta niiden merkitys korostuisi (I-19 artikla).

Valmistelukunta haluaa välttää jäsenvaltioiden liian pitkiä neuvotteluja parlamentin paikkajaosta ja ehdottaa sitä koskevien perussääntöjen antamista ja niiden laatimistehtävän uskomista parlamentille, jonka laatima ehdotus Eurooppa-neuvoston on hyväksyttävä yksimielisesti.

Euroopan parlamentin asema unionin päätöksentekomenettelyssä on vahvistunut aina, kun perussopimuksia on uudistettu. Myös valmistelukunnan jäsenet ehdottavat yhteispäätösmenettelyn laajentamista uudella nimityksellä "tavanomainen lainsäätämisjärjestys" koskemaan useita artikloja. Jos valmistelukunnan ehdotukset hyväksytään, parlamentti osallistuu lainsäädäntötyöhön lähes kaikissa tapauksissa. Poikkeuksena on noin 12 säädöstä, joita laadittaessa Euroopan parlamenttia vain kuullaan. Siirtymistä "tavanomaiseen lainsäätämisjärjestykseen" käsitellään perusteellisemmin erityisessä lainsäätämisjärjestystä koskevassa aihekokonaisuudessa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

YLEISET MÄÄRÄYKSET

Perustuslakiluonnoksen I-19 artiklassa annetaan yleiset määräykset Euroopan parlamentista. Valmistelukunta ehdottaa yhteisen lainsäädäntö- ja budjettivallan myöntämistä Euroopan parlamentille ja ministerineuvostolle . Parlamentti olisi näin ollen tasa-arvoinen ministerineuvoston kanssa näitä kahta tehtävää annettaessa. Parlamentti toteuttaa myös poliittista valvontaa ja sitä kuullaan perustuslaissa määrättyjen edellytysten mukaisesti (esimerkiksi komission toiminnan ja talousarvion täytäntöönpanon valvonta).

Valmistelukunta ehdottaa, että Euroopan parlamentti valitsee vastedes komission puheenjohtajan , jäsentensä enemmistöllä ja Eurooppa-neuvoston ehdotuksesta. Ehdotuksessa on otettava huomioon parlamentin vaalien tulos. Tässä yhteydessä on korostettava, että perustuslakiluonnoksessa käytetään ilmausta "valitsee", eikä Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa käytettyä ilmausta "hyväksyy". Tällä muutoksella halutaan lisätä parlamentin vaalien ja itse parlamentin merkitystä ja ilmaista selkeästi, että komission puheenjohtaja on vastuussa Euroopan parlamentille.

[ Takaisin sivun alkuun ]

PARLAMENTIN KOKOONPANO

Valmistelukunnan ehdottamassa perustuslaissa ei ole lainkaan muutettu parlamentin vaalitapaa. Vaalit ovat luonnollisesti välittömät, yleiset, vapaat ja salaiset, ja unionin kansalaiset valitsevat niissä edustajansa viiden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Valmistelukunta on säilyttänyt III-232 artiklassa oikeusperustan, jonka mukaan parlamentin vaalit on toimitettava yhdenmukaista menettelyä noudattaen kaikissa jäsenvaltioissa. Tässä artiklassa täsmennetään, että eurooppalaissa tai eurooppapuitelaissa säädetään toimenpiteistä tämän vaatimuksen noudattamisen valvomiseksi.

Valmistelukunta ehdottaa parlamentin paikkamäärän vahvistamista 736:ksi, missä on neljä paikkaa enemmän, kuin mitä Nizzan sopimuksessa on määrätty. Tässä muutoksessa on haluttu ottaa huomioon liittymissopimuksessa Tšekille ja Unkarille myönnetyt lisäpaikat, jotta nämä jäsenvaltiot olisivat yhdenvertaisia Belgian, Portugalin ja Kreikan kanssa.

Valmistelukunnan jäsenet ehdottavat, että luovuttaisiin perinteestä, jonka mukaan perussopimuksissa on vahvistettu yksityiskohtaisesti parlamentin paikkojen jakautuminen eri jäsenvaltioiden kesken. Sen sijaan valmistelukunta ehdottaa paikkojen myöntämissääntöä, jonka mukaan Euroopan kansalaisten edustus on alenevasti suhteellinen siten, että vähimmäismääräksi vahvistetaan neljä Euroopan parlamentin jäsentä jäsenvaltiota kohden (I-19 artikla). Eurooppa-neuvoston olisi hyvissä ajoin ennen vuoden 2009 parlamentin vaaleja hyväksyttävä yksimielisesti parlamentin ehdotuksesta ja hyväksynnällä päätös parlamentin kokoonpanon vahvistamisesta. Kokoonpanoa koskevien uusien sääntöjen on siis perustuttava parlamentin ehdotukseen. Näin ollen parlamentti voi vaikuttaa enemmän omaan kokoonpanoonsa. Jos uuden laajentumisen myötä osoittautuu välttämättömäksi muuttaa jälleen paikkajakoa, noudatetaan samaa menettelyä eikä perustuslakia tarvitse muuttaa.

Parlamentin toimikautena 2004-2009 paikkajaossa noudatetaan Nizzassa hyväksyttyä kaavaa sellaisena, kuin se on vahvistettu kymmenen uuden jäsenvaltion kanssa tehdyssä liittymissopimuksessa. Valmistelukunta ehdottaa tämän jaon sisällyttämistä "pöytäkirjaan kansalaisten edustuksesta Euroopan parlamentissa ja äänten painottamisesta Eurooppa-neuvostossa ja ministerineuvostossa", joka on tarkoitus liittää perustuslakiin.

[ Takaisin sivun alkuun ]

LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSET

Valmistelukunta ehdottaa unionin lainsäätämisjärjestysten selkeyttämistä. "Tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen" (I-33 ja III-302 artikla), jonka mallina on nykyinen "yhteispäätösmenettely", mukaan parlamentti osallistuu täysipainoisesti lainsäädäntöön yhdessä ministerineuvoston kanssa. Valmistelukunnan ehdotuksen mukaan Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto antavat vastedes III-302 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti eurooppalait ja eurooppapuitelait. Valmistelukunta ehdottaa tämän lainsäätämisjärjestyksen soveltamista useisiin artikloihin ja näin ollen parlamentin päätösvallan lisäämistä. Valmistelukunnan mukaan tiettyjä erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä lakeja ja puitelakeja laadittaessa parlamenttia kuullaan tai sen on hyväksyttävä kyseinen säädös.

Parlamentin toimivalta vahvistuu talousarviomenettelyssä (III-309-III-312 artikla), sillä talousarviomenettely muistuttaa vastedes tavanomaista lainsäätämisjärjestystä, ja parlamentti tekee lopullisen päätöksen talousarviosta. Lisäksi perustuslakiluonnoksesta on poistettu entinen jako pakollisiin menoihin ja muihin menoihin ja tämän vuoksi parlamentti voi vastedes vaikuttaa koko budjettiin. Aiemmin parlamentti päätti viime kädessä ainoastaan muista kuin pakollisista menoista.

[ Takaisin sivun alkuun ]

MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

Perustuslaista tehdyn sopimusluonnoksen III-232-III-243 artiklassa annetaan tarkempia määräyksiä (Euroopan parlamentin vaaleista, työmenetelmistä, vuosittaisista istuntokausista, väliaikaisista tutkintavaliokunnista, kansalaisten vetoomusoikeudesta, Euroopan oikeusasiamiehen asemasta, työjärjestyksen hyväksymisestä, komission toimintaa koskevasta epäluottamuslauseesta...), mutta nykyisten perussopimusten määräysten asiasisältöä ei ole muutettu.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla Aihe Huomautuksia
I-19 Euroopan parlamentti Huomattavia muutoksia
I-33 Säädökset Huomattavia muutoksia
III-232-III-243 Euroopan parlamentti - erityismääräyksiä -
III-302 Tavanomainen lainsäätämisjärjestys Huomattavia muutoksia
III-309-III-312 Unionin vuosittainen talousarvio -
Pöytäkirja kansalaisten edustuksesta Euroopan parlamentissa ja äänten painottamisesta Eurooppa-neuvostossa ja ministerineuvostossa Siirtymämääräyksiä -

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita Eurooppa-valmistelukunnan laatimaa tekstiä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun