Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopa-valmistelukunnan työn tulokset Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin perusperiaatteet

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Arkisto   Arkisto   Arkisto   Arkisto

Unionin perusperiaatteet


Euroopan unionin arvot ja tavoitteet


Johdanto
Unionin perustaminen
Unionin arvot
Perusperiaatteet
Unionin tavoitteet
Perusoikeudet
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Perustuslakiluonnoksen johdanto-osan alussa on seuraava lainaus Thukydidesiltä: "Hallitusmuotoamme … nimitetään demokratiaksi, koska valta ei ole harvoilla vaan monilla ihmisillä".

Johdanto-osassa palautetaan mieliin muun muassa Euroopan kulttuuriset, uskonnolliset ja humanistiset perinnöt, vedotaan Euroopan kansojen tahtoon ylittää entiset vastakkainasettelunsa ja luoda yhteinen tulevaisuus, samalla kun siinä toistetaan suurelta osin aiempien perussopimusten johdannoissa esitetyt asiat. Uusiakin aiheita on otettu mukaan, ennen kaikkea humanismi, oikeuden kunnioittaminen ja kansallinen identiteetti. Valmistelukunnassa keskusteltiin pitkään siitä, oliko johdantoon syytä lisätä viittaus Jumalaan tai kristillisiin arvoihin ja kreikkalais-latinalaiseen perintöön. Yhteisymmärrys löydettiin, ja johdannossa viitataan lopultakin "kulttuuristen, uskonnollisten ja humanististen perintöjen" arvoihin. Tällaisen muotoilun kaikki valmistelukunnan jäsenet saattoivat hyväksyä.

Vaikka I osan I osaston otsikkona on "Unionin määrittely ja tavoitteet", ei siinä kuitenkaan määritellä tarkasti Euroopan unionia ja sen ominaispiirteitä. Määrittely on löydettävissä epäsuorasti kuudesta ensimmäisestä artiklasta, joissa on kyse unionin perustamisesta, sen arvoista ja tavoitteista, perusvapauksista, unionin ja jäsenvaltioiden välisistä suhteista sekä unionin oikeushenkilöydestä. I osan II osastossa annetaan määräykset perusoikeuksista (I-7 artikla) ja unionin kansalaisuudesta (I-8 artikla). Euroopan unionin perusoikeuskirja, jolla ei aiemmin ole ollut lainvoimaa, on nyt liitetty perustuslain II osaan, mikä on suuri edistysaskel.

[ Takaisin sivun alkuun ]

UNIONIN PERUSTAMINEN

Perustuslain I-1 artiklalla perustetaan Euroopan unioni, joka ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä. Jäsenvaltiot antavat unionille toimivaltaa yhteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi ja unioni puolestaan sovittaa yhteen jäsenvaltioiden politiikkaa, jolla pyritään saavuttamaan nämä tavoitteet, ja käyttää perustuslaissa sille annettua toimivaltaa.

Valmistelukunta on muotoillut tekstin perustuslain muotoon seuraavasti: "perustuslailla perustetaan Euroopan unioni", kun taas aiemmissa perussopimuksissa "korkeat sopimuspuolet" ovat päättäneet keskenään perustaa unionin ja yhteisön. Nyt kansainvälisille sopimuksille tyypillinen muotoilu on korvattu uudella tekstillä, jossa korostetaan uuden perussopimuksen perustuslaillista luonnetta.

[ Takaisin sivun alkuun ]

UNIONIN ARVOT

Valmistelukunnan ehdotuksen mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Nämä jäsenvaltioille yhteiset arvot esitetään I-2 artiklassa. Lisäksi jäsenvaltioiden yhteiskunnille on ominaista moniarvoisuus, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuullisuus ja syrjinnänvastaisuus. Näillä arvoilla on merkittävä asema erityisesti kahdessa konkreettisessa tapauksessa. Ensiksi näiden arvojen kunnioittaminen on edellytyksenä uuden jäsenvaltion unioniin liittymiselle I-57 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti. Toiseksi näiden arvojen loukkaaminen voi johtaa unionin jäsenyydestä johtuvien jäsenvaltion oikeuksien väliaikaiseen pidättämiseen (I-58 artikla).

Valmistelukunta on ottanut mukaan nykyisten lisäksi uusia arvoja, joita ovat ennen kaikkea ihmisarvo ja tasa-arvo sekä edellä esitetty jäsenvaltioiden yhteiskuntien luonnehdinta.

[ Takaisin sivun alkuun ]

PERUSPERIAATTEET

Unionin ja jäsenvaltioiden välisten suhteiden osalta valmistelukunta on yhdistänyt aiempien perussopimusten asiaa koskevat määräykset I-5 artiklaan, jossa määrätään erityisesti jäsenvaltioiden kansallisen identiteetin sekä poliittisten ja perustuslaillisten perusrakenteiden kunnioittamisesta. Tähän artiklaan sisältyy myös vilpittömän yhteistyön periaate.

I-6 artiklassa annetaan Euroopan unionille oikeushenkilöys, jota ei voitu edes kuvitella Nizzassa vuonna 2000 pidetyssä hallitusten välisessä konferenssissa. Euroopan yhteisö ja Euroopan unioni yhdistyvät uudessa unionissa, jolla on vastedes oikeus tehdä kansainvälisiä sopimuksia samalla tavalla kuin nykyään Euroopan yhteisö, vaarantamatta kuitenkaan unionin ja jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa.

III osaston I-9-I-17 artiklassa määrätään unionin toimivallasta . On syytä korostaa, että yhteisöjen tuomioistuimen muotoilema periaate Euroopan unionin oikeuden ensisijaisuudesta jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden on liitetty muodollisesti I-10 artiklaan.

Perustuslakiluonnoksen I-4 artiklalla taataan henkilöiden, omaisuuden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus unionissa ja kielletään ehdottomasti kaikki kansallisuuteen perustuva syrjintä.

[ Takaisin sivun alkuun ]

UNIONIN TAVOITTEET

Perustuslakiluonnoksen I-3 artiklassa määrätään unionin sisäisistä ja ulkoisista tavoitteista ja siihen on yhdistetty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (EU-sopimuksen) ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (EY:n perustamissopimus) määräykset. Unionin on pyrittävä näihin tavoitteisiin kaikkea politiikkaansa määritellessään ja toteuttaessaan.

Unionin päätavoitteena on vastedes rauhan, omien arvojensa ja kansojensa hyvinvoinnin edistäminen.

Aiemmissa perussopimuksissa esitettyjen tavoitteiden lisäksi perustuslakiluonnoksessa asetetaan tavoitteeksi tieteellisen ja teknisen kehityksen edistäminen sekä sukupolvien välinen yhteisvastuu ja lasten oikeuksien suojelu. Taloudelliselle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle on annettu alueellinen ulottuvuus. Kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus sekä eurooppalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen ja kehittäminen ovat myös vastedes unionin tavoitteita.

Tässä artiklassa asetetaan lisäksi unionin tavoitteeksi yhtenäismarkkinat, joilla kilpailu on vapaata ja vääristymätöntä, sekä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue , jolla ei ole sisärajoja. Myös I-4 artikla on omistettu sisämarkkinoille ja sillä taataan henkilöiden, omaisuuden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus sekä sijoittautumisvapaus unionissa.

Perustuslakiluonnoksen I-3 artiklan 4 kohdassa määrätään unionin arvojen ja etujen edistämisestä kansainvälisissä suhteissa. Tähän kohtaan on yhdistetty EU-sopimuksessa asetetut yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat tavoitteet sekä EY:n perustamissopimuksen kehitysyhteistyötä koskevat määräykset. Valmistelukunta ehdottaa, että perustamissopimukseen liitettäisiin uusi tavoite lasten oikeuksien kansainvälisestä suojelusta.

Perustuslakiluonnoksen III osan III-1-III-6 artiklassa asetetaan erityisiä vaatimuksia, joita unionin on perustuslakia toteuttaessaan noudatettava. Näitä vaatimuksia ovat erityisesti miesten ja naisten tasa-arvo, ympäristön suojelu, kestävän kehityksen edistäminen, kuluttajansuoja ja yleistä etua koskevien palvelujen huomioon ottaminen. Valmistelukunta ehdottaa lisäksi III-3 artiklassa asetettua tavoitetta torjua kaikki sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä ja toistaa EY:n perustamissopimuksen 13 artiklassa käytetyn muotoilun.

[ Takaisin sivun alkuun ]

PERUSOIKEUDET

Valmistelukunta on edistynyt merkittävästi perusoikeuksien suojelussa. Perustuslakiluonnoksen I-7 artiklassa toistetaan EU-sopimuksessa taatut perusoikeudet ja viitataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen sekä jäsenvaltioiden yhteiseen valtiosääntöperinteeseen. Artiklalla osoitetaan myös suunta kohti unionin muodollista liittymistä tähän yleissopimukseen.

Valmistelukunta pääsi myös yksimielisyyteen siitä, että Nizzassa joulukuussa 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston juhlallisesti julistama perusoikeuskirja liitetään perustuslain II osaan. Euroopan unionilla on näin ollen luettelo perusoikeuksista, jotka sitovat sitä, sen toimielimiä, virastoja ja laitoksia oikeudellisesti, mutta myös jäsenvaltioita niiden toteuttaessa unionin lainsäädäntöä. Perusoikeuskirjan liittäminen perustuslakiin ei vaikuta unionin ja jäsenvaltioiden väliseen toimivallan jakoon.

Toimivallan jakoa tulkitaan unionin ja jäsenvaltioiden oikeuskäytännössä. Valmistelukunta on hieman muuttanut peruskirjan esitystä mukauttaakseen sen perustuslakiluonnoksessa käyttöön otettuihin muutoksiin.

Kun peruskirja, jossa määrätään oikeuksista, joita ei ole ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa, kuten työntekijöiden sosiaaliset oikeudet, tietosuoja, bioetiikka ja oikeus moitteettomaan julkishallintoon, on nyt liitetty perustuslakiin, se on nyt helpommin kansalaisten saatavilla ja he voivat saada siitä paremmin tietoja.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla Aihe Huomautuksia
I-1 Unionin perustaminen -
I-2 Unionin arvot Huomattavia muutoksia
I-3 Unionin tavoitteet Huomattavia muutoksia
I-4 Perusvapaudet ja syrjinnänvastaisuus -
I-5 Unionin ja jäsenvaltioiden väliset suhteet -
I-6 Oikeushenkilöys Uusi määräys
I-7 Perusoikeudet Huomattavia muutoksia
I-8 Unionin kansalaisuus -
I-10 Unionin oikeus Huomattavia muutoksia
I-57 Unioniin liittymistä koskevat vaatimukset ja menettely -
I-58 Unionin jäsenyydestä johtuvien oikeuksien väliaikainen pidättäminen -
Osa II Unionin perusoikeuskirja -

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita Eurooppa-valmistelukunnan laatimaa tekstiä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun