Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopa-valmistelukunnan työn tulokset Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin perusperiaatteet

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Arkisto   Arkisto   Arkisto   Arkisto

Unionin perusperiaatteet


Euroopan unioniin kuuluminen


Johdanto
Unioniin liittymistä koskevat vaatimukset ja menettely
Unionin jäsenyydestä johtuvien oikeuksien väliaikainen pidättäminen
Eroaminen unionista
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Valmistelukunta ehdottaa vähäisiä muutoksia määräyksiin, jotka koskevat unionin jäsenyyttä ja liittymismenettelyä. Kööpenhaminassa vahvistettuja liittymisehtoja ei ole sisällytetty perustuslakiluonnokseen. Kyseessä ovat liittymisehdot, jotka vahvistettiin Tanskan pääkaupungissa vuonna 1993 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen yhteydessä ja joissa määritellään edellytykset, jotka on täytettävä, jotta uusi valtio voi liittyä unioniin.

Määräykset, jotka koskevat mahdollisuutta pidättää jäsenvaltion tietyt oikeudet, jos se rikkoo unionin perusarvoja, säilytetään entisellään.

Sen sijaan valtuuskunta ehdottaa unionista eroamista koskevaa lauseketta, joka ensimmäistä kertaa antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden erota unionista. Tämä on merkittävä uudistus.

[ Takaisin sivun alkuun ]

UNIONIIN LIITTYMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET JA MENETTELY

Perustuslakiluonnoksen I-1 artiklan mukaan "unioniin voivat liittyä kaikki Euroopan valtiot, jotka kunnioittavat sen arvoja ja sitoutuvat edistämään niitä yhdessä".

Unioniin liittymistä koskevat vaatimukset ja menettely vahvistetaan perustuslakiluonnoksen I-57 artiklassa. Perustuslakiluonnoksessa ei ehdoteta merkittäviä muutoksia nykyisiin perustamissopimuksiin verrattuna. Luonnoksen I-57 artiklan mukaan "unioniin voivat liittyä kaikki Euroopan valtiot, jotka kunnioittavat I-2 artiklassa tarkoitettuja arvoja ". Kyseinen artikla sisältää myös joitain lisävaatimuksia nykyiseen verrattuna. Siihen on sisällytetty maininta ihmisarvosta ja tasa-arvosta ja siinä täsmennetään, että jäsenvaltioille on yhteistä "moniarvoisuus, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuullisuus ja syrjinnänvastaisuus".

Valtuuskunta säilyttää liittymismenettelyn. Liittyminen edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää, mutta tästä lähtien edellytetään yksinkertaista enemmistöä (nykyisin edellytetään parlamentin jäsenten ehdotonta enemmistöä). Hyväksymistä on näin ollen helpotettu.

[ Takaisin sivun alkuun ]

UNIONIN JÄSENYYDESTÄ JOHTUVIEN OIKEUKSIEN VÄLIAIKAINEN PIDÄTTÄMINEN

Nykyisissä perustamissopimuksissa määrätään mahdollisuudesta pidättää väliaikaisesti unionin jäsenyydestä johtuvat oikeudet, jos todetaan, että jäsenvaltio rikkoo vakavasti ja jatkuvasti unionin perusarvoja. Tällaisessa tapauksessa ministerineuvosto voi pidättää väliaikaisesti kyseisen jäsenvaltion äänioikeuden sekä tiettyjä muita oikeuksia, joita jäsenvaltiolle kuuluu perustuslain mukaan. Perustuslakiluonnoksessa ei tehdä sisällöllisiä muutoksia näihin määräyksiin. Menettelystä on poistettu ainoastaan mahdollinen riippumattomien henkilöiden kuuleminen ("viisaiden komitea").

[ Takaisin sivun alkuun ]

EROAMINEN UNIONISTA

Nykyisissä perustamissopimuksissa ei ole lauseketta, jonka mukaisesti jäsenvaltio voisi halutessaan erota unionista, ja sopimukset on tehty määräämättömäksi ajaksi. Ainoa ennakkotapaus on Grönlannin eroaminen vuonna 1985. Saatuaan itsehallinnon suhteessa Tanskaan vuonna 1979 Grönlanti päätti erota unionista. Tämä eroaminen tuli mahdolliseksi, kun perustamissopimuksia tarkistettiin kaikkien jäsenvaltioiden ratifioimin muutoksin. Valtuuskunta ehdottaa perustuslakiin sisällytettäväksi unionista eroamista koskevan I-59 artiklan. Tämä on merkittävä uudistus.

Eroaminen voi tapahtua milloin tahansa, eikä se liity perustuslain tarkistuksiin eikä muihin ehtoihin. Jäsenvaltio, joka päättää erota, ilmoittaa aikomuksestaan Eurooppa-neuvostolle , joka ottaa ilmoituksen käsiteltäväkseen. Unioni neuvottelee kyseisen jäsenvaltion kanssa ja tekee tämän kanssa sopimuksen eroamiseen sovellettavista menettelytavoista sekä kyseisen valtion ja unionin tulevista suhteista. Kyseisen sopimuksen tekee unionin puolesta ministerineuvosto, joka tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. On syytä huomata, että eroavan jäsenvaltion edustaja ei osallistu asian käsittelyyn eikä neuvoston äänestykseen.

Perustuslakia lakattaisiin siis soveltamasta asianomaiseen jäsenvaltioon sinä päivänä, jona erosopimus tulee voimaan tai, jos sopimusta ei ole, kahden vuoden kuluttua Eurooppa-neuvostolle annetusta ilmoituksesta. Tämä tarkoittaa, että eroaminen voi tulla voimaan myös ilman, että unioni on antanut suostumuksensa. Tämä eroamista koskeva lauseke on näin ollen merkittävä uudistus. Valtuuskunta katsoi, että jokaisen maan on oltava vapaa eroamaan unionista kaikkien osapuolien hyväksymin ehdoin ja siten, että kaikkien oikeudet taataan.

Unionista eronnut jäsenvaltio voi liittyä uudelleen unioniin normaalin liittymismenettelyn mukaisesti, josta määrätään I-57 artiklassa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artiklat Aihe Huomautuksia
I-1 Unionin perustaminen -
I-2 Unionin arvot Huomattavia muutoksia
I-57 Unioniin liittymistä koskevat vaatimukset ja menettely -
I-58 Unionin jäsenyydestä johtuvien oikeuksien väliaikainen pidättäminen -
I-59 Eroaminen unionista Uusia määräyksiä

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita Eurooppa-valmistelukunnan laatimaa tekstiä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun