Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopa-valmistelukunnan työn tulokset Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin päätöksentekomenettelyt

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Arkisto   Arkisto   Arkisto   Arkisto

Unionin päätöksentekomenettelyt


Määräenemmistö


Johdanto
Uusi määräenemmistöpäätösmenettely
Menettelylausekkeet
Määräenemmistöllä tehtävien päätösten yleistäminen
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Määräenemmistöpäätösten käytön yleistäminen on Euroopan unionin (EU:n) laajentumisen yhteydessä toteutettavan toimielinuudistuksen kulmakiviä. Määräenemmistöpäätöksistä on määrätty yhteisön perussopimuksissa ja ne on liitetty uusiin määräyksiin perussopimuksia uusittaessa. Kyseessä on elintärkeä menettely unionin laajennuttua, sillä vastedes päätöksenteossa on entistä vaikeampi saavuttaa yksimielisyyttä.

Valmistelukunta ehdottaa työnsä päätteeksi aivan uutta määräenemmistöön perustuvaa päätöksentekomenettelyä, jolla korvattaisiin nykyinen järjestelmä (äänimäärän myöntäminen jäsenvaltioille ja määräenemmistökynnyksen määrittely) kaksoisenemmistöjärjestelmällä: jäsenvaltioiden enemmistö ja unionin väestön enemmistö.

Perustuslakiluonnoksessa ehdotetaan lisäksi määräenemmistöpäätösten laajentamista koskemaan noin 20:ta täydentävää säännöstä. Uuden menettelylausekkeen nojalla voitaisiin Eurooppa-neuvoston viimeisestä yksimielisyyttä edellyttävästä äänestyksestä siirtyä tietyillä aloilla määräenemmistöpäätösmenettelyyn.

[ Takaisin sivun alkuun ]

UUSI MÄÄRÄENEMMISTÖPÄÄTÖSMENETTELY

Perustuslakiluonnoksen I-24 artiklassa määritellään uusi määräenemmistöpäätösmenettely seuraavasti: kun Eurooppa-neuvosto tai ministerineuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, määräenemmistöllä tarkoitetaan jäsenvaltioiden enemmistöä ja vähintään kolmea viidesosaa unionin väestöstä. Kun Eurooppa-neuvoston tai ministerineuvoston ei edellytetä tekevän ratkaisuaan komission ehdotuksesta tai ulkoasiainministerin aloitteesta, vaaditulla määräenemmistöllä tarkoitetaan kahta kolmasosaa jäsenvaltioista ja vähintään kolmea viidesosaa unionin väestöstä.

Valmistelukunnan ehdotuksissa lopetetaan äänten painottaminen neuvostossa ja korvataan se yksinkertaisella ja joustavalla järjestelmällä, jolla vältetään tulevien laajentumisten yhteydessä pitkälliset neuvottelut jäsenvaltioille myönnettävistä äänimääristä ja määräenemmistökynnyksen määrittelemisestä. Uudessa järjestelmässä otetaan huomion unionin kaksoisluonne sekä valtioiden että kansojen unionina. Lisäksi järjestelmä noudattaa jäsenvaltioiden välistä yhdenvertaisuutta, sillä kullakin jäsenvaltiolla on yksi ääni, samalla kun siinä otetaan huomioon jäsenvaltioittain vaihteleva väestömäärä.

Valmistelukunta ehdottaa uuden järjestelmän käyttöönottoa 1.11.2009, jolloin vuoden 2009 Euroopan parlamenttivaalien jälkeinen uusi komissio aloittaa toimintansa. Vuosina 2004-2009 sovelletaan nykyistä Nizzan sopimuksella perustettua ja 10 uuden jäsenvaltion kanssa tehdyllä liittymissopimuksella vahvistettua järjestelmää. Valmistelukunta ehdottaa, että asiaa koskevat määräykset vahvistetaan perustuslakiin liitettävässä "pöytäkirjassa kansalaisten edustuksesta Euroopan parlamentissa ja äänten painottamisesta Eurooppa-neuvostossa ja ministerineuvostossa".

[ Takaisin sivun alkuun ]

MENETTELYLAUSEKKEET

Valmistelukunta ehdottaa siirtymiskautta määräenemmistökäytännön ulottamiseksi koskemaan tapauksia, joissa vielä käytetään perustuslakiluonnoksen mukaan yksimielisten ratkaisujen menetelmää. Kun perustuslain III osassa määrätään, että ministerineuvosto tekee ratkaisunsa tietyllä alalla yksimielisesti, Eurooppa-neuvosto voi omasta aloitteestaan ja vähintään kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen päättää yksimielisesti siitä, että ministerineuvosto voi tehdä ratkaisunsa määräenemmistöllä. Eurooppa-neuvoston on ilmoitettava asiasta kansallisille parlamenteille vähintään neljä kuukautta ennen päätöksen tekemistä.

Samalla tavalla Eurooppa-neuvoston päätöksellä, joka on tehty vähintään kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen, voidaan säätää, että kun perustuslaissa määrätään lakien ja puitelakien antamisesta erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, voidaan soveltaa tavanomaista lainsäätämisjärjestystä edellyttäen, että säädös hyväksytään määräenemmistöllä. Tällaisessa oletetussa tapauksessa kuullaan Euroopan parlamenttia ja asiasta ilmoitetaan jäsenvaltioiden parlamenteille.

Tämän lausekkeen nojalla voidaan siis siirtyä määräenemmistöpäätöksiin ja tavanomaiseen lainsäätämisjärjestykseen sen jälkeen, kun Eurooppa-neuvostossa on suoritettu viimeinen yksimielisyyttä vaativa äänestys, tukeutumatta kaikissa jäsenvaltioissa toteutettavaan perustuslain tarkistus- ja ratifiointimenettelyyn. Tällaisella menettelyllä päästään vastaisuudessa määräenemmistöllä tehtyihin päätöksiin.

Perustuslakiluonnoksessa ehdotetaan lisäksi muita erityisiä menettelyjä tietyillä unionin politiikan aloilla: I-39 artiklassa annetaan Eurooppa-neuvostolle mahdollisuus siirtyä määräenemmistöratkaisuihin tietyissä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa päätöksissä.

Tehostetussa yhteistyössä neuvosto tekee päätöksensä yksimielisesti ainoastaan asianomaisten jäsenvaltioiden äänin ja voi päättää määräenemmistömenettelyn soveltamisesta. Tehostettuun yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot voivat vapaasti päättää keskenään määräenemmistöpäätöksen käyttöönottamisesta.

Perustuslakiluonnoksen III-104 artiklan (sosiaalipolitiikka), III-130 artiklan (ympäristöpolitiikka) ja III-170 artiklan (oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa) määräysten mukaan ministerineuvosto voi päättää siirtymisestä määräenemmistöllä tehtävään päätökseen.

[ Takaisin sivun alkuun ]

MÄÄRÄENEMMMISTÖLLÄ TEHTÄVIEN PÄÄTÖSTEN YLEISTÄMINEN

Perustuslakiluonnoksessa ehdotetaan määräenemmistöllä tehtävien päätösten käyttöön ottamista noin 20 tapauksessa. Monissa tapauksissa nämä päätökset tehdään tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä .

Sisämarkkinat

III-21 artikla
Valmistelukunta ehdottaa tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen noudattamista työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskeviin asioihin, mikä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä.

III-26 artikla
Perustuslakiluonnoksessa määrätään, että tavanomaista lainsäätämisjärjestystä noudatetaan sijoittautumisvapautta koskevissa asioissa silloin, kun kyseessä on itsenäinen ammatinharjoittaminen, mikä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä.

III-62 artikla
Valmistelukunnan jäsenet ehdottavat, että hallinnollista yhteistyötä sekä veropetosten ja laittoman veronkierron torjumista välillisessä verotuksessa koskevat päätökset voitaisiin tehdä määräenemmistöllä sen jälkeen, kun ministerineuvostossa on saavutettu asiasta yksimielisyys.

Talous- ja rahapolitiikka

III-77 artikla
Perustuslakiluonnoksessa ehdotetaan tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen noudattamista silloin, kun Euroopan keskuspankille (EKP) annetaan erityistehtäviä, erityisesti, kun kyseessä on rahoituslaitosten vakauden valvonta, mikä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä.

III-79 artikla
Valmistelukunta ehdottaa, että tiettyjä Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) ja EKP:n asemaa koskevia määräyksiä voitaisiin muuttaa lailla, mikä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä.

Koheesiopolitiikka

III-119 artikla
Valmistelukunta ehdottaa koheesiopolitiikan alalla lakia, jolla määriteltäisiin rakennerahastojen tehtävät, tavoitteet ja organisaatio. Määräenemmistöllä tehtäviin päätöksiin siirrytään 1.1.2007, joten tulevana suunnittelukautena 2007-2013 päätökset tehdään edelleen yksimielisesti.

Liikennepolitiikka

III-134 artikla
Perustuslakiluonnoksessa ehdotetaan, että yhteisen liikennepolitiikan toteuttamista hallinnoidaan eurooppalailla, mikä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä.

Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue

III-164 artikla
Valmistelukunta ehdottaa, että ministerineuvosto antaisi eurooppa-asetukset , joilla varmistetaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäinen ja niiden ja komission välinen hallinnollinen yhteistyö. Ministerineuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä.

III-166 artikla
Perustuslakiluonnoksen mukaan unioni kehittää rajavalvontapolitiikkaa ja erityiset säännökset annetaan puitelailla, mikä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä.

III-167 artikla
Turvapaikka-asioita ja tilapäistä suojelua koskevan yhteisen politiikan alalla yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää koskevista toimenpiteistä säädetään lailla tai puitelailla, mikä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä.

III-168 artikla
Valmistelukunta ehdottaa, että yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa säädellään lailla tai puitelailla, mikä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: jäsenvaltioilla on edelleen oikeus päättää, kuinka paljon kolmansien maiden kansalaisia päästetään niiden alueelle etsimään työtä.

III-171 artikla
Perustuslakiluonnoksen mukaan rikosoikeuden alalla toteutettavaa oikeudellista yhteistyötä koskevista toimenpiteistä säädetään lailla tai puitelailla, joilla varmistetaan tuomioiden ja päätösten vastavuoroinen tunnustaminen sekä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten lähentäminen, mikä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä ministerineuvostossa.

III-172 artikla
Valmistelukunta ehdottaa, että lailla tai puitelailla annetaan rikoslain, rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevat vähimmäissäännöt, mikä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä.

III-173 artikla
Valmistelukunnan jäsenet ehdottavat, että lailla tai puitelailla vahvistetaan toimenpiteet, joilla kannustetaan ja tuetaan toimia rikollisuuden torjunnan alalla, mikä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä ministerineuvostossa.

III-174 artikla
Valmistelukunta ehdottaa, että Eurojustin rakenne, toiminta, toiminta-ala ja tehtävät määritetään lailla, mikä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä.

III-176 artikla
Muuta kuin operatiivista poliisiyhteistyötä koskevista välttämättömistä toimenpiteistä voidaan säätää lailla tai puitelailla, jolloin neuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä. Valmistelukunta ehdottaa kuitenkin yksimielisen päätöksen tekemisen säilyttämistä toimenpiteissä, jotka koskevat kyseisessä artiklassa tarkoitettua viranomaisten välistä operatiivista yhteistyötä.

III-177 artikla
Valmistelukunnan ehdotuksen mukaan Europolin rakenteesta, toiminnasta, toiminta-alasta ja tehtävistä säädetään lailla tai puitelailla, mikä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä.

Kulttuuri

III-181 artikla
Valmistelukunnan jäsenet ehdottavat, että unioni voisi lailla tai puitelailla kannustaa toimiin kulttuurin alalla ilman jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamista, mikä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä.

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)

III-201 artikla
YUTP:n alalla on säilytetty yleisesti yksimielisten päätösten periaate. Valmistelukunta ehdottaa kuitenkin, että neuvosto tekisi ratkaisunsa määräenemmistöllä silloin, kun päätökset koskevat unionin toimintaa ja kantoja, kun ne tehdään ulkoministerin aloitteesta, kun ne koskevat unionin toiminnan tai kannan täytäntöönpanoa ja kun ne koskevat erityisedustajan nimittämistä. Menettelylausekkeella annetaan mahdollisuus ottaa enemmistöpäätösmenettely käyttöön muissakin tapauksissa.

Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

III-212 artikla
Valmistelukunta ehdottaa Euroopan puolustusmateriaaliviraston perustamista. Viraston perussääntö, kotipaikka ja sen toimintaa koskevat menettelysäännöt määritellään ministerineuvoston eurooppapäätöksellä, joka tehdään määräenemmistöllä.

Yksimielisyyttä edellyttävät oikeusperustat

Tietyissä oikeusperustoissa edellytetään kuitenkin edelleen täysin tai osittain yksimielisesti tehtyä päätöstä. Tämä koskee erityisesti syrjintäkieltoa ja unionin kansalaisuutta, verotusta, sosiaalipolitiikkaa, useimpia yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia asioita sekä tiettyjä maahanmuuttoon ja kansainvälisten kauppasopimusten tekemiseen liittyviä asioita. Näissä tapauksissa valmistelukunnassa ei saavutettu yksimielisyyttä siirtymisestä määräenemmistöpäätöksiin.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla Aihe Huomautuksia
I-24 Määräenemmistö Uusia määräyksiä
I-39 Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Huomattavia muutoksia
III-21 Työntekijöiden vapaa liikkuvuus, sosiaalietuudet -
III-26 Sijoittautumisvapaus, mahdollisuus itsenäiseen ammatinharjoittamiseen -
III-62 Hallinnollinen yhteistyö sekä veropetosten ja laittoman veronkierron torjunta välillisessä verotuksessa -
III-77 Euroopan keskuspankille annetut erityistehtävät -
III-79 Euroopan keskuspankkijärjestelmän asemaa koskevat muutokset -
III-104 Sosiaalipolitiikka -
III-119 Rakennerahastojen tehtävien ja tavoitteiden määritteleminen -
III-130 Ympäristöpolitiikka -
III-134 Liikennepolitiikkaa koskevien määräysten kumoaminen -
III-164 Hallinnollinen yhteistyö vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella -
III-166 Rajavalvonta -
III-167 Turvapaikka-asiat -
III-168 Maahanmuutto -
III-170 Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla -
III-171 Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla -
III-172 Rikoslain, rikosten ja seuraamusten määrittelyn lähentäminen -
III-173 Kannustavat toimet rikollisuuden torjunnan alalla -
III-174 Eurojust -
III-176 Muu kuin operatiivinen poliisiyhteistyö -
III-177 Europol -
III-181 Lait, puitelait ja suositukset kulttuurin alalla -
III-201 Määräenemmistöpäätökset yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa -
III-212 Euroopan puolustusmateriaaliviraston perussääntö ja kotipaikka -
III-328 Määräenemmistöpäätökset tehostetussa yhteistyössä -
Pöytäkirja kansalaisten edustuksesta Euroopan parlamentissa ja äänten painottamisesta Eurooppa-neuvostossa ja ministerineuvostossa Siirtymämääräykset -

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita Eurooppa-valmistelukunnan laatimaa tekstiä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun