Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopa-valmistelukunnan työn tulokset Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin politiikat

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Arkisto   Arkisto   Arkisto   Arkisto

Unionin politiikat


Oikeus- ja sisäasiat


Johdanto
Rajavalvonta sekä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka
Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla
Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla
Poliisiyhteistyö
Petosten torjunta
Syrjintäkielto, kansalaisuus ja henkilöiden vapaa liikkuvuus
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Perustuslakiehdotuksessa esitetään merkittäviä uudistuksia oikeus- ja sisäasioiden alalla. Erityisesti esitetään kolmannen pilarin poistamista ja yhteisömenetelmän käytön yleistämistä.

Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen määritelmä on annettu perustuslakiehdotuksen I-41 artiklassa ja III-158 artiklassa. I-41 artiklassa eritellään tähän liittyvät unionin toiminta-alat eli operatiivinen yhteistyö (joka on ominainen erityisesti oikeus- ja sisäasioille) ja lainsäädäntö.

III-158 artiklassa mainitaan seuraavat periaatteet:

Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien perusteella pidettiin lisäksi aiheellisena lisätä maininta oikeussuojan saatavuudesta erityisesti yksityisoikeuden alalla.

Kansallisten parlamenttien asema tarkennetaan I-41 artiklassa ja III-160 artiklassa. Nykyjärjestelmässä kansalliset parlamentit osallistuvat sovellettavien normien antamiseen ratifioimalla sopimukset jäsenvaltioissa. Ratifiointia ei enää mainita perustuslaissa, joten valmistelukunnan jäsenet ehdottivat seuraavia kolmea toimenpidettä, joiden avulla kansalliset parlamentit voisivat säilyttää tärkeän asemansa politiikan täytäntöönpanon valvonnassa:

Viimeisessä kohdassa (III-161 artikla) määrätään sellaisen järjestelmän soveltamisesta, joka on otettu onnistuneesti käyttöön viime vuosien aikana. Järjestelmän avulla seurataan, miten poliisi- ja oikeusviranomaiset panevat unionin politiikat konkreettisesti täytäntöön operatiivisella tasolla, ja samalla edistetään vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä.

Kansallisille parlamenteille tiedotetaan jatkossa säännöllisesti "artikla 36-komiteaksi" nimitetyn komitean työn etenemisestä. Komitean nimitys on peräisin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen artiklasta, jolla se on perustettu. III-162 artiklan mukaan komitea yhdistyy neuvoston eri työryhmiin ja sen tehtävät määritellään uudestaan: uuden pysyvän komitean tehtävänä on nyt avustaa neuvoston työn valmisteluissa poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön aloilla, joten se suuntaa toimintansa vastedes poliisi- ja turvallisuusasioissa toimivaltaisten viranomaisten välisen operatiivisen yhteistyön yhteensovittamiseen.

Toimivaltaisten yksikköjen hallinnollinen yhteistyö (muu kuin operatiivinen) vahvistetaan III-164 artiklassa, jossa ei muuteta mitenkään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (EY:n perustamissopimuksen) 66 artiklan määräyksiä lainsäädäntömenettelyä lukuun ottamatta.

Perustuslakiehdotuksessa poistetaan yhteisöjen tuomioistuimen toimivallasta oikeus- ja sisäasioiden alalla rajoitukset ja poikkeukset, joista on määrätty EY:n perustamissopimuksen 68 artiklassa ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 35 artiklassa. Tuomioistuimelle annetaan näin valta tehdä päätöksiä jäsenvaltioiden laiminlyönneistä tällä alalla. III-283 artiklassa säilytetään kuitenkin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 35 artiklan 5 kohdassa määrätyt poikkeukset, jotka koskevat poliisitoimien, yleisen järjestyksen ylläpidon ja sisäisen turvallisuuden suojaamisen pätevyyden ja oikeasuhtaisuuden tarkastamista.

[ Takaisin sivun alkuun ]

RAJAVALVONTA SEKÄ TURVAPAIKKA- JA MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA

Perustuslakiehdotuksessa rajavalvonta-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikoista tehdään yhteisiä politiikkoja, kuten valtioiden ja hallitusten päämiehet sopivat Tampereella vuonna 1999 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa.

Perustuslakiehdotuksessa esitetään tämän alan yleissäännöksi yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta myös rahoituksen osalta (III-169 artikla), kuten suurin osa valmistelukunnan jäsenistä ja erityisesti uusia jäsenvaltioita edustavat jäsenet halusivat. Vertailun vuoksi todettakoon, että EY:n perustamissopimuksen IV osastossa määrätään "rasitusten jakaantumisesta" ainoastaan pakolaisten sekä joukkomaahantulon yhteydessä kotiseudultaan siirtymään joutuneiden vastaanotossa.

Menettelyissä komissiolla on vastedes yksinoikeus antaa lainsäädäntöaloitteita (kuten jo Amsterdamin sopimuksessa määrättiin - 1. päivästä toukokuuta 2004 lähtien). Perustuslakiehdotuksessa poistetaan EY:n perustamissopimuksen 67 artiklassa asetettu edellytys, jonka mukaan komissiolla on velvollisuus käsitellä jäsenvaltioiden esittämät pyynnöt.

Kaikista toimenpiteistä säädetään lailla tai puitelailla tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä lukuun ottamatta äkillisen joukkomaahantulon edellyttämiä hätätoimenpiteitä, joissa kuullaan parlamenttia. Määräenemmistöpäätökset ulotetaan näiden politiikkojen kaikille aloille, mikä on uudistus verrattuna Nizzan sopimuksella menettelyyn tehtyihin muutoksiin. Tuomioistuimella on täysimääräinen valvontavalta, eli EY:n perustamissopimuksen 68 artiklan poikkeukset on poistettu.

Toisin kuin EY:n perustamissopimuksessa, uudessa perustuslakiehdotuksessa vahvistetaan alan kussakin politiikassa noudatettavat periaatteet.

Henkilöiden rajatarkastukset

EY:n perustamissopimuksen 62 artikla on korvattu III-166 artiklalla. Samalla tehtiin kaksi merkittävää muutosta:

Turvapaikkapolitiikka

Maininta vähimmäissäännöistä on poistettu, ja perustuslakiehdotuksen III-167 artiklaan sisältyy käsite "yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä", jossa kolmansien maiden kansalaisille myönnetään

Kotiseudultaan siirtymään joutuneille unioni ei myönnä joukkomaahantulon yhteydessä yhdenmukaista asemaa, vaan ehdotuksessa annetaan ainoastaan mahdollisuus ottaa käyttöön yhteinen järjestelmä tilapäisen suojelun antamiseksi Geneven yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

Turvapaikkapolitiikkaan sisältyvien ulkoisten toimien merkitys näkyy määräyksessä, jossa annetaan mahdollisuus kumppanuuteen ja yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa turvapaikkaa taikka toissijaista tai tilapäistä suojelua hakevien henkilöiden suuren määrän hallinnoimiseksi.

Maahanmuutto

Yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan (III-168 artikla) kuuluu maahanmuuttovirtojen tehokas hallinta, laillisesti maassa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu sekä laittoman maahanmuuton ja (erityisesti naisilla ja lapsilla käytävän) ihmiskaupan ehkäiseminen ja torjunta.

Valmistelukunta vahvisti Amsterdamin sopimuksesta alkaneen kehityskulun ehdottamalla määräystä, jossa unionille annetaan nimenomainen oikeus tehdä sopimuksia laittomasti maassa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten takaisinotosta.

Merkittävimmät uudistukset koskevat laillisesti maassa oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia, sillä unioni voi vastedes tuoda lisäarvoa jäsenvaltioiden kotouttamistoimiin kannustavilla ja tukevilla toimenpiteillä, jotka eivät merkitse kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamista (kuten rikollisuuden torjunnassa).

Lisäksi III-168 artikla on oikeusperusta kolmansien maiden kansalaisten oikeuksia määritettäessä. Jäsenvaltioilla säilyy käytännössä oikeus päättää, kuinka paljon kolmansien maiden kansalaisia päästetään niiden alueille etsimään työtä. Kyseinen kohta on erityisen merkittävä: vaikka se ei vaikuta jäsenvaltiossa jo oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten pääsyyn työmarkkinoille eikä maahantuloon muussa kuin työnhakutarkoituksessa (esimerkiksi perheen yhdistäminen tai opiskelu), sillä kuitenkin estetään asettamasta yhteisön tasolla kiintiöitä työtä etsimään tuleville maahanmuuttajille.

EY:n perustamissopimuksen 63 artiklassa määritettyyn laittoman maahanmuuton torjuntaan ja seuraamusten määräämiseen ei tehty mitään muutoksia.

[ Takaisin sivun alkuun ]

OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ YKSITYISOIKEUDEN ALALLA

EY:n perustamissopimuksen nykyisen 65 artiklan tapaan yhteistyö yksityisoikeuden alalla rajoitetaan asioihin, joiden vaikutukset ulottuvat rajojen yli. Seuraava edellytys on kuitenkin poistettu: "siinä määrin kuin ne ovat tarpeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi".

Perustuslakisopimusta koskevaan ehdotukseen on kirjattu lisäksi tuomioistuinten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaate. Maininta "lähentämistä koskevista toimenpiteistä" on myös hyvin tärkeä, sillä luetteloon aloista, joilla unioni voi toteuttaa tällaisia toimenpiteitä, lisättiin alat, joilla on tarkoitus varmistaa korkeatasoiset oikeussuojakeinot, vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien kehittäminen ja tuomioistuinten henkilöstön koulutuksen tukeminen.

Kuten Nizzan sopimuksella päätettiin, kaikista lainsäädäntötoimenpiteistä päätetään määräenemmistöllä ja yhteispäätösmenettelyssä lukuun ottamatta niitä perheoikeutta koskevia kysymyksiä, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia. Niissä päätökset tehdään edelleen yksimielisesti.

Valmistelukunta katsoi kuitenkin, että III-170 artiklaan oli tarpeen lisätä kohta, jonka mukaan ministerineuvosto voi yksimielisellä päätöksellä soveltaa tavanomaista lainsäätämisjärjestystä tiettyihin perheoikeudellisiin näkökohtiin. Näin vältytään siltä, että perustuslakia olisi muutettava.

[ Takaisin sivun alkuun ]

OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ RIKOSOIKEUDEN ALALLA

Kolmannen pilarin poistamisen seurauksena nykyisin käytössä oleva toimenpidevalikoima (yhteiset kannat, päätökset, puitepäätökset, sopimukset) korvataan laeilla ja puitelaeilla, jotka säädetään tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä (lainsäätäjiä ovat parlamentti ja ministerineuvosto, ja tuomioistuin vastaa valvonnasta).

Määräenemmistöpäätöksistä tulee yleissääntö lukuun ottamatta rikoslainsäädännön lähentämistä rikoksissa, joita ei ole lueteltu III-172 artiklassa, neuvoston päätöksiä, joilla laajennetaan perustuslain määräysten soveltamisalaa, ja Euroopan syyttäjänvirastosta tehtäviä päätöksiä. Lainsäädännössä aloiteoikeus on edelleen jaettu komission ja jäsenvaltioiden kesken, mutta valmistelukunta määritti aloitteen esittämistä koskevan "päätösvaltaisuuden" (neljännes jäsenvaltioista eli 7 jäsenvaltiota 25 jäsenvaltion laajentuneesta unionista), kun Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaan jokaisella jäsenvaltiolla on aloiteoikeus. Muutoksen uskotaan vähentävän jäsenvaltioiden tekemiä aloitteita, jotka eivät useinkaan vastaa koko Euroopan unionin todellista yhteistä etua.

Perusperiaatteet, rikosoikeudelliset menettelyt ja aineellinen rikosoikeus

Kuten yhteistyössä yksityisoikeuden alalla, perustuslakiin on kirjattu tuomioistuinpäätösten vastavuoroinen tunnustaminen rikosoikeudellisissa asioissa Tampereella tehdyn poliittisen päätöksen mukaisesti. Periaatteesta tulee rikosoikeuden alan yhteistyön kulmakivi, ja se vahvistaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäistä luottamusta (kuten perustuslakiehdotuksen I-41 artiklassa todetaan).

Yhteistyöhön kuuluu myös lainsäädäntöjen lähentäminen antamalla vähimmäissääntöjä seuraavilla aloilla:

Rikosoikeudellinen menettely. Perustuslakiehdotuksen III-171 artiklassa esitetään kolme toiminta-alaa:

Aineellinen rikosoikeus. III-172 artiklassa määrätään, että unioni voi määritellä rikokset ja seuraamukset vakavan, rajatylittävän rikollisuuden aloilla, joita on kymmenen: terrorismi, laiton huumausainekauppa, järjestäytynyt rikollisuus (jossa on voitu antaa vähimmäissääntöjä jo Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan nojalla), ihmiskauppa, naisten ja lasten hyväksikäyttö, laiton asekauppa, rahanpesu, lahjonta, maksuvälineiden väärentäminen ja tietokonerikollisuus.

Aivan kuin luettelo rikosoikeudellisen menettelyn erityistekijöistä, myöskään tämä luettelo ei ole tyhjentävä: ministerineuvosto voi tehdä yksimielisen päätöksen alojen lisäämisestä luetteloon Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.

Kun lainsäädäntöjen lähentäminen osoittautuu välttämättömäksi varmistettaessa unionin politiikan tehokas täytäntöönpano alalla, jolla on jo toteutettu yhdenmukaistamistoimenpiteitä, neuvosto voi lisäksi yksinomaan aineellisen rikosoikeuden alalla päättää jälleen yksimielisesti vähimmäissäännöistä, jotka koskevat rikosten ja seuraamusten määritelmiä kyseisellä alalla. Näin soveltamisalaa voidaan laajentaa rasismin ja muukalaisvihan torjuntaan, yhteisön taloudellisia etuja vahingoittaviin petoksiin, veronkiertoon, ympäristörikoksiin ja eurojen väärentämiseen.

Rikollisuuden torjunta

Perustuslakiehdotuksen III-173 artikla muodostaa erityisen oikeusperustan rikollisuuden torjunnalle. Valmistelukunnassa tätä kysymystä käsitellyt työryhmä ehdotti kyseistä artiklaa, jonka mukaan unionissa voidaan vahvistaa kannustamis- ja tukitoimenpiteitä, joilla ei kuitenkaan lähennetä lakeja ja asetuksia.

Eurojust

III-174 artiklassa laajennetaan ja eritellään tarkemmin Eurojustin toimivaltaa. Nizzan sopimuksella muutetussa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklassa määrätään, että Eurojustilla on oikeus pyytää jäsenvaltiota käynnistämään tutkinta, mutta pyyntö ei kuitenkaan ole sitova. Perustuslakiehdotuksessa määrätään, että vastedes Eurojust voi käynnistää tai sovittaa yhteen toimivaltaisten viranomaisten toteuttamia syytetoimia.
Eurojustin on toiminnassaan noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjaa, ja tuomioistuin valvoo sen toimintaa.

Euroopan syyttäjänvirasto

III-175 artiklan mukaan neuvosto voi perustaa Eurojustista Euroopan syyttäjänviraston. Näin voidaan tutkia useita jäsenvaltioita koskevia vakavia rikoksia ja unionin etuja vahingoittavia rikoksia sekä asettaa syytteeseen niiden tekijät ja avunantajat. Jäsenvaltiot tekevät päätöksen yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.

Tästä artiklasta käytiin vilkasta keskustelua valmistelukunnassa, ja se on seuraavien kantojen pohjalta sovitun kompromissin tulos:

Lopulta kolmas kanta voitti.

[ Takaisin sivun alkuun ]

POLIISIYHTEISTYÖ

Aivan kuin yhteistyössä rikosoikeuden alalla, kolmannen pilarin poistaminen vaikuttaa myös poliisiyhteistyötä koskeviin menettelyihin.

Unionin toimivalta alalla ei ole juurikaan muuttunut verrattuna Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, koska toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön soveltamisala (III-176 artikla) on sama kuin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 30 artiklassa. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välisen operatiivisen toimivallan käyttöä koskevissa määräyksissä ja toisen jäsenvaltion alueella tapahtuvaa toimintaa (III-178 artikla) koskevissa määräyksissä edellytetään yksimielisyyttä, kun taas muussa kuin operatiivisessa yhteistyössä päätöksentekoon riittää määräenemmistö.

Europolia koskevan III-177 artiklan määräyksissä esitetään tiivistetysti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 30 artikla. Määräyksissä vahvistetaan Europolin toimivaltaa "kahta tai useampaa jäsenvaltiota koskevassa vakavassa rikollisuudessa" siten, että sille annetaan mahdollisuus varmistaa yhdessä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa toteutettujen tutkintatoimien yhteensovittaminen, järjestäminen ja toteuttaminen. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 32 artiklaa vastaavalla sanamuodolla määrätään, että Europolin kaiken operatiivisen toiminnan tulee tapahtua yhteydessä jäsenvaltioiden viranomaisiin ja että pakkokeinojen käyttö kuuluu yksinomaan toimivaltaisille kansallisille viranomaisille.

Euroopan parlamentti valvoo Europolin toimintaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa. Toiminnassa on noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjaa , ja tuomioistuin valvoo toimintaa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

PETOSTEN TORJUNTA

Petosten torjunnassa perustuslakiehdotuksen III-321 artiklassa säilytetään EY:n perustamissopimuksen 280 artiklan sanamuoto. Siinä kuitenkin poistetaan 4 kohdan viimeinen virke, jossa määrätään, että petosten torjumiseksi ja yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi petolliselta menettelyltä toteutetut toimenpiteet "eivät koske kansallisen rikosoikeuden soveltamista tai kansallista oikeudenhoitoa". Muutoksen ansiosta unioni saa käyttöönsä rikosoikeudellisia välineitä, jotka ovat välttämättömiä taloudellisten etujen suojaamisessa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

SYRJINTÄKIELTO, KANSALAISUUS JA HENKILÖIDEN VAPAA LIIKKUVUUS

Perustuslakiehdotuksen kolmannen osan II osasto on omistettu "syrjintäkiellolle ja kansalaisuudelle". Seuraavia kolmea uudistusta on syytä korostaa:

Kansalaisen oikeuksiin kuuluu II-45 artiklan mukaan - aivan kuin EY:n perustamissopimuksen 18 artiklassa - oikeus liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella. Perustuslakiehdotuksen suurin uudistus on III-9 artikla, jossa unionin toimivaltaa on laajennettu aloille, jotka oli jätetty Nizzan sopimuksella toimivallan ulkopuolelle. Tällaisia ovat passeja, henkilötodistuksia, oleskelulupia ja muita niihin rinnastettavia asiakirjoja koskevat toimenpiteet sekä toimenpiteet, jotka koskevat sosiaaliturvaa tai sosiaalista suojelua. Näissä tapauksissa laki annetaan yksimielisellä päätöksellä.

EY:n perustamissopimuksen III osasto koskee "henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaata liikkuvuutta", ja se on korvattu perustuslakiehdotuksen III osaston 2 jaksolla. Henkilöiden vapaassa liikkuvuudessa ainoa uudistus löytyy III-21 artiklasta (sosiaaliturva ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus), josta on poistettu viittaus neuvoston yksimieliseen päätökseen. III-49 artiklalla puolestaan rajoitetaan pääomien vapaata liikkuvuutta antamalla mahdollisuus määrittää eurooppalailla puitteet, joiden nojalla henkilöiden, ryhmittymien tai muun kuin valtiollisen yhteisön varat voidaan jäädyttää, kun tarkoituksena on torjua järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismia ja ihmiskauppaa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artiklat Aihe Huomautukset
I-41 Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamista koskevat erityismääräykset Uusia määräyksiä
III-8 Syrjinnän torjunta Huomattavia muutoksia
III-9 Toimenpiteet, jotka koskevat oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella
III-10 Kansalaisuus -
III-11 Diplomaatti- ja konsulisuojelu Huomattavia muutoksia
III-12
III-13
Kansalaisuus -
III-21 Työntekijöiden vapaa liikkuvuus, sosiaaliedut Huomattavia muutoksia
III-49 Varojen jäädyttäminen
III-158 Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen määritelmä Uusia määräyksiä
III-159 Eurooppa-neuvoston asema
III-160 Kansallisten parlamenttien asema
III-161 Arviointijärjestelmät
III-162 Operatiivinen yhteistyö
III-163 Toimenpiteet yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi ja sisäisen turvallisuuden takaamiseksi -
III-164 Hallinnollinen yhteistyö vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella Huomattavia muutoksia
III-165 Aloiteoikeus Uusia määräyksiä
III-166 Rajavalvonta Huomattavia muutoksia
III-167 Turvapaikkapolitiikka
III-168 Maahanmuuttopolitiikka
III-169 Yhteisvastuun periaate Uusia määräyksiä
III-170 Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla Huomattavia muutoksia
III-171 Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla
III-172 Rikosoikeudellisten normien, rikosten ja seuraamusten lähentäminen
III-173 Kannustamistoimenpiteet rikollisuuden torjunnassa
III-174 Eurojust
III-175 Euroopan syyttäjänvirasto Uusia määräyksiä
III-176 Muu kuin operatiivinen poliisiyhteistyö Huomattavia muutoksia
III-177 Europol
III-178 Toisen jäsenvaltion alueella toimiminen -
III-283 Tuomioistuimen toimivalta lain noudattamista valvovien viranomaisten toiminnassa
III-321 Petosten torjunta Huomattavia muutoksia

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita Eurooppa-valmistelukunnan laatimaa tekstiä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun