Arkisto Arkisto Arkisto Arkisto

Unionin politiikat

Sisäiset politiikanalat ja toimet

: Johdanto
Kaikkea politiikkaa koskevat yhteiset muutokset
Tiettyjen politiikan erityisalojen mukauttaminen
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Perustuslakiluonnoksen kolmannessa osassa annetaan unionin politiikkaa koskevat määräykset. Tämän osan III osastossa käsitellään erityisesti unionin sisäpolitiikkaa ja siihen liittyvää toimintaa, kun taas sitä seuraavissa osissa on kyse unionin ulkopoliittisista toimista .

Eurooppa-valmistelukunta kiinnitti erityistä huomiota politiikan tiettyjen alojen uudistamiseen. Näitä aloja ovat oikeus- ja sisäasiat , talous- ja rahapolitiikka sekä yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP). Muuta politiikkaa ei sen sijaan ole erityisemmin muutettu tiettyjä erityisaloja lukuun ottamatta, sillä valmistelukunnan toimivalta on rajattu.

Näiden muutamien erityisten muutosten lisäksi valmistelukunta on ehdottanut unionin sisäpolitiikkaa ja siihen liittyvää toimintaa suoraan koskevia yleisluonteisia institutionaalisia muutoksia (toimivallan jakautuminen, säädösten luokittelu, lainsäädäntömenettely ja määräenemmistö sekä yhdentymistä ja johdonmukaisuutta koskevat lausekkeet).

[ Takaisin sivun alkuun ]

KAIKKEA POLITIIKKAA KOSKEVAT YHTEISET MUUTOKSET

Perustuslakiluonnoksessa ehdotetaan laaja-alaisia uudistuksia, joilla olisi suoria vaikutuksia kaikkeen unionin politiikkaan.

Toimivallan uusi luokittelu

Perinteistä yhteisen politiikan kuvausta (maatalouspolitiikka, liikennepolitiikka, sisämarkkinat jne.) ei ole muutettu, vaan sitä koskevat artiklat toistetaan sellaisenaan, mutta ne on ryhmitelty uudelleen ja luokiteltu johdonmukaisesti I-11 artiklassa kuvatun toimivallan uuden luokittelun mukaisesti.
Aluksi käsitellään politiikkaa, joka kuuluu jaettuun toimivaltaan: sisämarkkinoita, talous- ja rahapolitiikkaa, muiden erityisalojen politiikkaa (työllisyyttä, maataloutta, liikennettä, kuluttajapolitiikkaa jne.) sekä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta.
Tämän jälkeen käsitellään aloja, joilla unioni voi päättää toiminnan yhteensovittamisesta, täydentämisestä tai tukemisesta. Näitä aloja ovat kansanterveys, teollisuus, kulttuuri, koulutus, ammatillinen koulutus, nuoriso ja urheilu, pelastuspalvelu sekä hallinnollinen yhteistyö.

Yleisesti sovellettavat ja yhdentymislausekkeet

Perustuslaissa esitetään yhteisellä otsikolla III osan alussa yleisesti sovellettavat yhdentymistä ja johdonmukaisuutta koskevat lausekkeet, joiden perusteella määritellään kaikki politiikan alat ja toteutetaan kaikkea politiikkaa. III-1 artiklassa annetaan uusi lauseke, jossa määrätään, että "huolehtiessaan tässä osassa tarkoitetun politiikan ja toiminnan välisestä johdonmukaisuudesta unioni ottaa huomioon kaikki tavoitteensa ". Tätä uutta lauseketta täydennetään erityisin lausekkein, joissa määrätään sukupuolten välisestä tasa-arvosta, syrjinnän torjumisesta, ympäristönsuojelusta, kuluttajansuojasta sekä yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen moitteettomasta toiminnasta, joista kaikista on määrätty jo Euroopan yhteisön (EY:n) perustamissopimuksessa.

Säädösten luokittelu niiden oikeusperustan mukaan

Valmistelukunta on vahvistanut oikeusperustan kullekin säädöstyypille, toisin sanoen se on määrittänyt oikeusperustan, johon toimielinten on tukeuduttava perustuslakia toteuttaessaan. Näin ollen eri politiikan aloja koskevissa määräyksissä ei enää viitata mahdollisuuteen antaa "säädöksiä" tai "toimenpiteitä", vaan niissä määritellään tarkoin, minkä tyyppisiä säädöksiä voidaan antaa ja mitä menettelyjä on noudatettava. Tässä yhteydessä määrätään, että unionin toiminta ilmenee useimmiten lain tai puitelain muodossa, mutta noin 50 oikeusperustan mukaan ministerineuvosto antaa asetuksia tai tekee päätöksiä.

Lainsäätämisjärjestys

Yhteispäätösmenettelyn liittämisellä tavanomaiseen lainsäätämisjärjestykseen selkeytetään merkittävästi nykyisen perustamissopimuksen yhteispäätösmenettelyä koskevia määräyksiä: komission ehdotuksista ja yhteispäätösmenettelystä määrätään lain tai puitelain antamisen yhteydessä. Lisäksi valmistelukunta on päättänyt soveltaa tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen soveltamisalan laajentamisen perusteella yhteispäätösmenettelyä noin 20 oikeusperustaan, jotka eivät koske sitä nykyään.
Erityistä lainsäätämisjärjestystä sovelletaan noin 20 oikeusperustaan, jotka koskevat neuvoston antamia lakeja. Komissiolla on edelleen yksinomainen aloiteoikeus näissä laeissa, ja sen on joko kuultava Euroopan parlamenttia tai parlamentin on hyväksyttävä nämä säädökset.

Määräenemmistökäytännön yleistäminen

Perustuslakiluonnoksen I-22 artiklassa saatetaan määräenemmistöpäätökset yleissäännöksi neuvostossa. Tästä seuraa, että tekstistä poistetaan viittaus siihen, että neuvosto tekee kaikki kyseisiin oikeusperustoihin perustuvat ratkaisunsa määräenemmistöllä.
Lisäksi valmistelukunta on päättänyt siirtymisestä määräenemmistöön noin 20 sellaisen oikeusperustan osalta, joissa nykyään vaaditaan yksimielinen päätös.

Uudet oikeusperustat

Rajoittaakseen turvautumista nk. joustolausekkeeseen (I-17 artikla) valmistelukunta on ottanut perustuslakiluonnoksessa käyttöön uudet oikeusperustat, joilla unionille nimenomaan annetaan toimivalta tietyillä aloilla.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIETTYJEN POLITIIKAN ERITYISALOJEN MUKAUTTAMINEN

Yleistä taloudellista etua koskevat palvelut (III-6 artikla)

Perustuslakiluonnoksessa annetaan uusi oikeusperusta, jolta voidaan antaa lakeja erityisesti taloudellisista ja rahoitusta koskevista periaatteista ja edellytyksistä, jotka ovat näiden yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen toimivuuden perusta.

Unionin kansalaisuus (III-7-III-13 artikla)

Syrjinnän torjumista koskevista toimenpiteistä määrätään III-8 artiklan 1 kohdassa, että ministerineuvoston antamalla lailla on oltava Euroopan parlamentin hyväksyntä. Nykyisessä Euroopan yhteisön (EY:n) perustamissopimuksessa taas määrätään ainoastaan kuulemismenettelystä.
III-8 artiklan 2 kohdassa määrätään edelleen syrjinnän torjumisesta, että unionin toimivalta laajennetaan koskemaan kannustustoimenpiteiden perusperiaatteita, joita se voi vahvistaa syrjinnän torjumiseksi.
III-9 artiklan 2 kohdassa ulotetaan unionin toimivalta unionin kansalaisten vapaata liikkuvuutta ja vapaata oleskelua koskevissa oikeuksissa aloille, joilta se Nizzan sopimuksessa on suljettu pois. Näiden alojen toimenpiteet koskevat passeja, henkilötodistuksia, oleskelulupia ja muita niihin rinnastettavia asiakirjoja, sekä toimenpiteitä, jotka liittyvät sosiaaliturvaan tai sosiaaliseen suojeluun. Näissä tapauksissa ministerineuvoston on annettava laki yksimielisesti.
III-11 artiklassa vahvistetaan uusi oikeusperusta, jolta voidaan antaa ministerineuvoston lakeja unionin kansalaisten diplomaatti- ja konsulisuojelun turvaamiseksi. EY:n nykyisen perustamissopimuksen mukaan jäsenvaltioiden tehtävänä on määritellä tällaiset toimenpiteet perinteisin sopimuksiin perustuvin välinein.

Sisämarkkinat (III-14III-68 artikla)

Sisämarkkinoita koskevaan lukuun kuuluu seitsemän jaksoa (sisämarkkinoiden toteuttaminen, henkilöiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus, tavaroiden vapaa liikkuvuus, pääomat ja maksut, kilpailusäännöt, veroja ja maksuja koskevat määräykset, lainsäädännön lähentäminen). Vaikka lähes kaikki tämän luvun määräykset on annettu jo EY:n perustamissopimuksessa, nämä kolmeen eri osastoon erotetut artiklat on perustuslakiluonnoksessa järjestelty uudelleen.

Sosiaaliturvaetuudet (III-21 artikla)

Oikeusperusta, jolta vapaata liikkuvuutta helpotetaan sovittamalla yhteen sosiaalietuuksia koskevaa lainsäädäntöä, ulotetaan kattamaan palkattujen työntekijöiden lisäksi itsenäiset ammatinharjoittajat. Lisäksi on siirrytty yksimielisistä päätöksistä määräenemmistöpäätöksiin. On kuitenkin korostettava, ettei tältä oikeusperustalta voida antaa muihin unionin kansalaisiin (mm. eläkeläisiin ja opiskelijoihin) sovellettavia säännöksiä ja määräyksiä. Näissä tapauksissa on edelleen turvauduttava joustolausekkeeseen ja näin ollen neuvoston on tehtävä ratkaisunsa yksimielisesti.

Omaisuuden jäädyttäminen (III-49 artikla)

Perustuslakiluonnoksessa vahvistetaan järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja ihmiskaupan torjumiseksi uusi oikeusperusta, jolta voidaan antaa lakeja tarvittavista oikeudellisista puitteista pääomien vapaan liikkuvuuden rajoittamiseksi ja henkilöiden, ryhmittymien tai muun kuin valtiollisen yhteisön omaisuuden jäädyttämiseksi.

Yrityksiä koskeviin kilpailusääntöihin sovellettavista poikkeuksista annettavat asetukset (III-54 artikla) ja valtiontukisääntöihin sovellettavista poikkeuksista annettavat asetukset (III-57 artikla)

Komissiolle annetaan nimenomaisesti mahdollisuus antaa ministerineuvoston myöntämin valtuuksin tällaisia asetuksia.

Hallinnollinen yhteistyö ja veropetosten sekä laittoman veronkierron torjunta välillisessä verotuksessa (III-62 artikla) ja yhtiöverotuksessa (III-63 artikla)

Jos neuvosto toteaa yksimielisesti, että tietyt sen tarkasteltavina olevat toimenpiteet kuuluvat hallinnollisen yhteistyön tai veropetosten ja laittoman veronkierron torjunnan alaan, se antaa määräenemmistöllä näitä toimenpiteitä koskevat lait ja puitelait.

Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen sisämarkkinoiden toteuttamisen ja toiminnan varmistamiseksi (III-64 ja III-65 artikla)

Säännön ja poikkeuksen välinen suhde on muutettu päinvastaiseksi verrattuna EY:n perustamissopimukseen. III-65 artiklasta, jossa määrätään laista tai puitelaista sekä tavanomaisesta lainsäätämisjärjestyksestä, on tullut sääntö ja III-64 artiklasta, jossa määrätään ministerineuvoston yksimielisesti antamasta puitelaista, on tullut poikkeus.

Teollis- ja tekijänoikeuksien eurooppalainen suoja ja muut keskitetyt menettelyt (III-68 artikla)
Perustuslakiluonnoksessa määrätään uudesta oikeusperustasta, jolta voidaan antaa lakeja tai puitelakeja eurooppalaisen suojan perustamiseksi teollis- ja tekijänoikeuksille sekä muiden keskitettyjen luvananto-, koordinointi- ja valvontajärjestelmien käyttöön ottamiseksi unionissa. Eurooppalaista suojaa koskevat kielijärjestelyt vahvistetaan kuitenkin ministerineuvoston yksimielisesti hyväksymällä lailla.

Työllisyys (III-97-III-102 artikla)

Tämän alan määräyksiä ei ole muutettu ratkaisevasti, mutta on kuitenkin todettava, että jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan yhteensovittaminen kuulu vastedes unionin erityiseen toimivaltaan samalla tavalla kuin talouspolitiikan yhteensovittaminen (I-11 ja I-14 artikla).

Avoin yhteensovittamismenetelmä sosiaalialalla (III-107 artikla)

Tähän määräykseen - jonka mukaan komission on edistettävä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tällä alalla - on lisätty, että komissio voi tehdä avoimen yhteensovittamismenetelmän mukaisia aloitteita (vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää tietojen vaihtoa parhaista käytännöistä, toteuttaa säännöllistä seurantaa ja arviointia). Komission on myös pidettävä Euroopan parlamentti ajan tasalla.

Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus (III-116-III-120 artikla)

On merkittävää, että alan käsitteisiin on lisätty alueellinen yhteenkuuluvuus unionin yleisiä tavoitteita koskevassa määräyksessä annetun määritelmän mukaisesti (I-3 artikla).

Maatalous ja kalastus (III-127 artikla)

Tämän alan säädökset on jaoteltu seuraavasti: lailla tai puitelailla vahvistetaan yhteinen maatalouden markkinajärjestely sekä muut yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan tavoitteiden toteuttamisessa tarvittavat säännökset. Ministerineuvoston asetuksilla ja päätöksillä, jotka perustuvat komission ehdotukseen mutta joissa ei ole kuultu Euroopan parlamenttia, määritetään sen sijaan hintojen vahvistamiseen, maksuihin, tukiin ja määrällisiin rajoituksiin sekä kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet.

Meri- ja lentoliikenne (III-143 artikla)

EY:n perustamissopimuksessa määrätty menettely (ministerineuvoston määräenemmistöpäätös) - joka olikin jo vanhentunut - meri- ja lentoliikennettä koskevien toimenpiteiden vahvistamiseksi on perustuslakiluonnoksesta poistettu.

Tutkimus ja teknologian kehittäminen (III-146-III-156 artikla)

Tutkijoiden rajat ylittävän yhteistyön kehittäminen on liitetty III-146 artiklaan.
III-148 artiklassa velvoitetaan komissio edistämään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla ja määrätään lisäksi, että komissio voi tehdä avoimen yhteensovittamismenetelmän mukaisia aloitteita (vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää tietojen vaihtoa parhaista käytännöistä, toteuttaa säännöllistä seurantaa ja arviointia). Komission on myös pidettävä Euroopan parlamentti ajan tasalla.

Avaruus (III-155 artikla)

Perustuslakiluonnoksessa on vahvistettu uusi oikeusperusta lakien ja puitelakien antamiseksi Euroopan avaruuspolitiikan toimenpiteistä, mukaan lukien avaruusohjelman toteuttaminen.

Energia (III-157 artikla)

Perustuslakiluonnoksessa on vahvistettu uusi oikeusperusta lakien ja puitelakien antamiseksi energiapolitiikan toimenpiteistä, joilla ei kuitenkaan vaikuteta jäsenvaltion eri energialähteiden välillä tekemiin valintoihin eikä jäsenvaltion energiahuollon yleisiin rakenteisiin.

Kansanterveys (III-179 artikla)

Tällä määräyksellä velvoitetaan komissio edistämään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kansanterveyden alalla ja siihen on lisätty, että komissio voi tehdä avoimen yhteensovittamismenetelmän mukaisia aloitteita (vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää tietojen vaihtoa parhaista käytännöistä, toteuttaa säännöllistä seurantaa ja arviointia). Komission on myös pidettävä Euroopan parlamentti ajan tasalla.
Tässä artiklassa näkyy kyseisen alan toimivallan kaksoisluonne: jaettu toimivalta koskee yhteistä turvallisuutta ja täydentävä toimivalta koskee kansanterveyden suojelemista ja edistämistä.
Artiklassa täsmennetään, että lailla tai puitelailla voidaan säätää toimenpiteistä rajatylittävien laajalle levinneiden vaarallisten sairauksien torjumiseksi, joten se voi rajoittaa unionin toimivaltaa tällä alalla, sillä nykyään unioni voi toimia kaikkien kyseisen kaltaisten sairauksien torjumiseksi riippumatta siitä, ovatko ne kulkeutuneet yli rajojen.

Teollisuus (III-180 artikla)

Määräykseen, jolla velvoitetaan komissio edistämään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä teollisuutta koskevissa kysymyksissä, on lisätty, että komissio voi tehdä avoimen yhteensovittamismenetelmän mukaisia aloitteita (vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää tietojen vaihtoa parhaista käytännöistä, toteuttaa säännöllistä seurantaa ja arviointia). Komission on myös pidettävä Euroopan parlamentti ajan tasalla.
Artiklaan on myös lisätty määräys, jolla kielletään jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistaminen, mikä on yleistä kaikilla aloilla, jotka liittyvät tukeen, yhteensovittamiseen ja täydentämiseen.

Koulutus, ammatillinen koulutus, nuoriso ja urheilu (III-182 artikla)

Tähän artiklaan on liitetty erityinen toimivalta urheiluasioissa. Tämä uusi toimivalta näkyy oikeusperustassa, jolla hyväksytään lait ja puitelait urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämistoimenpiteistä. Koska kyseessä on tuki-, yhteensovittamis- ja täydentävät toimet, jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistaminen on kielletty.
Korostettakoon vielä, että artiklaan on lisätty määräys, jonka mukaan unionin toiminnalla on nimenomaan pyrittävä kannustamaan nuorten osallistumista Euroopan demokratian toimintaan.

Pelastuspalvelu (III-184 artikla)

Perustuslakiluonnoksessa on vahvistettu uusi oikeusperusta sellaisten lakien ja puitelakien antamiseksi, joilla vahvistetaan kansallista toimintaa tukevat toimenpiteet tällä alalla ja edistetään toimivaa yhteistyötä. Koska kyseessä on tuki-, yhteensovittamis- ja täydentävät toimet, jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistaminen on kielletty.

Hallinnollinen yhteistyö (III-185 artikla)

Perustuslakiluonnoksessa on vahvistettu uusi oikeusperusta jäsenvaltioiden hallinnollisten valmiuksien tehostamista koskevien lakien antamiseksi, jotta unionin oikeutta toteutettaisiin tehokkaasti. Koska kyseessä on tuki-, yhteensovittamis- ja täydentävät toimet, jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistaminen on kielletty. Tällä yhteistyöllä ei rajoiteta jäsenvaltioiden velvoitteita eikä komission tehtäviä ja etuoikeuksia (esimerkiksi jäsenvaltioiden jäsenyysvelvoitteiden laiminlyöntiä koskevissa menettelyissä).

Merentakaiset maat ja alueet (III-186-III-192)

EY:n perustamissopimuksen johdanto-osassa tehty viittaus periaatteisiin näiden maiden ja alueiden assosioimiseksi on poistettu III-186 ja III-191 artiklasta.
III-190 artiklassa vahvistetaan oikeusperusta työntekijöiden vapaan liikkuvuuden järjestämiseksi unionin ja näiden maiden ja alueiden välillä. Ministerineuvosto vahvistaa nämä toimenpiteet omasta aloitteestaan ja yksimielisesti muussa kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen muodossa.
Valmistelukunta on päättänyt säädösten jaon mukaisesti III-191 artiklassa, että näiden maiden ja alueiden assosioinnin yksityiskohtaisista säännöistä ja menettelyistä annettavat säädökset ovat muussa kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjä säädöksiä (asetuksia tai päätöksiä). Lisäksi komissio ei tee ehdotusta näistä säädöksistä.

Syrjäisimmät alueet (III-330 artikla)

Syrjäisimpiä alueita koskeva määräys kuuluu erilliseen osastoon aivan samoin kuin EY:n perustamissopimuksessakin. Edellytykset perustamissopimuksen soveltamiseksi näihin alueisiin annetaan ministerineuvoston muilla kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyillä säädöksillä, komission ehdotuksesta ja sen jälkeen, kun Euroopan parlamenttia on kuultu. Huomiota on syytä kiinnittää toiseen kohtaan tehtyyn selvennykseen, joka koskee edellä mainittujen soveltamisedellytysten soveltamisalaa.

Matkailu

Perustuslakiluonnokseen ei ole otettu tätä alaa erillisenä, vaikka valmistelukunnassa sellaista esitettiinkin. Matkailun voidaan kuitenkin katsoa kuuluvan teollisuusasioihin liittyvään toimivaltaan.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla	Aihe	Huomautuksia
III-6	Yleistä taloudellista etua koskevat palvelut	-
III-7-III-13	Unionin kansalaisuus	-
III-14-III-68	Sisämarkkinat	-
III-21	Sosiaaliturvaetuudet	-
III-49	Omaisuuden jäädyttäminen	-
III-54 ja III-57	Yrityksiä koskeviin kilpailusääntöihin sovellettavista poikkeuksista annettavat asetukset ja valtiontukisääntöihin sovellettavista poikkeuksista annettavat asetukset	-
III-62 ja III-63	Hallinnollinen yhteistyö ja veropetosten sekä laittoman veronkierron torjunta välillisessä verotuksessa ja yhtiöverotuksessa	-
III-64 ja III-65	Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen sisämarkkinoiden toteuttamisen ja toiminnan varmistamiseksi	-
III-68	Teollis- ja tekijänoikeuksien eurooppalainen suoja ja muut keskitetyt menettelyt	-
III-97-102	Työllisyys	-
III-107	Avoin yhteensovittamismenetelmä sosiaalialalla	-
III-116-120	Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus	-
III-127	Maatalous ja kalastus	-
III-143	Meri- ja lentoliikenne	-
III-146-156	Tutkimus ja teknologian kehittäminen	-
III-155	Avaruus	-
III-157	Energia	-
III-179	Kansanterveys	-
III-180	Teollisuus	-
III-182	Koulutus, ammatillinen koulutus, nuoriso ja urheilu	-
III-184	Pelastuspalvelu	-
III-185	Hallinnollinen yhteistyö	-
III-186-III-192	Merentakaiset maat ja alueet	-
III-300	Syrjäisimmät alueet	-

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]

Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita Eurooppa-valmistelukunnan laatimaa tekstiä.