Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopa-valmistelukunnan työn tulokset Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin toimielimet

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Arkisto   Arkisto   Arkisto   Arkisto

Unionin toimielimet


Institutionaalinen kehys


Johdanto
Tuomioistuinjärjestelmä
Unionin muut toimielimet
Unionin neuvoa-antavat elimet
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Perustuslakiluonnoksessa tarkastellaan Euroopan unionin (EU) toimielinjärjestelmää, johon kuuluu nykyisin viisi toimielintä (Euroopan parlamentti, ministerineuvosto, komissio, tuomioistuin ja tilintarkastustuomioistuin) ja neljä muuta tärkeää elintä (Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea, Euroopan keskuspankki ja Euroopan investointipankki).
Valmistelukunta täsmentää toimielimiä koskevan IV osaston I-18 artiklassa, että "toimielinjärjestelmään kuuluvat: Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto, ministerineuvosto, Euroopan komissio ja unionin tuomioistuin".

Eurooppa-neuvostoa pidetään siis omana toimielimenään, mutta tilintarkastustuomioistuin on jätetty perustoimielinjärjestelmän ulkopuolelle. Se mainitaan erikseen IV osaston II luvussa, jonka otsikko on "Muut toimielimet ja elimet", kuten myös Euroopan keskuspankki (EKP), joka saa toimielimen aseman. Tämä uusi kahteen eri lukuun jaettu esitystapa osoittaa, että viiden pääasiallisen toimielimen (Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto, ministerineuvosto, Euroopan komissio ja unionin tuomioistuin) rinnalla on kaksi muuta toimielintä (tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan keskuspankki).

Niitä instansseja tai elimiä, joille on annettu toimielimen asema, on siis yhteensä seitsemän.
Näiden joukossa pääasiallisista toimielimistä neljä ( Euroopan parlamentti , Eurooppa-neuvosto , ministerineuvosto ja komissio ) on käynyt läpi huomattavia muutoksia, kun taas tuomioistuimen osalta on varsinaisesti muutettu vain tiettyjä määräyksiä.
Valmistelukunta ehdottaa työnsä tuloksena, että kahden oikeusistuimen nimiä selvennetään, tuomarien ja julkisasiamiesten nimitysprosessin valvontaa vahvistetaan, annetaan mahdollisuus perustaa erityistuomioistuimia ja vahvistetaan luonnollisten ja oikeushenkilöiden mahdollisuutta nostaa kanne tuomioistuimessa.
EU:n muiden toimielinten ja elinten osalta ei ole tehty juuri lainkaan muutoksia, koska ainoastaan alueiden komitean (AK) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) jäsenten toimikauden kestoa on muutettu.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TUOMIOISTUINJÄRJESTELMÄ: EUROOPAN TUOMIOISTUIN JA YLEISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN

Sen jälkeen kun Nizzan sopimuksella tehtiin huomattavia muutoksia tuomioistuinjärjestelmään, muun muassa toimivalta jaettiin paremmin kahden tuomioistuimen välillä ja annettiin mahdollisuus perustaa yleisen oikeusasteen tuomioistuimen yhteyteen erityistuomioistuimia, perustuslakiluonnoksessa ehdotetaan puolestaan joitain lisämuutoksia.

Perustuslakiluonnoksessa ei muuteta tuomioistuimen tehtäviä. Siinä täsmennetään sen sijaan, että "jäsenvaltioiden on vahvistettava tarvittavat muutoksenhakukeinot tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuden alalla" (I-28 artikla).
Valtuuskunta on päättänyt muuttaa tuomioistuimen nimeä. Nimi "unionin tuomioistuin" tarkoittaa tästä lähin virallisesti kaksiosaista tuomioistuinta kokonaisuudessaan. Ylimmän oikeusasteen nimeksi tulee "Euroopan tuomioistuin" ja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen uusi nimi on "yleisen oikeusasteen tuomioistuin". Perustuslain I-28 artiklassa täsmennetään, että unionin tuomioistuimeen kuuluvat "Euroopan tuomioistuin, yleisen oikeusasteen tuomioistuin ja erityistuomioistuimia".

Perustuslain III-264 artiklan mukaan eurooppalailla voidaan perustaa yleisen oikeusasteen tuomioistuimen yhteyteen erityistuomioistuimia. Ne perustetaan tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä . Laki annetaan joko unionin tuomioistuimen pyynnöstä tai komission ehdotuksesta, ja siinä vahvistetaan kyseisen tuomioistuimen kokoonpanoa koskevat säännöt ja määritellään sille annettavat toimivaltuudet.

Perustuslain III-262 artiklalla perustetaan komitea, joka antaa lausunnon siitä, ovatko ehdokkaiden ansiot riittävät tuomarin ja julkisasiamiehen tehtävien hoitamiseen, ennen kuin jäsenvaltioiden hallitukset tekevät nimityspäätöksen.

Lisäksi luonnollisten ja oikeushenkilöiden mahdollisuuksia nostaa kanne tuomioistuimessa helpotetaan antamalla luonnolliselle tai oikeushenkilölle mahdollisuus nostaa kanne "muusta kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytystä säädöksestä, joka koskee häntä suoraan ja joka ei sisällä täytäntöönpanotoimenpiteitä" (III-270 artikla). Näin ollen perustuslakiluonnoksen ansiosta kansalaisten pitäisi voida nostaa helpommin kanne seuraamusten perustana olevia unionin säädöksiä vastaan, vaikka ne eivät koskisikaan heitä henkilökohtaisesti (niin kuin perustamissopimuksissa nyt edellytetään).

[ Takaisin sivun alkuun ]

UNIONIN MUUT TOIMIELIMET

Valmistelukunta ehdottaa toimielimen aseman antamista Euroopan keskuspankille. Perustuslain I-29 artikla sisältää yleiset määräykset, jotka koskevat Euroopan keskuspankkia ja Euroopan keskuspankkijärjestelmää (EKPJ), mutta niiden asiasisältöä ei kuitenkaan muuteta. Tämän I-29 artiklan ansiosta, jossa tiivistetään EKP:n tehtävät, ne esitetään aiempaa selvemmin ja näkyvämmin. Lisäksi Euroopan keskuspankin ja keskuspankkijärjestelmän asemaa koskeva pöytäkirja säilytetään.

Tilintarkastustuomioistuimen tehtävät esitetään lyhyesti perustuslakiluonnoksen I-30 artiklassa. Konkreettisemmat määräykset ovat III-290 ja III-291 artiklassa, eikä niiden sisältöä ole muutettu.

[ Takaisin sivun alkuun ]

UNIONIN NEUVOA-ANTAVAT ELIMET

Perustuslakiluonnoksessa neuvoa-antaville elimille ei anneta toimielimen asemaa, jota alueiden komitea toivoi. Ainoa muutos koskee EU:n kahden neuvoa-antavan elimen eli alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten toimikauden pituutta. Tämä toimikausi on pidennetty viiteen vuoteen (neljästä), eli se on nyt samanpituinen kuin Euroopan parlamentin toimikausi (III-292 artikla koskee alueiden komiteaa ja III-296 artikla Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa).
Lopuksi on syytä todeta, että elinten kokoonpanoa ei enää vahvisteta perustuslaissa. Se vahvistetaan tästä lähtien ministerineuvoston yksimielisellä eurooppapäätöksellä (III-292 artikla alueiden komitean osalta ja III-295 artikla Euroopan talous- ja sosiaalikomitean osalta).

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artiklat Aihe Huomautuksia
I-29 ja III-77-III-87 Euroopan keskuspankki -
I-30 ja III-290-III-291 Tilintarkastustuomioistuin
I-28 ja III-258-III-289 Unionin tuomioistuin
I-28 Unionin tuomioistuin (nimi) Huomattavia muutoksia
III-262 Unionin tuomioistuin (tuomareiden ja julkisasiamiesten valinta)
III-264 Unionin tuomioistuin (erityistuomioistuimet)
III-270 Unionin tuomioistuin (kansalaisten kanteet)
I-31 Neuvoa-antavat elimet -
III-292-III-294 Alueiden komitea
III-295-III-298 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita Eurooppa-valmistelukunnan laatimaa tekstiä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun