Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopa-valmistelukunnan työn tulokset Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin politiikat

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Arkisto   Arkisto   Arkisto   Arkisto

Unionin politiikat


Ulkoiset toimet


Johdanto
Yhteinen kauppapolitiikka
Kehitysyhteistyöpolitiikka
Yhteistyö kolmansien maiden kanssa
Humanitaarinen apu
Rajoitustoimenpiteet
Kansainväliset sopimukset
Unioni ja sen lähiympäristö
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Valmistelukunnan jäsenet uudistivat laatimassaan Euroopan perustuslakiluonnoksessa olennaisesti Euroopan unionin (EU:n) ulkoista toimintaa koskevia määräyksiä. Nykyisiä määräyksiä on tehostettu merkittävin muutoksin ja uusin määräyksin, ja tarkoituksena on, että unionin toiminta voimistuu ja näkyy maailmalla.

Unionista on tullut kansainvälisissä suhteissa oikeushenkilö (I-6 artikla) ja Euroopan yhteisön ja Euroopan unionin (niiden nykyisessä muodossa) seuraaja niiden kaikissa oikeuksissa ja velvoitteissa.

Ulkopolitiikassa ei enää ole pilarijärjestelmää, mikä on suurimpia perustuslakiluonnoksessa tehtyjä muutoksia. Määräykset unionin ulkoisesta toiminnasta on nyt yhdistetty yhteen osastoon, jossa määrätään kaikista siihen liittyvistä seikoista:

Institutionaalisiin määräyksiin on tehty perustuslakiluonnoksessa kaksi merkittävää uudistusta. Ensiksi on perustettu ulkoasianministerin virka. Ulkoasiainministeri johtaa ja toteuttaa Eurooppa-neuvoston valtuutuksella YUTP:aa ja toimii samalla yhtenä Euroopan komission varapuheenjohtajana. Hän on komissiossa vastuussa ulkosuhteista ja muista unionin ulkoiseen toimintaan liittyvistä seikoista. Lisäksi perustuslaissa perustetaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan virka. Puheenjohtajan tehtävänä on muun muassa varmistaa omalla tasollaan unionin ulkoinen edustus YUTP:aan kuluvissa asioissa rajoittamatta kuitenkaan ulkoasiainministerin toimivaltaa.

Perustuslakiluonnoksen III-193 artiklassa esitetään yksityiskohtaisesti unionin ulkoisen toiminnan tavoitteet. Näiden tavoitteiden täytäntöönpanossa ministerineuvosto ja komissio, joita avustaa ulkoasianministeri, varmistavat johdonmukaisuuden ulkoisen toiminnan eri alojen välillä sekä ulkoisen toiminnan ja sisäpolitiikan välillä.

Tässä tiivistelmässä käsitellään perustuslakiluonnokseen tehtyjä tärkeimpiä muutoksia unionin ulkoisessa toiminnassa. Yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä puolustuspolitiikkaan tehtyjä muutoksia käsitellään kahdessa erillisessä aihekokonaisuudessa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

YHTEINEN KAUPPAPOLITIIKKA

Perustuslakiluonnoksen I-12 artiklassa todetaan selkeästi yhteisen kauppapolitiikan kuuluvan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Tämän politiikan soveltamisalaan kuuluvat vastedes suorat ulkomaiset sijoitukset (III-217 artikla). Kuljetusalan kansainväliset sopimukset sen sijaan suljetaan pois.

Euroopan yhteisön (EY:n) perustamissopimuksen nykyisen 133 artiklan määräyksiä päätöksenteosta on selkeytetty. Määräenemmistöpäätöksiä ei kuitenkaan sovelleta kaikkeen yhteiseen kauppapolitiikkaan. Perustuslakiluonnoksessa on säilytetty Nizzassa sovittu vastaavuusperiaate sisäisten ja ulkoisten sääntöjen välillä. Tämän periaatteen mukaan päätökset tehdään yksimielisesti silloin, kun neuvotellaan palvelukauppaa koskevista sopimuksista tai tehdään tällaisia sopimuksia, joissa edellytetään henkilöiden liikkumista ja joihin kuuluu henkisen omaisuuden kauppaa koskevia näkökohtia ja silloin, kun näihin sopimuksiin kuuluu määräyksiä, joiden osalta sisäisten sääntöjen antaminen edellyttää yksimielisyyttä. Perustuslakiluonnoksessa määrätään myös yksimielisyydestä silloin, kun kyseessä ovat kulttuuri- ja audiovisuaalipalvelujen kauppaa koskevat sopimukset ja jos on olemassa vaara siitä, että sopimuksista on haittaa unionin kulttuuriselle ja kielelliselle monimuotoisuudelle.

Perustuslakiluonnos merkitsee suurta edistystä parlamentaarisessa valvonnassa. Euroopan parlamentillahan ei EY:n perustamissopimuksessa ole minkäänlaista asemaa kauppapolitiikassa. Vastaisuudessa se osallistuu päätöksentekoon näissäkin asioissa. Lainsäädäntömenettelyä (nykyistä yhteispäätösmenettelyä) sovelletaan kaikkiin kauppapolitiikkaa koskeviin itsenäisiin säädöksiin. Euroopan parlamentin hyväksyntä vaaditaan myös kaikkien kauppasopimusten tekemisessä, ja se on pidettävä ajan tasalla kauppasopimuksista käytävien neuvottelujen etenemisestä.

[ Takaisin sivun alkuun ]

KEHITYSYHTEISTYÖPOLITIIKKA

Perustuslakiluonnoksen I-13 artiklan mukaan unionilla ja jäsenvaltioilla on jaettu toimivalta kehitysyhteistyöhön liittyvissä asioissa. Tämän toimivallan käyttäminen ei estä jäsenvaltioita käyttämästä omaa toimivaltaansa. Unionilla on siis vastedes itsenäinen kehityspolitiikka, kun sillä toistaiseksi on vain täydennetty jäsenvaltioiden harjoittamaa politiikkaa (EY:n perustamissopimuksen 177 artiklan 1 kohta). Perustuslakiluonnoksessa täsmennetään, että unionin kehitysyhteistyöpolitiikka ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyöpolitiikka täydentävät ja tehostavat toisiaan.

Korostettakoon, että perustuslakiluonnoksessa asetetaan unionin harjoittaman kehitysyhteistyön päätavoitteeksi entistä selkeämmin köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen. EU:n on otettava tämä tavoite huomioon, kun se toteuttaa politiikkaa, jolla voi olla vaikutuksia kehitysmaihin.

[ Takaisin sivun alkuun ]

YHTEISTYÖ KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA

Perustuslakiluonnoksessa toistetaan EY:n perustamissopimuksen 181 a artiklan määräykset kolmansien maiden (muiden kuin kehitysmaiden) kanssa toteutettavasta taloudellisesta, teknisestä ja rahoitusyhteistyöstä ja otetaan käyttöön lainsäädäntömenettely päätöksenteossa. Lisäksi jos edellytetään pikaista rahoitusapua, neuvosto voi tehdä ratkaisunsa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta sen sijaan, että se joutuisi tekemään EY:n perustamissopimuksen 308 artiklan nojalla asiasta yksimielisen päätöksen, niin kuin toistaiseksi on toimittu (III-222 artikla).

[ Takaisin sivun alkuun ]

HUMANITAARINEN APU

Perustuslakiluonnoksen III-223 artiklan mukaan unioni voi toteuttaa humanitaarista toimintaa omalta oikeusperustalta. Tätä toimintaa toteutetaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteiden, erityisesti puolueettomuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden mukaisesti.

Toimenpiteisiin, joilla määritellään puitteet humanitaariseen apuun liittyvien unionin toimien toteuttamiselle, sovelletaan lainsäädäntömenettelyä.

Jotta nuoret eurooppalaiset voisivat osallistua unionin yhteisiin humanitaarisiin toimiin, perustetaan Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot.

[ Takaisin sivun alkuun ]

RAJOITUSTOIMENPITEET

Perustuslakiluonnoksessa säilytetään kaksivaiheinen käsittely rajoitustoimenpiteissä (talous- ja rahoitussuhteiden keskeyttäminen tai vähentäminen yhden tai useamman kolmannen maan kanssa). Ministerineuvosto voi päättää kolmansiin maihin kohdistuvista rangaistuksista määräenemmistöllä, mutta se edellyttää yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvaa unionin ennakkopäätöstä, jonka on periaatteessa oltava yksimielinen.

Perustuslakiluonnoksen III-224 artiklalla säännellään sekä valtioihin että luonnollisiin ja oikeushenkilöihin, ryhmittymiin tai muuhun kuin valtiolliseen yhteisöön kohdistettuja taloudellisia ja rahoitusseuraamuksia. Nykyään muihin kuin valtiollisiin yhteisöihin kohdistettavia seuraamuksia koskevien päätösten on perustuttava EY:n perustamissopimuksen 308 artiklaan ja näin ollen ne on tehtävä yksimielisesti.

Huomionarvoista on, että rajoitustoimenpiteistä annetut määräykset eivät kuulu YUTP:aa koskevaan lukuun ja niihin on näin ollen sovellettava yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Yhteisöjen tuomioistuin on myös toimivaltainen tekemään ratkaisun kanteesta, joka koskee ministerineuvoston luonnollisia tai oikeushenkilöitä vastaan hyväksymien rajoitustoimenpiteiden laillisuutta.

[ Takaisin sivun alkuun ]

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

Perustuslakiluonnoksen III-225 artiklassa vakiinnutetaan implisiittistä ulkoista toimivaltaa koskeva yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö, johon unionin toimivalta perustuu kansainvälisiä sopimuksia tehtäessä. Unioni voi näin ollen tehdä tällaisia sopimuksia, silloin kun perustuslaissa on asiasta määrätty tai kun sopimuksen tekeminen on välttämätöntä jonkin unionin politiikalle tässä perustuslaissa vahvistetun tavoitteen saavuttamiseksi, kun sopimuksen tekemisestä säädetään unionin velvoittavassa säädöksessä tai kun se vaikuttaa unionin sisäiseen säädökseen.

Edellä esitetty pätee myös yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, joka koskee viran puolesta harjoitettavaa yksinomaista toimivaltaa. Perustuslain 12 artiklan 2 kohdassa määrätään, että unionilla on yksinomainen toimivalta tehdä kansainvälinen sopimus, kun sopimuksen tekemisestä säädetään unionin säädöksessä tai kun se on välttämätöntä, jotta unioni voi käyttää sisäistä toimivaltaansa, tai kun se vaikuttaa unionin sisäiseen säädökseen.

Kansainvälisistä sopimuksista käytävistä neuvotteluista määrätään yhtenäisesti perustuslain III-227 artiklassa, joka koskee kaikkia unionin tekemiä sopimuksia, lukuun ottamatta rahapolitiikan alaa. Perustuslaissa rajataan selvästi komission ja ulkoasiainministerin vastuu neuvottelujen aloittamisessa. Siinä täsmennetään, että ulkoasiainministeri vastaa yksinomaan tai pääasiallisesti yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tehtäviä sopimuksia koskevista neuvotteluista. Periaatteellista neuvottelijaa ei sen sijaan nimitetä III-227 artiklassa, jossa annetaan ministerineuvoston tehtäväksi nimittää sopimuksen mukaan neuvottelija tai unionin neuvotteluryhmän vetäjä.

Perustuslakiluonnoksessa vahvistetaan lisäksi Euroopan parlamentin asemaa ja edellytetään sen hyväksyntää kaikissa sopimuksissa, jotka kuuluvat lainsäädäntömenettelyn soveltamisalaan. EY:n perustamissopimuksen mukaan Euroopan parlamentin puoltavaa lausuntoa edellytetään vain assosiointisopimuksista, sopimuksista, joissa määrätään erityisistä toimielinjärjestelmistä tai joilla on huomionarvoisia vaikutuksia yhteisön talousarvioon, ja sopimuksista, joista aiheutuu muutos yhteispäätösmenettelyä noudattaen annettuun säädökseen (EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohta).

Päätöksentekomenettelyssä ministerineuvoston äänestykseen sovelletaan muotoseikkojen vastaavuusperiaatetta. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä lukuun ottamatta sopimuksia, jotka koskevat yksimielistä päätöstä edellyttävää unionin säädöstä. Lisäksi yksimielisyyttä edellytetään assosiointisopimusten tekemisessä tai sopimuksissa, jotka koskevat unionin liittymistä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen.

[ Takaisin sivun alkuun ]

UNIONI JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ

Perustuslain ensimmäisen osan VIII osaston otsikkona on "Unioni ja sen lähiympäristö". Tämän osaston ainoassa artiklassa määrätään, että unioni luo naapurivaltioidensa kanssa erityissuhteet pyrkien saamaan aikaan unionin arvoihin perustuvan alueen, jolla vallitsee vauraus ja hyvä naapuruus ja jolle ovat ominaisia yhteistyöhön perustuvat läheiset ja rauhanomaiset suhteet.

Unioni voi tätä varten tehdä ja panna täytäntöön erityisiä sopimuksia kyseisten valtioiden kanssa. Näihin sopimuksiin voi sisältyä vastavuoroisia oikeuksia ja velvollisuuksia sekä mahdollisuus toteuttaa yhteisiä toimia. Perustuslakiluonnoksessa perustetaan näin ollen uusi oikeusperusta uuden tyyppisten naapuruussopimusten tekemistä varten. Tällaiset sopimukset täydentäisivät unionin tekemien muiden sopimusten, erityisesti assosiaatiosopimusten sarjaa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla Aihe Huomautuksia
I-3 Unionin tavoitteet sen kansainvälisissä suhteissa -
I-6 Unionin oikeushenkilöys Uusia määräyksiä
I-11 Toimivalta YUTP:n alalla -
I-12 Yksinomainen toimivalta yhteisessä kauppapolitiikassa -
I-12 Yksinomainen toimivalta muissa asioissa -
I-13 Jaettu toimivalta kehitysyhteistyöpolitiikassa -
I-15 Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka -
I- 21 Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan asema Uusia määräyksiä
I-23 Ulkoasiainneuvosto -
I-25 Euroopan komission asema -
I-27 Ulkoasiainministerin nimittäminen, asema ja vastuu Uusia määräyksiä
I-39 Erityisiä määräyksiä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisesta -
I-40 Erityisiä määräyksiä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toteuttamisesta -
I-42 Yhteisvastuulauseke Uusia määräyksiä
I-56 Unioni ja sen lähiympäristö Uusia määräyksiä
III-193 Ulkoisen toiminnan periaatteet ja tavoitteet -
III-195 - III-215 Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Huomattavia muutoksia
III-216 ja III-217 Yhteinen kauppapolitiikka Huomattavia muutoksia
III-218 - III-220 Kehitysyhteistyö Huomattavia muutoksia
III-221 ja III-222 Taloudellinen, tekninen ja rahoitusyhteistyö kolmansien maiden kanssa Huomattavia muutoksia
III-223 Humanitaarinen apu Uusia määräyksiä
III-224 Rajoitustoimenpiteet -
III-225 - 228 Kansainväliset sopimukset Huomattavia muutoksia
III-229 ja 230 Unionin suhteet kansainvälisiin järjestöihin ja kolmansiin maihin ja unionin edustustot -

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita Eurooppa-valmistelukunnan laatimaa tekstiä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun