YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >
Arkisto Arkisto Arkisto Arkisto
Unionin toimielimet
Eurooppa-neuvosto
-
Johdanto
Valmistelukunnassa käydyt neuvottelut
Yleiset määräykset
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja
Muut määräykset
Tiivistelmätaulukko
Perustuslakiluonnoksessa palataan Euroopan unionin (EU) toimielinjärjestelmään sen perusmuodossa. Perustuslakiluonnoksen I-18 artiklassa luetellaan toimielimet, joihin myös Eurooppa-neuvosto kuuluu parlamentin , ministerineuvoston , komission ja tuomioistuimen ohella.
Eurooppa-neuvoston kokouksia järjestettiin epäsäännöllisesti 1960-luvun alkupuolelta alkaen, ja niiden säännöllisestä järjestämisestä sovittiin vuonna 1974 Ranskan tasavallan silloisen presidentin Valéry Giscard d'Estaingin aloitteesta. Kokouksilla on ollut keskeinen asema Euroopan yhdentymisen kannalta. Eurooppa-neuvoston luonne ja tehtävät ovat määräytyneet vähitellen käytännön kehityksen mukaan. Eurooppa-neuvosto mainitaan ensimmäisen kerran yhtenäisasiakirjassa, jossa sille ei kuitenkaan vahvisteta toimielimen asemaa. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaan Eurooppa-neuvosto "antaa unionille sen kehittämiseksi tarvittavat virikkeet ja määrittelee kehittämisen yleiset poliittiset suuntaviivat". Lisäksi Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa Eurooppa-neuvostolle annetaan erityistehtäviä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ( YUTP ) alalla sekä talous- ja rahaliitossa ( EMU ).
VALMISTELUKUNNASSA KÄYDYT NEUVOTTELUT
Valmistelukunnassa käytiin pitkiä neuvotteluja Eurooppa-neuvoston pysyvän puheenjohtajuuden luomisesta nykyisen vaihtuvan puheenjohtajuuden sijaan (uusi puheenjohtaja kuuden kuukauden välein). Jotkin valtuuskunnan jäsenistä puolsivat tällaista menettelyä, koska he katsoivat, ettei nykyinen järjestelmä ole enää mahdollinen 25 jäsenvaltion laajentuneessa unionissa, jossa jokainen jäsenvaltio toimisi puheenjohtajana kahdentoista ja puolen vuoden välein. Toiset jäsenet sen sijaan epäilivät, että pysyvän puheenjohtajuuden perustaminen johtaisi uuden, liian vahvan ja näkyvän toimielimen perustamiseen ja horjuttaisi toimielinten välistä tasapainoa komission, neuvoston ja parlamentin välillä.
Kompromissiratkaisu, johon valmistelukunnassa päädyttiin, perustuu puheenjohtajan nimittämiseen siten, että tämän toimivaltuudet määritellään selkeästi. Tällä tavoin varmistetaan toiminnan johdonmukaisuus ja lisätään Eurooppa-neuvoston näkyvyyttä vaarantamatta kuitenkaan unionin toimielinten välistä tasapainoa.
Eurooppa-neuvoston asemasta määrätään perustuslakiluonnoksen kolmessa artiklassa: I-20 artiklassa vahvistetaan yleiset määräykset, I-21 artiklassa vahvistetaan uudelleen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan asema ja III-244 artiklassa täsmennetään tiettyjä toimielinten toimintaa koskevia erityismääräyksiä.
Valmistelukunnan esityksen mukaan Eurooppa-neuvostolle annetaan unionin toimielimen asema sekä selkeästi määritellyt ja rajatut tehtävät, jotka erotetaan ministerineuvostolle kuuluvista tehtävistä. I-20 artiklassa toistetaan Eurooppa-neuvoston asema unionin kehittämisessä. Siinä myös täsmennetään, ettei Eurooppa-neuvosto toimi lainsäätäjänä.
Eurooppa-neuvostoon kuuluvat jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja. Ulkoasiainministeri osallistuu Eurooppa-neuvoston työskentelyyn. Mikäli käsiteltävät asiat sitä edellyttävät, Eurooppa-neuvoston jäsenet voivat päättää, että heitä avustaa ministeri, ja komission puheenjohtaja, että häntä avustaa eurooppakomissaari. Eurooppa-neuvosto voi kutsua Euroopan parlamentin puhemiehen kuultavaksi (III-244 artikla).
Eurooppa-neuvosto kokoontuu puheenjohtajansa koollekutsumana kullakin vuosineljänneksellä
(I-20 artikla). Puheenjohtaja kutsuu koolle ylimääräisen kokouksen, jos tilanne sitä
vaatii.
Kokousten määrää on siis lisätty (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaan
Eurooppa-neuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa) ja mukautettu nykyiseen
käytäntöön.
[
Takaisin sivun alkuun
]
EUROOPPA-NEUVOSTON PUHEENJOHTAJA
Valmistelukunta esittää Eurooppa-neuvostolle puheenjohtajaa, joka hoitaisi tällä
hetkellä vaihtuville puheenjohtajille kuuluvia tehtäviä. I-21 artiklassa vahvistetaan
tämän EU:n poliittisen kentän uuden toimijan tehtävät sekä valitsemistapa.
Eurooppa-neuvosto valitsee puheenjohtajansa
määräenemmistöllä
kaksi ja puoli vuotta kestäväksi kaudeksi. Toimikausi voidaan uusia kerran. Jos
hän on estynyt tai syyllistynyt vakavaan rikkomukseen, Eurooppa-neuvosto voi keskeyttää
hänen toimikautensa samaa menettelyä noudattaen.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja toimii Eurooppa-neuvoston kokouksissa puheenjohtajana ja työskentelyn innoittajana sekä huolehtii yhteistyössä komission puheenjohtajan kanssa ja yleisten asioiden neuvoston työskentelyn perusteella Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelusta ja jatkuvuudesta. Lisäksi hän pyrkii edistämään yhteenkuuluvuutta ja konsensusta Eurooppa-neuvostossa. Hän esittää Euroopan parlamentille selvityksen kunkin Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen.
Puheenjohtaja huolehtii omalla tasollaan ja tässä ominaisuudessa unionin ulkoisesta edustuksesta yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa, tämän kuitenkaan rajoittamatta unionin ulkoasiainministerin toimivaltaa.
Lisäksi valmistelukunta esittää, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ei voi hoitaa kansallista tehtävää. Tämä sanamuoto ei kuitenkaan estä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa hoitamasta muuta tehtävää toisessa unionin toimielimessä. Tällä tavoin tarjoutuu vastedes mahdollisuus siihen, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja komission puheenjohtajan tehtävät sulautetaan, jos jäsenvaltiot niin haluavat.
Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa konsensusperiaatteella, jollei perustuslaissa toisin määrätä. Perustuslain mukaisessa äänestyksessä Eurooppa-neuvoston jäsen voi edustaa vain yhtä muuta jäsentä. Pidättäytyminen äänestämästä ei estä Eurooppa-neuvostoa tekemästä ratkaisua, jonka edellytyksenä on yksimielisyys.
Eurooppa-neuvosto vahvistaa yksinkertaisella enemmistöllä menettelysääntönsä. Eurooppa-neuvostoa avustaa ministerineuvoston pääsihteeristö, eli sillä ei ole omaa hallintoa.
Eurooppa-neuvosto nimittää määräenemmistöllä komission puheenjohtajan suostumuksella unionin ulkoasiainministerin .
| Artikla | Aihe | Huomautuksia |
| I-18 | Unionin toimielimet | Huomattavia muutoksia |
| I-20 | Eurooppa-neuvosto | Uusia määräyksiä |
| I-21 | Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja | Uusia määräyksiä |
| III-244 | Institutionaaliset määräykset - Eurooppa-neuvosto | Uusia määräyksiä |
[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]
Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita Eurooppa-valmistelukunnan laatimaa tekstiä.