Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopa-valmistelukunnan työn tulokset Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin politiikat

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Arkisto   Arkisto   Arkisto   Arkisto

Unionin politiikat


Puolustuspolitiikka


Johdanto
Yleisesti sovellettavat toimenpiteet
Yhteistyö tiettyjen jäsenvaltioiden välillä
Puolustuspolitiikan rahoitus
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on edelleen erottamaton osa Euroopan unionin (EU) yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP). Se käsittää unionin asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan, ja se johtaa yhteiseen puolustukseen, kun Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää (I-40 artikla).

Valmistelukunnan jäsenet ovat toiminnassaan ottaneet huomioon, että jäsenvaltioiden sotilaalliset voimavarat sekä turvallisuus- ja puolustusalan painotukset vaihtelevat huomattavasti. Sen vuoksi perustuslakiluonnos sisältää määräyksiä, jotka perustuvat joustaviin ja kaikkien jäsenvaltioiden hyväksyttävissä oleviin järjestelyihin ja jotka noudattelevat jäsenvaltioiden erilaisia linjauksia ja poliittisia sitoumuksia.

Lisäksi puolustuspolitiikan alan päätöksentekomenettelyssä noudatetaan edelleen aina yksimielisen päätöksenteon sääntöä.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen puolustusalaa koskevia määräyksiä on sen sijaan huomattavasti lujitettu toisaalta kaikkia jäsenvaltioita koskevien yleisten soveltamismääräysten myötä ja toisaalta sellaisten määräysten myötä, jotka antavat jäsenvaltioiden ryhmälle mahdollisuuden edetä tietyissä turvallisuus- ja puolustuskysymyksissä muita jäsenvaltioita nopeammin.

[ Takaisin sivun alkuun ]

YLEISESTI SOVELLETTAVAT TOIMENPITEET

Uudet yleiset soveltamismääräykset koskevat Petersbergin tehtävien ajantasaistamista ja yhteisvastuulausekkeen lisäämistä.

Perustuslakiluonnoksessa ajantasaistetaan Petersbergin tehtävät, jotka luetellaan EU:sta tehdyn sopimuksen 17 artiklan 2 kohdassa ja joihin on lisätty muita tehtäviä, kuten yhteiset toimet aseidenriisunnan alalla, neuvonta ja tuki sotilasasioissa, konfliktinesto ja rauhanpalauttaminen. Lisäksi perustuslakiluonnoksessa täsmennetään, että kaikilla näillä tehtävillä voidaan osaltaan edistää terrorismin torjumista (III-210 artikla).

Sen lisäksi perustuslain I-42 artiklassa otetaan käyttöön yhteisvastuulauseke, jonka mukaan jos jäsenvaltiossa tapahtuu terrorihyökkäys tai luonnonkatastrofi tai ihmisen aiheuttama onnettomuus, muut jäsenvaltiot antavat kyseiselle jäsenvaltiolle apua. Tällöin unioni ottaa käyttöön kaikki käytettävissä olevat välineet, mukaan luettuna jäsenvaltioiden käyttöön asettamat sotilaalliset voimavarat, antaakseen apua kyseiselle jäsenvaltiolle. Lauseke täydentää väestönsuojelua koskevaa uutta määräystä (III-184 artikla).

[ Takaisin sivun alkuun ]

YHTEISTYÖ TIETTYJEN JÄSENVALTIOIDEN VÄLILLÄ

Perustuslakiluonnoksen III-211 artiklan mukaan ministerineuvosto voi antaa sotilaallisen tehtävän toteuttamisen jäsenvaltioiden ryhmälle, jolla on tarvittavat voimavarat ja joka haluaa ryhtyä toteuttamaan tehtävää. Jäsenvaltiot sopivat keskenään yhteistyössä unionin ulkoasiainministerin kanssa tehtävän hoidosta.

Jäsenvaltioiden sotilaallisten voimavarojen parantamiseksi ja rationalisoimiseksi perustuslaissa määrätään ministerineuvoston alaisuudessa toimivan Euroopan puolustusmateriaali-, tutkimus- ja sotilasvoimavaraviraston perustamisesta. Viraston toimintaan voivat osallistua kaikki halukkaat jäsenvaltiot (III-212 artikla). Ministerineuvosto tekee määräenemmistöllä eurooppapäätöksen viraston perussäännöstä, kotipaikasta ja sen toimintaa koskevista menettelysäännöistä.

Mahdollisuus turvallisuus- ja puolustusalan tiiviimpään yhteistyöhön, joka on EU:sta tehdyn sopimuksen mukaan kiellettyä, sisältyy perustuslain III-213 artiklaan. Sen mukaan jäsenvaltioiden on mahdollista aloittaa rakenneyhteistyö perustuslakiin myöhemmin liitettävän pöytäkirjan puitteissa. Tämä on kiistämättä merkittävä edistysaskel EU:sta tehdyn sopimuksen nykyisiin YUTP:aa koskeviin määräyksiin verrattuna. Rakenneyhteistyö edellyttää unionin kaikkien jäsenvaltioiden hyväksyntää. Siihen sovelletaan lisäksi perustuslain mukaisia tiiviimpää yhteistyötä koskevia yleisiä sääntöjä.

Lisäksi perustuslain I-40 artiklan 7 kohdassa ja III-214 artiklassa otetaan käyttöön mahdollisuus läheisempään yhteistyöhön keskinäisen puolustuksen alalla. Osallistuvat jäsenvaltiot luetellaan perustuslakiin liitettävässä julistuksessa. Jos jokin tähän yhteistyöhön osallistuvista valtioista joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muut osallistujavaltiot antavat sille apua kaikin käytettävissä olevin sotilaallisin ja muin keinoin. Yhteistyö toteutetaan läheisessä yhteistyössä Naton (Pohjois-Atlantin liiton) kanssa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

PUOLUSTUSPOLITIIKAN RAHOITUS

Perustuslakiluonnoksessa säilytetään voimassa kielto, jonka mukaan menoina unionin yleiseen talousarvioon ei oteta sellaisista operaatioista johtuvia menoja, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla. Jäsenvaltiot vastaavat edelleen tällaisista menoista bruttokansantulon mukaan määräytyvän asteikon mukaisesti. Sen sijaan perustuslakiluonnoksessa määrätään eurooppapäätöksen tekemisestä sen varmistamiseksi, että voidaan saada nopeasti käyttöön määrärahat, jotka on otettu talousarvioon Petersbergin tehtävien valmistelutoimia koskevia kiireellisiä aloitteita varten.

Lisäksi perustetaan jäsenvaltioiden osuuksista muodostettava käynnistysrahasto niiden Petersbergin tehtäviä valmistelevien toimien rahoittamiseksi, joita ei ole otettu unionin yleiseen talousarvioon. Ministerineuvosto päättää määräenemmistöllä rahaston toimintaa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (III-215 artikla).

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla Aihe Huomautuksia
I-15 Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka -
I-27 Ulkoasiainministerin nimittäminen, asema ja tehtävät Uusia määräyksiä
I-39 Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamista koskevat erityismääräykset -
I-40 Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toteuttamista koskevat erityismääräykset Huomattavia muutoksia
I-42 Yhteisvastuulauseke Uusia määräyksiä
I-43 Tiiviimpi yhteistyö (yleiset määräykset) -
III-210 Petersbergin tehtävät -
III-211 Tehtävien toteuttaminen jäsenvaltioiden ryhmässä Uusia määräyksiä
III-212 Euroopan puolustusmateriaali-, tutkimus- ja sotilasvoimavaravirasto Uusia määräyksiä
III-213 Rakenneyhteistyö Uusia määräyksiä
III-214 Läheisempi yhteistyö keskinäisen puolustuksen alalla Uusia määräyksiä
III-215 Varainhoitoa koskevat määräykset -

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita Eurooppa-valmistelukunnan laatimaa tekstiä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun