Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopa-valmistelukunnan työn tulokset Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin perusperiaatteet

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Arkisto   Arkisto   Arkisto   Arkisto

Unionin perusperiaatteet


Toimivaltuuksien jako ja käyttö


Johdanto
Yleiset periaatteet
Toimivaltaluokat
Toimivaltuuksien käyttö: valvonta ja joustavuus
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Perustuslakiehdotuksessa esitellään Euroopan unionin (EU) ja jäsenvaltioiden välisten toimivaltuuksien luokittelu ja kuvaillaan erillisessä osiossa toimivallan jakoa määrittävät periaatteet.
Nykyinen toimivallan jako on ollut epätarkka ja epäselvä. Valmistelukunnan työn lähtökohtana olivat seuraavat kolme merkittävää epäkohtaa:

Perustuslain I osan 11 artiklassa määritellyissä toimivaltaluokissa toimivalta jaetaan kolmeen erilaiseen luokkaan: yksinomaiseen toimivaltaan, jaettuun toimivaltaan sekä tuki-, yhteensovitus- ja täydennystoimiin. Lisäksi valmistelukunnan jäsenet huomauttavat, että unionilla on toimivalta varmistaa talous- ja työllisyyspolitiikan yhteensovittaminen sekä toimivalta määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP). Perustuslakiehdotus sisältää myös joustolausekkeen, joka antaa neuvostolle mahdollisuuden valtuuttaa komissio toimimaan, mikäli tarpeellista, toimivaltansa ulkopuolella. Siinä esitetään myös toimivallan jaon noudattamisen valvonnan parantamista.

On huomattava, että pohjimmiltaan muutokset ovat hyvin pieniä, koska toimivallan tarkistaminen (toimivallan siirtäminen) on lähes olematonta.

[ Takaisin sivun alkuun ]

YLEISET PERIAATTEET

Perustuslakiehdotuksen I osan 9 artiklassa esitetään toimivallan siirtämisen perusperiaate, jonka mukaan unionin on toimittava sen toimivallan rajoissa, joka sille on annettu perustuslain tavoitteiden toteuttamiseksi. Perustuslakiehdotuksen samassa artiklassa todetaan selvästi, että "toimivalta, jota tässä perustuslaissa ei ole annettu unionille, kuuluu jäsenvaltioille".


Valmistelukunnan tekemä merkittävin uudistus on olemassa olevien toimivaltaluokkien kirjaaminen unionin perussopimukseen, mitä ei ole tehty aiemmissa sopimuksissa. On kuitenkin muistettava, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on oikeuskäytännössään hahmotellut luokituksen erottamalla kolme toimivaltaluokkaa (erityinen, jaettu ja täydentävä), jotka vastaavat lähes täydellisesti valmistelukunnan jäsenten laatimaa luokitusta. Toimivallan konkreettisen siirtämisen menetelmää, johon kuuluu unionin hoitamien toimien tarkka määritteleminen, pidetään ensisijaisena. Toisin sanoen perustuslakiehdotuksessa esitetään toimivaltaluettelon laatimista. Tämä auttaa selventämään nykyisiä sopimuksia, joissa unionin lainsäädännöllinen toimivalta määritellään joko toteutettavien tavoitteiden mukaan tai aiheittain, mikä vaikeuttaa kokonaisuuden ymmärtämistä. Parannusehdotusta lieventää kuitenkin I osan 11 artikla, jossa esitetään toimivaltaluokat ja todetaan, että "unionin toimivallan laajuus ja sen käyttöä koskevat säännöt määritetään III osan kutakin alaa koskevissa erityismääräyksissä". Tämä johtaa tilanteeseen, joka on lähes samanlainen kuin nykyisin.

Toimivaltaan keskittyvään osioon koottujen yleisten periaatteiden joukossa on unionin lakia koskeva artikla, joka olisi yhtä hyvin voitu sijoittaa I osan unionin määrittelyä ja tavoitteita koskeviin artikloihin. Kyseessä on I osan 10 artikla, jossa mainitaan sopimuksissa ensimmäistä kertaa unionin oikeuden ensisijaisuus ja suora vaikutus. Tämä on merkittävä uudistus, sillä näitä kahta periaatetta ei ollut vielä konkreettisesti tulkittu ja tunnustettu huolimatta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tunnetuista päätöksistä tapauksessa Costa vuonna 1964 (ensisijaisuus) ja tapauksessa Van Gend en Loos vuonna 1963 (suora vaikutus).

[ Takaisin sivun alkuun ]

TOIMIVALTALUOKAT

I osan 11 ja 16 artikloissa määritellään yksityiskohtaisesti seuraavat toimivaltaluokat:

Uuden luokittelun lisäksi on huomattava, että jäsenvaltioiden rajallinen joukko voi käyttää toimivaltaa tiiviimmän yhteistyön mekanismin ansiosta. I osan 43 artiklassa säädetään, että halutessaan jäsenvaltiot voivat aloittaa keskenään tiiviimmän yhteistyön unionin muun kuin yksinomaisen toimivallan alalla. Perustuslain tiiviimpää yhteistyötä koskevat säädökset ovat sisällöltään samanlaisia kuin nykyisessä EU:n perustamissopimuksessa. Ainoa huomattava muutos on osallistuvien jäsenvaltioiden vähimmäismäärän vahvistaminen kolmannekseksi jäsenvaltioista nykyisen kahdeksan jäsenvaltion sijaan.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TOIMIVALTUUKSIEN KÄYTTÖ: VALVONTA JA JOUSTAVUUS

I osan 9 artiklassa huomautetaan, että unionin toimivallan käyttöön sovelletaan toissijaisuusperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta.

Valmistelukunnan jäsenet esittävät, että toimivallan jaon, ja erityisesti toissijaisuusperiaatteen, noudattamisen varmistamiseksi valvontaa parannetaan. Valmistelukunta viittaa suoraan kansallisiin parlamentteihin. Pöytäkirjassa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta määritetään ennakkovaroitusjärjestelmän käyttöönottamiseksi toteutetut toimenpiteet. I osan 17 artiklassa huomautetaan, että komission on tiedotettava jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille ehdotuksista, jotka perustuvat joustolausekkeen käyttöön, jotta ne voivat valvoa toissijaisuusperiaatteen noudattamista.

Toimivallan jaon joustavuuden säilyttämiseksi ehdotukseen sisältyy lauseke, jonka mukaan neuvosto voi yksimielisellä päätöksellä lisätä unionin toimivaltaa, jos perustuslain tavoitteiden saavuttamiseksi on toteutettava välttämättömiä toimia unionin tasolla. Tämän säädöksen sisältö vastaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 308 artiklan sisältöä. Sen soveltamisalaan ei kuulu ainoastaan sisämarkkinoiden toiminta, vaan se ulottuu myös perustuslain III osassa mainittuihin politiikkoihin. Parlamenttia ei pelkästään kuulla menettelyssä, vaan sen on hyväksyttävä jokainen toimenpide.


[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla Aihe Huomautuksia
I osan 9-17 artiklat Unionin toimivalta -
I osan 9 artikla Toimivallan siirtämisen periaate, toissijaisuusperiaate ja suhteellisuusperiaate
I osan 10 artikla Unionin oikeuden ensisijaisuus ja suora vaikutus Uusia määräyksiä
I osan 11 artikla Toimivaltaluokat
I osan 12 artikla Yksinomainen toimivalta Huomattavia muutoksia
I osan 13 artikla Jaettu toimivalta
I osan 16 artikla Tuki-, yhteensovitus- ja täydennystoimet
I osan 17 artikla Joustolauseke -
I osan 43 artikla Tiiviimpi yhteistyö

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita Eurooppa-valmistelukunnan laatimaa tekstiä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun