Unionin päätöksentekomenettelyt

Toissijaisuusperiaate ja kansallisten kansanedustuslaitosten asema

: Johdanto
Toissijaisuusperiaatteen soveltaminen
Pöytäkirja kansallisten kansanedustuslaitosten asemasta
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Toissijaisuusperiaatteen tarkoituksena on säännellä toimivallan harjoittamista. Sen avulla voidaan määrittää, voiko unioni toimia tietyllä alalla vai kuuluko asia jäsenvaltioiden toimivaltaan. Periaatteen mukaisesti unioni voi toimia aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, ainoastaan silloin, kun jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa tavoitteita riittävän hyvin, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla.

Toinen keskeinen toimivallan käyttöä koskeva periaate on suhteellisuusperiaate. Sen mukaisesti unioni voi toimia ainoastaan siinä laajuudessa kuin on tarpeen Euroopan perustuslain tavoitteiden saavuttamiseksi.

Nykyisten perussopimusten mukaisesti kaikkien toimielinten on noudatettava näitä kahta periaatetta. Siitä säädetään myös Euroopan perustuslaissa. Perustuslakisopimukseen sisältyy kuitenkin merkittävä uudistus, koska siinä määrätään, että kansalliset kansanedustuslaitokset (parlamentit) osallistuivat suoraan toissijaisuusperiaatteen moitteettoman noudattamisen valvontaan.

Tällä tavoin perustuslakisopimuksella lujitetaan toissijaisuusperiaatteen soveltamista ja kansallisten parlamenttien aseman korostamista seuraavin keinoin:

lisäämällä kansallisille parlamenteille suunnattua tiedottamista ja avoimuutta (mm. toimittamalla niille komission ehdotukset)
osoittamalla uusia tehtäviä kansallisille parlamenteille, jotka vastedes voivat antaa perustellun lausunnon silloin, kun ne katsovat, että toissijaisuusperiaatetta on loukattu (ennakkovaroitusmenettely).

Näiden uusien määräysten nojalla kansalliset parlamentit voivat harjoittaa poliittista valvontaa, jolla taataan, ettei komissio tee aloitteita toimivaltaansa kuulumattomista asioista, loukkaamatta kuitenkaan komission aloiteoikeutta ja hidastamatta lainsäädäntöprosessia.

Perustuslakiin on liitetty kaksi pöytäkirjaa, joissa esitetään melko huomattavasti muutettuina seuraavat Amsterdamin sopimukseen liitetyt pöytäkirjat:

Pöytäkirja kansallisten kansanedustuslaitosten asemasta Euroopan unionissa
Pöytäkirja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN SOVELTAMINEN

Perustuslailla mukautetaan Amsterdamissa Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitettyä pöytäkirjaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta .

Tärkein uudistus koskee toissijaisuusperiaatteen noudattamista valvovan järjestelmän perustamista ja sitä, että tähän järjestelmään osallistuvat ensimmäistä kertaa suoraan myös kansalliset parlamentit. Nämä voivat vastedes varoittaa julkisesti unionin toimielimiä ja omaa hallitustaan unionin säädösluonnoksista, jotka tuntuisivat loukkaavan toissijaisuusperiaatetta. Tähän sovelletaan kuuden viikon määräaikaa, joka alkaa säädösluonnoksen toimittamispäivästä.

Kunkin jäsenvaltion kansallinen parlamentti voi tarkastella uudelleen näitä säädösluonnoksia ja antaa perustellun lausunnon, jos se katsoo, ettei toissijaisuusperiaatetta ole noudatettu. Jos kolmasosa jäsenvaltioiden parlamenteista on samaa mieltä, komission tai toimielimen, joka on laatinut luonnoksen, on tarkasteltava uudelleen ehdotustaan. Vähintään neljäsosan on oltava samaa mieltä silloin, kun kysymyksessä on komission ehdotus tai joidenkin jäsenvaltioiden aloite, joka koskee vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta. Komissio tai muu asianomainen toimielin voi tämän uudelleentarkastelun jälkeen joko vetää takaisin ehdotuksensa, säilyttää sen tai muuttaa sitä. Komission on perusteltava joka tapauksessa valintansa.

Pöytäkirjassa annetaan kansallisille parlamenteille myös mahdollisuus nostaa yhteisöjen tuomioistuimessa jäsenvaltion välityksellä kanne lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytystä säädöksestä johtuvasta toissijaisuusperiaatteen loukkaamisesta.

Lisäksi pöytäkirjassa vahvistetaan, että unionin säädösluonnokset on perusteltava toissijaisuusperiaatteen kannalta. Perustuslakisopimuksessa suositellaan jopa "toissijaisuustietokannan" perustamista tähän asiaan liittyvien seikkojen kokoamiseksi yhteen.

Perustuslaissa myös säädetään, että komissio toimittaa kaikki säädösluonnoksensa ja muutetut säädösluonnoksensa samanaikaisesti jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille ja unionin lainsäädäntöelimille. Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmat ja ministerineuvoston kannat on myös toimitettava kansallisille parlamenteille. Perustuslaissa säädetään myös, että silloin kun komissio päättää poikkeuksellisen kiireellisissä tapauksissa olla toteuttamatta julkista kuulemista, sen on perusteltava tämä päätös ehdotuksessaan.

[ Takaisin sivun alkuun ]

PÖYTÄKIRJA KANSALLISTEN KANSANEDUSTUSLAITOSTEN ASEMASTA

EY:n perustamissopimukseen ja Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen Amsterdamissa liitettyä pöytäkirjaa kansallisten kansanedustuslaitosten asemasta Euroopan unionissa on myös mukautettu vastaamaan laajemman avoimuuden ja asiakirjojen tehokkaamman toimittamisen vaatimuksia. Pöytäkirjassa esitetään vastedes komissiolle, ministerineuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle tarkempia vaatimuksia tiedottamisesta:

Sen lisäksi, että komission on toimitettava suoraan jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille kaikki komission tausta-asiakirjat (vihreät kirjat, valkoiset kirjat sekä tiedonannot), sen on myös lähetettävä kansallisille parlamenteille vuotuinen lainsäädäntöohjelma sekä kaikki muut lainsäädäntöohjelmaa tai poliittista strategiaa koskevat asiakirjat, jotka se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Lisäksi tarkistetussa pöytäkirjassa määrätään, että komissio lähettää kaikki Euroopan parlamentille ja ministerineuvostolle osoitetut säädösehdotukset samanaikaisesti suoraan jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille.
Uutta on se, että ministerineuvoston on toimitettava istuntojen esityslistat ja pöytäkirjat jäsenvaltioiden hallituksille ja kansallisille parlamenteille. Myös tilintarkastustuomioistuimen on vastedes lähetettävä vuosikertomuksensa tiedoksi kansallisille parlamenteille. Kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta säädösluonnos on kirjattava neuvoston esityslistaan kuuden viikon kuluessa sen toimittamisesta kansallisille parlamenteille. Lisäksi säädösluonnos on hyväksyttävä kymmenen päivän kuluessa siitä, kun se on kirjattu neuvoston alustavaan esityslistaan.

Parlamenttien väliseen yhteistyöhön ei ole tehty muutoksia, jotka koskisivat yhteisöasioita käsittelevien elinten konferenssin asemaa. Tähän konferenssiin kokoontuvat jäsenvaltioiden parlamenttien Eurooppa-asioista vastaavien toimivaltaisten valiokuntien jäsenet ja se voi saattaa Euroopan parlamentin, ministerineuvoston ja komission tietoon erityisesti toissijaisuusperiaatetta koskevat näkemykset.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla	Aihe	Huomautuksia
I-11	Suhteellisuus ja toissijaisuus	Huomattavia muutoksia
Pöytäkirja kansallisten parlamenttien asemasta	Kansallisten parlamenttien asema	Huomattavia muutoksia
Pöytäkirja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta	Toissijaisuus ja kansallisten parlamenttien asema	Huomattavia muutoksia

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]

Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita perustuslakisopimuksen tekstejä.