YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >
Unionin päätöksentekomenettelyt
Lainsäädäntömenettelyt
-
Johdanto
Tavanomainen lainsäätämisjärjestys
Erityiset lainsäätämisjärjestykset
Yhdyskäytävälauseke
Tiivistelmätaulukko
Valmistelukunta teki ehdotuksia
lainsäädäntömenettelyjen yksinkertaistamiseksi, ja hallitustenvälinen konferenssi
(HVK) yhtyi näihin ehdotuksiin.
Niinpä nykyisistä neljästä lainsäädäntömenettelystä säilytettiin ainoastaan yhteispäätösmenettely,
jonka alaa laajennettiin samalla, kun sitä alettiin kutsua tavanomaiseksi lainsäätämisjärjestykseksi.
Tämä on merkittävimpiä perustuslaissa määrättyjä uudistuksia.
Perustuslaissa määrätään myös erityisistä lainsäätämisjärjestyksistä, mutta niihin
liittyy yleinen yhdyskäytävälauseke, joka antaa mahdollisuuden siirtyä tavanomaiseen
lainsäätämisjärjestykseen. Tämä "yksinkertaistettu tarkistamismenettely" on kuitenkin
raskas, sillä se vaatii Eurooppa-neuvoston yksimielisen päätöksen ja jokaisen kansallisen
parlamentin hyväksynnän.
TAVANOMAINEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYS
Perustuslain tekstissä ehdotetaan unionin lainsäädäntömenettelyjen yksinkertaistamista.
Yksinkertaisen lausunnon menettely (kuulemismenettely) sekä hyväksyntämenettely,
sellaisina kuin niistä määrätään nykyisissä perussopimuksissa, yhdistetään erityiseksi
lainsäätämisjärjestykseksi.
Yhteispäätösmenettely, sellaisena kuin siitä määrätään EY:n perustamissopimuksen 251 artiklassa, on otettu perustuslakiin ilman muutoksia. Yhteispäätösmenettelystä tulee "tavanomainen lainsäätämisjärjestys", ja sitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt eritellään I-34 ja III-396 artiklassa.
Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat yhdessä eurooppalait ja -puitelait komission ehdotuksesta III-396 artiklan mukaisessa tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Tällä tavalla selkeytetään nykyisen perustamissopimuksen määräyksiä yhteispäätösmenettelystä: sanat "laki" ja "puitelaki" sisältävät itsessään viittaukset komission ehdotukseen ja yhteispäätösmenettelyyn. Niinpä, jos artiklassa viitataan lakiin tai puitelakiin, sovelletaan automaattisesti tavanomaista lainsäätämisjärjestystä. Jos kyseessä on neuvoston tai parlamentin antama laki tai puitelaki, sovelletaan erityistä lainsäätämisjärjestystä.
Perustuslailla laajennetaan merkittävästi tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen
soveltamisalaa ja lisätään siten parlamentin päätösvaltaa. Yhteispäätösmenettelyn
yleistäminen on samansuuntainen kuin
määräenemmistökäytännön laajentaminen koskemaan noin 20 säädöstä
, jotka nykyisin edellyttävät yksimielisyyttä, ja sen soveltaminen lähes yhtä suureen
määrään uusia oikeusperustoja.
Yhteispäätösmenettelyn yleistäminen ja määräenemmistökäytännön laajentaminen
helpottavat päätöksentekoa.
ERITYISET LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSET
Perustuslain I-34 artiklan mukaan eräissä perustuslaissa selkeästi määrätyissä
tapauksissa
eurooppalait tai -puitelait
voi antaa neuvosto yksin tai harvemmin Euroopan parlamentti yksin sen sijaan, että
nämä toimielimet antaisivat ne yhdessä. Tällaisessa erityistapauksessa on kysymys
laista tai puitelaista, jonka neuvosto antaa saatuaan parlamentin hyväksynnän tai
kuultuaan parlamenttia, tai päinvastaisessa tapauksessa laista tai puitelaista, jonka
parlamentti antaa saatuaan neuvoston hyväksynnän.
Erityisten lainsäätämisjärjestysten etenemistä ei eritellä perustuslaissa samalla
tavoin kuin tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen etenemistä III-396 artiklassa,
joten niitä vaativissa tapauksissa tulee tapauskohtaisesti tukeutua asiaa käsitteleviin
oikeusperustoihin.
Erityisiä lainsäätämisjärjestyksiä sovelletaan edelleen eräisiin oikeusperustoihin, ja ne vastaavat entisiä kuulemis-, yhteistoiminta- ja hyväksyntämenettelyjä. Niinpä niitä sovelletaan erityisesti seuraavilla aloilla:
- oikeus- ja sisäasiat , esimerkiksi kaikki asiat, jotka liittyvät Euroopan syyttäjälaitokseen, operatiiviseen poliisiyhteistyöhön, passeja, henkilötodistuksia ja oleskelulupia koskeviin toimenpiteisiin ja perheoikeudellisiin toimenpiteisiin, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia;
- talousarvio (omat varat, monivuotinen rahoituskehys jne.) ja verotus (pääomanliikkeet kolmansiin maihin tai kolmansista maista ja välillisiä veroja koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen);
- joidenkin politiikkojen yksittäisiä näkökohtia koskevat asiat, esimerkiksi luonteeltaan verotukselliset ympäristönsuojelutoimet, teknologian tutkimus- ja kehitysohjelmat (monivuotinen ohjelmakehys hyväksytään kuitenkin tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti), työntekijöiden sosiaaliturva ja sosiaalinen suojelu.
Perustuslaissa on niin sanottuja yhdyskäytävälausekkeita, jotka mahdollistavat määräenemmistöpäätöksen ja tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen soveltamisalan laajentamisen.
Niinpä lainsäädäntömenettelyissä voidaan tästedes erityiset lainsäätämisjärjestykset korvata tavanomaisella lainsäätämisjärjestyksellä ilman, että asia täytyy kierrättää hallitustenvälisen konferenssin kautta, mikä edellyttäisi kaikkien jäsenvaltioiden hyväksyntää.
Perustuslakisopimuksen IV- 444 artiklassa eritellään näiden yhdyskäytävälausekkeiden toiminta:
- Yleisen yhdyskäytävälausekkeen mukaan Eurooppa-neuvosto voi parlamentin hyväksynnän saatuaan päättää yksimielisesti siirtymisestä tavanomaiseen lainsäätämisjärjestykseen kaikissa perustuslain III osan oikeusperustoissa sillä edellytyksellä, että mikään jäsenvaltio ei kuuden kuukauden kuluessa ilmoita vastustavansa päätöstä.
- Perustuslaissa on lisäksi erityisiä yhdyskäytävälausekkeita, joita sovelletaan nykyään esimerkiksi sosiaalipolitiikkaa, ympäristöä ja perheoikeutta koskevilla aloilla. Näissä tapauksissa neuvosto tekee päätöksen yksimielisesti parlamenttia kuultuaan. Kansalliset parlamentit eivät siis ole mukana näiden yhdyskäytävälausekkeiden toimeenpanossa.
Yhdyskäytävälausekkeet ovat eräs tärkeimmistä perustuslaissa määrätyistä uudistuksista. Ne laajentavat paitsi määräenemmistöpäätöksen soveltamisalaa, myös parlamentin roolia aloilla, joilla sillä ei toistaiseksi ole tasa-arvoista asemaa neuvoston kanssa.
| Artiklat | Aihe | Huomautuksia |
|---|---|---|
| IV-444 artikla | Yhdyskäytävälauseke | Uusia määräyksiä |
| I-34 artikla | Tavanomainen lainsäätämisjärjestys ja erityinen lainsäätämisjärjestys | Uusia määräyksiä |
| III-396 artikla | Tavanomainen lainsäätämisjärjestys | - |
[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]
Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita perustuslakisopimuksen tekstejä.