Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopalle perustuslaki Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin toimielimet

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Unionin toimielimet


Euroopan parlamentti


Johdanto
Yleiset määräykset
Parlamentin kokoonpano
Lainsäätämisjärjestykset
Muut määräykset
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Euroopan parlamentin osalta perustuslain mukanaan tuomat uudistukset koskevat lähinnä seuraavia kahta seikkaa:

Parlamenttia, kuten muitakin toimielimiä, koskevat tärkeimmät määräykset yhdistetään yhteen artiklaan perustuslakia koskevan sopimuksen ensimmäisessä osassa niiden merkityksen korostamiseksi (I-20 artikla).

Jotta vältettäisiin liian pitkät jäsenvaltioiden neuvottelut parlamentin paikkajaosta, perustuslaissa vahvistetaan paikkajakoa koskevat perussäännöt ja annetaan parlamentin tehtäväksi laatia asiasta ehdotus, joka Eurooppa-neuvoston on hyväksyttävä yksimielisesti.

Euroopan parlamentin asema unionin päätöksentekomenettelyssä on vahvistunut aina, kun perussopimuksia on uudistettu. Perustuslaissa yhteispäätösmenettelyä, josta nyt käytetään nimitystä " tavanomainen lainsäätämisjärjestys ", laajennetaan koskemaan useita artikloja. Parlamentti osallistuu nyt lainsäädäntötyöhön lähes kaikissa tapauksissa. Poikkeuksena on runsaat kymmenen säädöstä, joita laadittaessa Euroopan parlamenttia ainoastaan kuullaan. Siirtymistä "tavanomaiseen lainsäätämisjärjestykseen" käsitellään perusteellisemmin erityisessä lainsäätämisjärjestystä koskevassa aihekokonaisuudessa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

YLEISET MÄÄRÄYKSET

Perustuslakia koskevan sopimuksen I-20 artiklassa annetaan yleiset määräykset Euroopan parlamentista. Määräysten mukaan lainsäädäntö- ja budjettivalta on yhteisesti Euroopan parlamentilla ja ministerineuvostolla . Parlamentti on näin ollen tasa-arvoinen ministerineuvoston kanssa näiden kahden tehtävän osalta. Parlamentti toteuttaa myös poliittista valvontaa ja sitä kuullaan perustuslaissa määrättyjen edellytysten mukaisesti (esimerkiksi komission toiminnan ja talousarvion täytäntöönpanon valvonta).

Perustuslain mukaan Euroopan parlamentti valitsee vastedes komission puheenjohtajan jäsentensä enemmistöllä ja Eurooppa-neuvoston ehdotuksesta. Ehdotuksessa on otettava huomioon parlamenttivaalien tulos. Tässä yhteydessä on korostettava, että perustuslaissa käytetään ilmausta 'valitsee', eikä Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa käytettyä ilmausta 'hyväksyy'. Tällä muutoksella halutaan lisätä parlamentin vaalien ja itse parlamentin merkitystä ja ilmaista selkeästi, että komission puheenjohtaja on vastuussa Euroopan parlamentille.

[ Takaisin sivun alkuun ]

PARLAMENTIN KOKOONPANO

Perustuslakia koskevassa sopimuksessa ei ole lainkaan muutettu parlamentin vaalitapaa. Vaalit ovat luonnollisesti välittömät, yleiset, vapaat ja salaiset, ja unionin kansalaiset valitsevat niissä edustajansa viiden vuoden pituiseksi toimikaudeksi (I-20 artikla). Perustuslain III-330 artiklassa säilytetään oikeusperusta, jonka mukaan parlamenttivaalit on, toisin kuin nykyään, toimitettava kaikissa jäsenvaltioissa yhdenmukaista menettelyä noudattaen. Tässä artiklassa täsmennetään, että eurooppalaissa tai eurooppapuitelaissa säädetään toimenpiteistä tämän vaatimuksen noudattamisen valvomiseksi.

Parlamentin paikkamääräksi vahvistetaan perustuslakia koskevassa sopimuksessa 750, mikä on suurempi, kuin mitä Nizzan sopimuksessa on määrätty . Jäsenvaltion edustajien vähimmäismääräksi on vahvistettu kuusi, jotta pienimpienkin jäsenvaltioiden kaikilla tärkeimmillä poliittisilla aatesuunnilla olisi mahdollisuus tulla edustetuiksi Euroopan parlamentissa. Ensimmäistä kertaa myös edustajien enimmäismäärä, 96, on nyt määritelty perustuslakia koskevassa sopimuksessa.

Perustuslaissa luovutaan perinteestä, jonka mukaan parlamentin paikkojen jakautuminen jäsenvaltioiden kesken on vahvistettu yksityiskohtaisesti perussopimuksissa. Sen sijaan perustuslakia koskevassa sopimuksessa vahvistetaan paikkoja koskeva sääntö, jonka mukaan Euroopan kansalaisten edustus on alenevasti suhteellinen (I-20 artikla). Eurooppa-neuvoston olisi hyvissä ajoin ennen vuoden 2009 parlamentin vaaleja tehtävä yksimielisesti parlamentin ehdotuksesta ja hyväksynnällä päätös parlamentin kokoonpanon vahvistamisesta. Uusien kokoonpanosääntöjen on siis perustuttava parlamentin ehdotukseen. Näin ollen parlamentti voi vaikuttaa enemmän omaan kokoonpanoonsa. Jos uuden laajentumisen myötä osoittautuu välttämättömäksi muuttaa jälleen paikkajakoa, noudatetaan samaa menettelyä eikä perustuslakia tarvitse muuttaa.

Euroopan unionin toimielimiä ja elimiä koskevista siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan mukaan parlamentin toimikautena 2004-2009 paikkajaossa noudatetaan Nizzassa hyväksyttyä kaavaa sellaisena kuin se on vahvistettu kymmenen uuden jäsenvaltion kanssa tehdyssä liittymissopimuksessa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSET

Perustuslaissa selkeytetään merkittävästi unionin lainsäätämisjärjestyksiä . Käyttöön otetun "tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen" (I-34 ja III-396 artikla), jonka mallina on nykyinen "yhteispäätösmenettely", mukaan parlamentti osallistuu täysipainoisesti lainsäädäntöön yhdessä ministerineuvoston kanssa. Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto antavat vastedes III-396 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti eurooppalait ja eurooppapuitelait. Perustuslain mukaan tätä lainsäätämisjärjestystä sovelletaan useisiin artikloihin, ja näin ollen parlamentin päätösvalta lisääntyy. Perustuslaista tehdyn sopimuksen mukaan tiettyjä erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä lakeja ja puitelakeja laadittaessa parlamenttia kuullaan tai sen on hyväksyttävä kyseinen säädös.

Parlamentin toimivalta talousarviomenettelyssä (III-403-III-409 artikla) vahvistuu, sillä talousarviomenettely muistuttaa vastedes tavanomaista lainsäätämisjärjestystä (yksi käsittely, parlamentin ja neuvoston välinen sovittelumenettely). Lisäksi perustuslaista on poistettu entinen jako pakollisiin menoihin ja muihin menoihin, joten parlamentti voi vastedes vaikuttaa koko talousarvioon. Aiemmin parlamentti päätti viime kädessä ainoastaan muista kuin pakollisista menoista. Talousarviomenettelyn yksityiskohtia käsitellään unionin rahoitusta koskevassa aihekokonaisuudessa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

MUUT MÄÄRÄYKSET

Perustuslakia koskevan sopimuksen III-330-III-340 artiklassa annetaan tarkempia määräyksiä (Euroopan parlamentin vaaleista, työmenetelmistä, vuosittaisista istuntokausista, väliaikaisista tutkintavaliokunnista, kansalaisten vetoomusoikeudesta, Euroopan oikeusasiamiehen asemasta, työjärjestyksen hyväksymisestä, komission toimintaa koskevasta epäluottamuslauseesta jne.), mutta nykyisten perussopimusten määräysten asiasisältöä ei ole muutettu.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla Aihe Huomautuksia
I-20 Euroopan parlamentti Huomattavia muutoksia
I-34 Säädökset Huomattavia muutoksia
III-330-III-340 Euroopan parlamentti - erityismääräyksiä -
III-396 Tavanomainen lainsäätämisjärjestys Huomattavia muutoksia
III-403-III-409 Unionin vuosittainen talousarvio Huomattavia muutoksia
Pöytäkirja Euroopan unionin toimielimiä ja elimiä koskevista siirtymämääräyksistä Euroopan parlamentin paikkajako 2004-2009 Siirtymämääräyksiä

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita perustuslakisopimuksen tekstejä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun