Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopalle perustuslaki Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin perusperiaatteet

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Unionin perusperiaatteet


Unionin arvot ja tavoitteet


Johdanto
Unionin perustaminen
Unionin arvot
Unionin tavoitteet
Perusperiaatteet
Unionin tunnukset
Perusoikeudet
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Perustuslakisopimuksen alussa on johdanto-osa, jossa palautetaan mieliin muun muassa Euroopan kulttuuriset, uskonnolliset ja humanistiset perinnöt, sekä vedotaan Euroopan kansojen tahtoon ylittää entiset vastakkainasettelunsa ja luoda yhteinen tulevaisuus, ja samalla säilyttää ylpeytensä omasta identiteetistään ja kansallisesta historiastaan.

Johdanto-osassa toistetaan suurelta osin aiempien perussopimusten johdannoissa esitetyt asiat. Uusiakin aiheita on otettu mukaan, ennen kaikkea humanismi, oikeuden kunnioittaminen ja kansallinen identiteetti. Johdanto-osassa viitataan aikaisemmin saavutettuihin tuloksiin Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa (EY:n perustamissopimus) ja sopimuksessa Euroopan unionin perustamisesta (EU-sopimus) ja kiitetään Eurooppa-valmistelukunnan jäseniä siitä, että he laativat perustuslakiluonnoksen kaikkien Euroopan kansalaisten nimissä.

Vaikka I osan I osaston otsikkona on "Unionin määrittely ja tavoitteet", ei siinä kuitenkaan määritellä tarkasti Euroopan unionia ja sen ominaispiirteitä. Määrittely on löydettävissä epäsuorasti kahdeksasta ensimmäisestä artiklasta, joissa on kyse unionin perustamisesta, arvoista ja tavoitteista, perusvapauksista ja syrjimättömyydestä, unionin ja jäsenvaltioiden välisistä suhteista, unionin oikeudesta, unionin oikeushenkilöydestä sekä unionin tunnuksista.

I osan II osastossa annetaan määräykset perusoikeuksista (I-9 artikla) ja unionin kansalaisuudesta (I-10 artikla). Lisäksi Euroopan unionin perusoikeuskirja, jolla ei aiemmin ole ollut lainvoimaa, on nyt liitetty perustuslain toiseen osaan, mikä on suuri edistysaskel.

[ Takaisin sivun alkuun ]

UNIONIN PERUSTAMINEN

Perustuslain I-1 artiklalla perustetaan Euroopan unioni, joka ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä. Jäsenvaltiot myöntävät unionille toimivaltaa yhteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi ja unioni puolestaan sovittaa yhteen jäsenvaltioiden politiikkaa, jolla pyritään saavuttamaan nämä tavoitteet, ja käyttää yhteisönä perustuslaissa sille annettua toimivaltaa.

1 artiklassa käytetty teksti on muotoiltu perustuslain muotoon seuraavasti: "perustuslailla perustetaan Euroopan unioni", kun taas aiemmissa perussopimuksissa "korkeat sopimuspuolet" ovat päättäneet keskenään perustaa unionin ja yhteisön. Nyt kansainvälisille sopimuksille tyypillinen muotoilu on korvattu uudella tekstillä, jossa korostetaan uuden perussopimuksen perustuslaillista luonnetta.

[ Takaisin sivun alkuun ]

UNIONIN ARVOT

Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mukaan luettuna vähemmistöryhmiin kuuluvien henkilöiden oikeudet. Nämä jäsenvaltioille yhteiset arvot esitetään I-2 artiklassa. Lisäksi jäsenvaltioiden yhteiskunnille on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuullisuus ja naisten ja miesten välinen tasa-arvo. Näillä arvoilla on merkittävä asema erityisesti kahdessa konkreettisessa tapauksessa. Ensiksi näiden arvojen kunnioittaminen on edellytyksenä uuden jäsenvaltion unioniin liittymiselle I-58 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti. Toiseksi näiden arvojen loukkaaminen voi johtaa unionin jäsenyydestä johtuvien jäsenvaltion oikeuksien väliaikaiseen pidättämiseen (I-59 artikla).

Perustuslakiin on otettu mukaan nykyisissä sopimuksissa mainittujen arvojen lisäksi uusia arvoja, joita ovat ennen kaikkea ihmisarvo, tasa-arvo, vähemmistöjen oikeudet sekä edellä esitetty jäsenvaltioiden yhteiskuntien luonnehdinta.

[ Takaisin sivun alkuun ]

UNIONIN TAVOITTEET

Perustuslakisopimuksen I-3 artiklassa määrätään unionin sisäisistä ja ulkoisista tavoitteista ja siihen on yhdistetty EU-sopimuksen ja EY:n perustamissopimuksen määräykset. Unionin on pyrittävä näihin tavoitteisiin kaikkea politiikkaansa määritellessään ja toteuttaessaan.

Unionin päätavoitteena on vastedes rauhan, omien arvojensa ja kansojensa hyvinvoinnin edistäminen.

Näiden yleistavoitteiden lisäksi on lista tarkemmista tavoitteista:

Lisäksi Euroopan unioni kunnioittaa kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta sekä varmistaa eurooppalaisen kulttuuriperinnön vaalimisen ja kehittämisen.

Aiemmissa perussopimuksissa esitettyjen tavoitteiden lisäksi perustuslakisopimuksessa asetetaan siis tavoitteeksi tieteellisen ja teknisen kehityksen edistäminen sekä sukupolvien välinen yhteisvastuu ja lasten oikeuksien suojelu. Taloudelliselle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle on annettu alueellinen ulottuvuus. Kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus sekä eurooppalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen ja kehittäminen ovat myös vastedes unionin tavoitteita.

Perustuslakisopimuksen I-3 artiklan 4 kohdassa määrätään unionin arvojen ja etujen edistämisestä kansainvälisissä suhteissa. Tähän kohtaan on yhdistetty EU-sopimuksessa asetetut yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat tavoitteet sekä EY:n perustamissopimuksen kehitysyhteistyötä koskevat määräykset:

Perustuslakisopimus sisältää uutena tavoitteena lasten oikeuksien kansainvälisen suojelun.

Perustuslakisopimuksen III osan III-115-III-122 artikloissa asetetaan erityisiä vaatimuksia, joita unionin on perustuslakia toteuttaessaan noudatettava. Näitä vaatimuksia ovat erityisesti miesten ja naisten tasa-arvo, syrjinnän vastainen toiminta, työllisyyteen ja sosiaalipolitiikkaan liittyvät vaatimukset, ympäristön suojelu, kuluttajansuoja sekä yleistä etua koskevien palvelujen huomioon ottaminen.

[ Takaisin sivun alkuun ]

PERUSPERIAATTEET

Perustuslakisopimuksen I-4 artiklassa taataan henkilöiden, omaisuuden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus unionissa (kuuluisat "neljä vapautta") ja kielletään jyrkästi kaikenlainen kansalaisuuteen perustuva syrjintä.

Unionin ja jäsenvaltioiden välisten suhteiden osalta perustuslakisopimukseen on yhdistetty aiempien perussopimusten asiaa koskevat määräykset I-5 artiklaan, jossa määrätään erityisesti jäsenvaltioiden kansallisen identiteetin sekä poliittisten ja perustuslaillisten perusrakenteiden kunnioittamisesta. Tähän artiklaan sisältyy myös vilpittömän yhteistyön periaate.

Perustuslakisopimuksen I-6 artikla keskittyy unionin oikeuteen. Siinä määritellään periaate unionin oikeuden ensisijaisuudesta jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden. Tämä periaate, jota yhteisöjen tuomioistuin on kehittänyt koko oikeuskäytäntönsä ajan, on tunnustettu jo pitkään yhdeksi unionin perusperiaatteista ja keskeiseksi osaksi sen toimintaa. Perustuslakisopimus tuo sen vain paremmin esille kirjaamalla sen näkyvälle paikalle sopimuksessa.

I-7 artiklan mukaan Euroopan unioni on oikeushenkilö. Kun Euroopan yhteisö ja Euroopan unioni yhdistyvät uudeksi unioniksi, tällä on vastedes oikeus tehdä kansainvälisiä sopimuksia samalla tavalla kuin Euroopan yhteisöllä nykyään, vaarantamatta kuitenkaan unionin ja sen jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

UNIONIN TUNNUKSET

I-8 artiklassa luetellaan unionin tunnukset:

Perustuslakisopimus ei luo uusia tunnuksia vaan käyttää vanhoja, Euroopan unionissa jo käytössä olevia tunnuksia, jotka kansalaiset jo tuntevat, ja antaa niille perustuslaillisen aseman.

[ Takaisin sivun alkuun ]

PERUSOIKEUDET

Perustuslakisopimus edistää merkittävästi perusoikeuksien suojelua. Perustuslakisopimuksen I-9 artiklassa toistetaan EU-sopimuksessa taatut perusoikeudet ja viitataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen sekä jäsenvaltioiden yhteiseen valtiosääntöperinteeseen. Artiklalla osoitetaan myös suunta kohti unionin muodollista liittymistä tähän yleissopimukseen. Perusoikeudet ovat siis osana unionin oikeutta yleisperiaatteina.

Perutuslakisopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa määrätään, että unionin liittymisen tähän yleissopimukseen tulee säilyttää unionin ja sen oikeuden erityispiirteet, eikä liittyminen saa mitenkään vaikuttaa jäsenvaltioiden asemaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen osalta. Lisäksi hallitustenvälisen konferenssin (HVK) päätösasiakirjaan liitetyssä julistuksessa todetaan, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen välillä käydään säännöllistä vuoropuhelua, jota voidaan vielä vahvistaa kun unioni liittyy kyseiseen yleissopimukseen.

Lisäksi perustuslakisopimuksen II osaan liitetään Nizzassa joulukuussa 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston juhlallisesti julistama perusoikeuskirja. Euroopan unionilla on näin ollen luettelo perusoikeuksista, jotka sitovat sitä, sen toimielimiä, virastoja ja laitoksia oikeudellisesti, mutta myös jäsenvaltioita niiden toteuttaessa unionin lainsäädäntöä. Perusoikeuskirjan liittäminen perustuslakiin ei vaikuta unionin ja jäsenvaltioiden väliseen toimivallan jakoon.

Kun peruskirja on liitetty perustuslakiin, se on helpommin kansalaisten saatavilla ja he voivat paremmin saada tietoja omista oikeuksistaan. Lisäksi se sisältää oikeuksia, joita ei ole ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa, kuten työntekijöiden sosiaaliset oikeudet, tietosuoja, bioetiikka ja oikeus moitteettomaan julkishallintoon.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla Aihe Huomautuksia
I-1 Unionin perustaminen -
I-2 Unionin arvot Huomattavia muutoksia
I-3 Unionin tavoitteet Huomattavia muutoksia
I-4 Perusvapaudet ja syrjinnänvastaisuus -
I-5 Unionin ja jäsenvaltioiden väliset suhteet -
I-6 Unionin oikeus Uusi määräys
I-7 Oikeushenkilöys Uusi määräys
I-8 Unionin tunnukset Uusi määräys
I-9 Perusoikeudet Uusi määräys
I-10 Unionin kansalaisuus Huomattavia muutoksia
I-58 Unioniin liittymistä koskevat vaatimukset ja menettely -
I-59 Unionin jäsenyydestä johtuvien oikeuksien väliaikainen pidättäminen -
Osa II Unionin perusoikeuskirja -
Julistus I-9 artiklan osalta Unionin liittyminen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen -

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita perustuslakisopimuksen tekstejä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun