Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopalle perustuslaki Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin päätöksentekomenettelyt

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Unionin päätöksentekomenettelyt


Määräenemmistöpäätösten käytön laajentaminen


Johdanto
Määräenemmistöpäätösten käytön laajentaminen
Yksimielisyys
Luettelo artikloista, jotka siirretään määräenemmistöpäätöksen soveltamisalaan
Määräenemmistö sekä "hätäjarru"
Luettelo määräenemmistöä koskevista uusista artikloista
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Määräenemmistöpäätösten käytön lisääminen on Euroopan unionin (EU:n) laajentumisen yhteydessä toteutettavan toimielinuudistuksen kulmakiviä. Määräenemmistöpäätöksistä on määrätty yhteisön perussopimuksissa ja niistä on annettu uusia määräyksiä perussopimuksia uusittaessa. Määräenemmistöpäätöksenteon lisääminen on elintärkeää unionin laajennuttua, sillä vastedes päätöksenteossa on entistä vaikeampi saavuttaa yksimielisyyttä.

Toiseksi määräenemmistöpäätöksellä on merkittäviä vaikutuksia jäsenvaltioiden neuvostossa käymien neuvottelujen luonteeseen. Mikäli määräenemmistöpäätös on mahdollinen, valtuuskunnat suhtautuvat avoimemmin kompromissiehdotuksiin, sillä ne tietävät, ettei enää ole mahdollista estää päätöksentekoa veto-oikeuden avulla. Käytännössä neuvosto yrittää kuitenkin aina koota päätöksen taakse mahdollisimman suuren enemmistön ja saa yleensä lopulta aikaan yhteisymmärryksen, vaikka määräenemmistöpäätös olisikin mahdollinen.

Eurooppa-valmistelukunta oli ehdottanut määräenemmistön soveltamisalan laajentamista . Hallitustenvälinen konferenssi hyväksyi nämä ehdotukset suunnilleen alkuperäisessä muodossaan, vaikkakin tietyillä herkillä alueilla yksimielisyys säilyi pääsääntöisenä päätöksenteon muotona. Perustuslakisopimuksessa on myös tietty määrä uusia artikloja, joissa sovelletaan määräenemmistöä.

Kolmella alalla on otettu käyttöön erityislausekkeita , joiden nojalla jäsenvaltio voi pyytää Eurooppa-neuvostoa ottamaan asian käsiteltäväkseen (niin kutsuttu "hätäjarru"). Tämän järjestelmän avulla määräenemmistöpäätösten käyttöä on voitu soveltaa kyseisiin artikloihin.

Uuden yhdyskäytävälausekkeen nojalla voidaan siirtyä perustuslakisopimuksen III osan III osastoon (Sisäiset politiikat ja toimet) kuuluvissa asioissa määräenemmistöpäätöksiin sen jälkeen, kun Eurooppa-neuvostossa on suoritettu viimeinen yksimielisyyttä vaativa äänestys. Kyseistä lauseketta käsitellään loppusäännökset sisältävillä sivuilla.

[ Takaisin sivun alkuun ]

MÄÄRÄENEMMISTÖPÄÄTÖSTEN KÄYTÖN LAAJENTAMINEN

Perustuslakisopimus laajentaa määräenemmistöpäätöksen koskemaan noin 20 säännöstä. Useissa tapauksissa tämä soveltamisalan laajentaminen kulkee rinnakkain normaalin lainsäädäntömenettelyn soveltamisen kanssa. ( Artiklaluettelo )

Kolmessa erityistapauksessa perustuslakisopimuksessa määrätään määräenemmistöpäätöksestä, mutta siihen sisältyy samanaikaisesti "hätäjarruksi" kutsuttu erityislauseke. Sitä sovelletaan työntekijöiden vapaan liikkuvuuden alalla sekä kahdella vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaan alueeseen liittyvällä alalla. ( Artiklaluettelo )

Lauseke antaa jäsenvaltiolle, joka katsoo sosiaaliturvajärjestelmänsä ja oikeusjärjestelmänsä perusperiaatteiden olevan uhattuina, mahdollisuuden vedota Eurooppa-neuvostoon. Tässä tapauksessa lainsäädäntömenettely keskeytetään. Eurooppa-neuvoston on keskusteltava kyseisestä ehdotuksesta ja kolmen kuukauden kuluessa joko

Mikäli ehdotuksen tai muutetun esityksen käsittely oikeus- ja sisäasioiden alalla on tietyn määräajan keskeytettynä, on perustuslakisopimuksen nojalla mahdollista aloittaa tiiviimpi yhteistyö. Kyseessä olevaan ehdotukseen perustuvan tiiviimmän yhteistyön aloittaminen edellyttää, että vähintään kolmannes jäsenvaltioista osallistuu siihen.

Perustuslakisopimus sisältää myös tietyn määrän uusia artikloja, joissa sovelletaan määräenemmistöä. Silloin tällöin on kyse todellisesta innovaatiosta, mikä puolestaan voi synnyttää kokonaan uuden eurooppalaisen politiikan haaran, esimerkiksi avaruuspolitiikan. Muissa tapauksissa perustuslaki luo ainoastaan alaa koskevan oikeusperustan toimenpiteille, jotka on jo määräenemmistöllä hyväksytty toisen oikeusperustan mukaisesti, esimerkiksi humanitaarisen avun tapauksessa. Näissä tapauksissa perustuslakisopimus selventää siis jo olemassa olevaa käytäntöä ja tekee siitä avoimemman. ( Artiklaluettelo )

[ Takaisin sivun alkuun ]

YKSIMIELISYYS

Tietyissä artikloissa edellytetään kuitenkin edelleen täysin tai osittain yksimielisesti tehtyä päätöstä, koska ne ovat erityisen tärkeitä Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille. Perustuslakisopimuksella luodaan myös uusia oikeusperustoja, joissa niiden erityisen merkityksen vuoksi edellytetään yksimielisesti tehtyä päätöstä.

Aloja, joilla edellytetään edelleen yksimielisesti tehtyä päätöstä, ovat esimerkiksi seuraavat:

[ Takaisin sivun alkuun ]

LUETTELO ARTIKLOISTA, JOTKA SIIRRETÄÄN MÄÄRÄENEMMISTÖPÄÄTÖKSEN SOVELTAMISALAAN

I-24 artikla: Ministerineuvoston kokoonpanojen puheenjohtajuus
Perustuslain I-24 artiklan 7 kohdassa määrätään, että jäsenvaltioiden edustajat toimivat ulkoasiainneuvostoa lukuun ottamatta neuvoston kokoonpanojen puheenjohtajina tasaisen vuorottelun järjestelmän mukaisesti Eurooppa-neuvoston päätöksellä säädettyjen edellytysten mukaisesti. Päätös tehdään tästä lähtien määräenemmistöperiaatetta noudattaen.

I-37 artikla: Komission täytäntöönpanovallan käyttö
Perustuslakisopimuksen I-37 artiklan 3 kohdassa määrätään, että eurooppalailla vahvistetaan yleiset säännöt ja periaatteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä ("komitologia"). Tämä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä.

III-141 artikla: Itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtyminen ja toiminta itsenäisenä ammatinharjoittajana
Perustuslakisopimuksessa määrätään, että tavanomaista lainsäätämisjärjestystä noudatetaan sijoittautumisvapautta koskevissa asioissa silloin, kun kyseessä on itsenäinen ammatinharjoittaminen. Tämä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä.

III-179 artikla: Talouspolitiikan yhteensovittaminen
Perustuslakisopimuksen III-179 artiklan 4 kohdassa määrätään, että neuvosto voi antaa tarpeellisia suosituksia jäsenvaltiolle, jonka talouspolitiikka ei ole yleislinjojen mukaista tai voi vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan. Tällaisessa tapauksessa sovelletaan määräenemmistöpäätöstä, ottamatta lukuun kyseistä jäsenvaltiota edustavan neuvoston jäsenen ääntä. Nykyisissä sopimuksissa määrätään erityisellä määräenemmistöllä tehtävistä päätöksistä, joita sovelletaan silloin, kun säädöstä ei ole hyväksytty komission ehdotuksesta.

III-184 artikla: Liiallisen alijäämän toteaminen
Perustuslakisopimuksen III-184 artiklassa selvitetään menettely, jota sovelletaan liiallisen alijäämän ilmetessä jossakin jäsenvaltiossa. Artiklan 6, 9, 10 ja 11 kohdassa määrätään, että päätös tehdään määräenemmistöllä, ottamatta lukuun kyseistä jäsenvaltiota edustavan neuvoston jäsenen ääntä. Nykyisissä sopimuksissa määrätään erityisestä määräenemmistöstä (kaksi kolmasosaa jäsenvaltioista yksinkertaisen enemmistön sijaan), mikäli säädöstä ei ole hyväksytty komission ehdotuksesta. Päätöksentekoa on siis helpotettu.

III-187 artikla: Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perussääntö
Perustuslakisopimuksen III-187 artiklan 3 kohdassa määrätään, että tiettyjä EKPJ:n määräyksiä voidaan muuttaa eurooppalailla. Tämä edellyttää siis määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä.

III-223 artikla: Rakennerahastojen ja koheesiorahaston tehtävät, tavoitteet ja organisaatio
Koheesiopolitiikan osalta perustuslakisopimuksessa määrätään, että eurooppalailla määritellään rakennerahastojen sekä koheesiorahaston tehtävät, ensisijaiset tavoitteet ja organisaatio. Määräenemmistöllä tehtäviin päätöksiin siirrytään tämän artiklan osalta 1. tammikuuta 2007, joten tulevana ohjelmakautena 2007-2013 päätökset tehdään edelleen yksimielisesti.

III-236 artikla: Yhteinen liikennepolitiikka
Perustuslakisopimuksessa määrätään, että eurooppalailla pannaan täytäntöön yhteinen liikennepolitiikka, mikä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä.

III-263 artikla: Oikeus- ja sisäasiat: Hallinnollinen yhteistyö
Perustuslakisopimuksessa määrätään, että neuvosto antaa eurooppa-asetuksia varmistaakseen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisen sekä näiden viranomaisten ja komission välisen hallinnollisen yhteistyön. Ministerineuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä.

III-265 artikla: Rajavalvonta
Perustuslakisopimuksen mukaan unioni kehittää rajavalvontapolitiikan. Lailla tai puitelailla annetaan asiaa koskevat erityiset säännökset, mikä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä.

III-266 artikla: Turvapaikka
Eurooppalailla tai -puitelailla säädetään toimenpiteistä, jotka koskevat yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, mikä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä.

III-267 artikla: Maahanmuutto
Perustuslakisopimuksessa määrätään, että eurooppalailla tai -puitelailla säädetään yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa. Tämä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: jäsenvaltioilla on edelleen oikeus päättää siitä, kuinka paljon kolmansien maiden kansalaisia päästetään niiden alueelle hakemaan työtä.

III-272 artikla: Rikollisuuden torjunta
Perustuslakisopimuksessa määrätään, että eurooppalailla tai -puitelailla voidaan säätää toimenpiteistä, joilla kannustetaan ja tuetaan toimintaa rikollisuuden torjunnan alalla, mikä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä ministerineuvostossa.

III-273 artikla: Eurojust
Perustuslakisopimuksessa määrätään, että eurooppalailla määritetään Eurojustin rakenne, toiminta, toiminta-ala ja tehtävät, mikä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä.

III-275 artikla: Muu kuin operatiivinen poliisiyhteistyö
III-275 artiklan 2 kohdassa määrätään, että muuta kuin operatiivista poliisiyhteistyötä koskevista välttämättömistä toimenpiteistä voidaan säätää eurooppalailla tai -puitelailla, jolloin neuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä.

III-276 artikla: Europol
Perustuslakisopimuksen määräysten mukaan eurooppalailla tai -puitelailla määritetään Europolin rakenne, toiminta, toiminta-alat ja tehtävät, mikä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä.

III-280 artikla: Kulttuuri
Perustuslakisopimuksessa määrätään, että unioni voisi eurooppalailla tai -puitelailla säätää kannustustoimista, jotka eivät käsitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista, mikä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä.

III-300 artikla: Ulkoasiainministerin aloitteet
YUTP:n alalla on säilytetty yleisesti yksimielisten päätösten periaate. Perustuslakisopimuksessa määrätään kuitenkin seuraavista poikkeuksista: neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä

Menettelylausekkeella annetaan mahdollisuus ottaa enemmistöpäätösmenettely käyttöön muissakin tapauksissa, mikäli ministerineuvosto niin yksimielisesti päättää.

III-311 artikla: Euroopan puolustusvirasto
Perustuslakisopimuksessa määrätään Euroopan puolustusviraston perustamisesta. Neuvosto tekee määräenemmistöllä eurooppapäätöksen viraston perussäännöstä, kotipaikasta ja sen toimintaa koskevista säännöistä.

III-382 artikla: Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan jäsenten nimittäminen
Perustuslakisopimuksessa määrätään, että Eurooppa-neuvosto nimittää EKP:n johtokunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet määräenemmistöllä.

[ Takaisin sivun alkuun ]

MÄÄRÄENEMMISTÖ SEKÄ "HÄTÄJARRU"

III-136 artikla: Työntekijöiden vapaa liikkuvuus / Sosiaaliturva
Perustuslakisopimuksessa määrätään, että tavanomaista lainsäätämisjärjestystä noudatetaan siirtotyöläisten sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskeviin toimenpiteisiin. Tämä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä. Jos jäsenvaltio kuitenkin katsoo, että esitys eurooppalaiksi tai -puitelaiksi vaikuttaisi sen sosiaaliturvan perusteisiin (soveltamisala, kustannukset tai rahoitusrakenne), se voi pyytää asian saattamista Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi.

III-270 artikla: Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla
Perustuslakisopimuksessa määrätään oikeudellisesta yhteistyöstä rikosoikeuden alalla, että eurooppalailla tai -puitelailla voidaan säätää vähimmäissäännöistä sikäli kuin se on tarpeen tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen sekä poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi rajatylittävissä rikosasioissa. Tämä edellyttää määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä. Jos jäsenvaltio kuitenkin katsoo, että esitys eurooppalaiksi- tai puitelaiksi vaikuttaisi sen oikeusjärjestelmän perusteisiin, se voi pyytää ehdotuksen saattamista Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi.

III-271 artikla: Rikoslain määrittelyn lähentäminen
Perustuslakisopimuksessa määrätään, että eurooppalailla tai -puitelailla voidaan säätää rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevista vähimmäissäännöistä erityisen vakavan rikollisuuden alalla, joka on rajatylittävää (terrorismi, ihmiskauppa, naisten ja lapsien seksuaalinen hyväksikäyttö jne.). Eurooppapuitelailla voidaan säätää myös rikoslainsäädännön lähentämistä koskevista vähimmäissäännöistä. Molemmissa tapauksissa neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä. Jos jäsenvaltio kuitenkin katsoo, että esitys eurooppalaiksi tai -puitelaiksi vaikuttaisi sen oikeusjärjestelmän perusteisiin, se voi pyytää ehdotuksen saattamista Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi.

[ Takaisin sivun alkuun ]

LUETTELO MÄÄRÄENEMMISTÖÄ KOSKEVISTA UUSISTA ARTIKLOISTA

I-9 artikla: Liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen
I-9 artiklan 2 kohdassa määrätään unionin liittymisestä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen. III-325 artiklassa tarkennetaan, että neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä.

I-24 artikla: Luettelo neuvoston kokoonpanoista
I-24 artiklan 4 kohdassa määrätään, että Eurooppa-neuvosto tekee määräenemmistöllä eurooppapäätöksen, jolla vahvistetaan luettelo neuvoston muista kokoonpanoista.

I-32 artikla: Unionin neuvoa-antavat elimet
Perustuslakisopimuksen I-32 artiklan 5 kohdassa määrätään, että neuvoston tulee säännöllisin väliajoin tarkastella unionin neuvoa-antavien elinten kokoonpanon luonnetta. Se tekee päätökset määräenemmistöllä.

I-47 artikla: Kansalaisaloite
Unionin kansalaiset voivat tehdä kansalaisaloitteen, jossa komissiota kehotetaan tekemään ehdotus. Eurooppalailla annetaan säännökset tällaisen kansalaisaloitteen tekemistä varten vaadittavista menettelyistä ja edellytyksistä. Neuvosto tekee päätökset määräenemmistöllä.

I-54 artikla: Unionin omat varat
Perustuslakisopimuksen I-54 artiklan 4 kohdassa määrätään, että unionin omien varojen järjestelmää koskevat täytäntöönpanotoimenpiteet vahvistetaan eurooppalailla. Unionin omien varojen järjestelmää koskevista asioista päätetään yksimielisesti.

I-60 artikla: Unionista eroaminen
Perustuslakisopimuksessa määrätään, että sopimuksen jäsenvaltion eroamisesta unionista tekee neuvosto, joka tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä.

III-122 artikla: Yleistä taloudellista etua koskevat palvelut
Eurooppalailla voidaan määritellä yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen toimintaa koskevista periaatteista ja edellytyksistä. Neuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä.

III-127 artikla: Diplomaatti- ja konsulisuojelu
Perustuslakisopimuksessa määrätään, että jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet unionin kansalaisten diplomaatti- ja konsulisuojelun turvaamiseksi kolmansissa maissa. Neuvoston eurooppalailla voidaan säätää tällaista suojelua helpottavista tarpeellisista toimenpiteistä. Neuvosto tekee päätöksen määräenemmistöllä.

III-176 artikla: Teollis- ja tekijänoikeudet
Perustuslakisopimuksessa määrätään, että eurooppalailla tai -puitelailla säädetään toimenpiteistä, joilla luodaan eurooppalainen suoja teollis- ja tekijänoikeuksien yhdenmukaisen suojan varmistamiseksi unionissa ja joilla muodostetaan keskitetyt luvananto-, yhteensovittamis- ja valvontajärjestelmät unionin tasolla. Neuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä.

III-196 artikla: Euron asema kansainvälisessä valuuttajärjestelmässä
196 artiklassa määrätään, että neuvosto voi päättää yhteisistä kannoista ja yhtenäisestä edustuksesta euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden osalta. Neuvosto tekee päätökset määräenemmistöllä (poikkeuksellinen laskutapa: äänestyksiin osallistuvat vain ne neuvoston jäsenet, jotka edustavat euron käyttöön ottaneita jäsenvaltioita).

III-254 artikla: Avaruuspolitiikka
Perustuslakisopimuksessa luodaan uusi oikeusperusta Euroopan avaruuspolitiikalle. Eurooppalailla tai -puitelailla säädetään tarvittavista toimenpiteistä ja neuvosto tekee päätökset määräenemmistöllä.

III-256 artikla: Energia
Perustuslakisopimuksessa luodaan oikeusperusta EU:n energiapolitiikalle. Eurooppalailla tai -puitelailla säädetään tarvittavista toimenpiteistä ja neuvosto tekee päätökset määräenemmistöllä. On huomattava, että suurin osa EU:n energia-alan toimenpiteistä on jo hyväksytty määräenemmistöpäätöksellä, mutta niillä on eri oikeusperusta.

III-281 artikla: Matkailu
Perustuslakisopimuksessa luodaan uusi oikeusperusta EU:n täydentäville toimenpiteille matkailun alalla. Eurooppalailla tai -puitelailla säädetään erityisistä toimenpiteistä, joilla täydennetään jäsenvaltioissa toteutettavia toimia, mutta jotka eivät käsitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.

III-282 artikla: Urheilu
Perustuslakisopimuksessa luodaan uusi oikeusperusta urheilun kannustustoimille, jotka eivät käsitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. Eurooppalailla tai -puitelailla säädetään näistä kannustustoimista ja neuvosto tekee päätökset määräenemmistöllä.

III-284 artikla: Pelastuspalvelu
Perustamissopimuksessa luodaan selkeä oikeusperusta sille, että unioni kannustaa jäsenvaltioita keskinäiseen yhteistyöhön niiden järjestelmien tehostamiseksi, joilla on tarkoitus ehkäistä ennalta luonnonmullistuksia tai ihmisen aiheuttamia suuronnettomuuksia ja suojautua niiltä. Eurooppalailla tai -puitelailla säädetään tarvittavista toimenpiteistä, jotka eivät käsitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. On huomattava, että toimenpiteitä väestönsuojelun alalla hyväksytään määräenemmistöllä jo nykyäänkin, mutta niillä on eri oikeusperusta.

III-285 artikla: Hallinnollinen yhteistyö
Perustuslakisopimuksessa määrätään, että unioni voi toteuttaa toimenpiteitä hallinnollisen yhteistyön, esimerkiksi tietojenvaihdon ja virkamiesvaihdon helpottamiseksi. Eurooppalailla säädetään tarpeellisista toimenpiteistä, jotka eivät käsitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.

III-312 artikla: Puolustus: Pysyvä jäsentynyt yhteistyö
Perustuslakisopimuksessa määrätään mahdollisuudesta pysyvään jäsentyneeseen yhteistyöhön puolustuksen alalla. Kyseisen kaltaisen yhteistyön aloittamista koskevat päätökset, jäsenvaltioiden hyväksyminen mukaan yhteistyöhön sekä osallistumisen mahdollinen keskeyttäminen ovat asioita, joista päätetään määräenemmistöllä. Pysyvän jäsentyneen yhteistyön puitteissa tehdyt päätökset sitä vastoin säilyvät edelleen yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden yksimielisen päätösmenettelyn alaisina.

III-321 artikla: Humanitaarinen apu
Perustuslakisopimuksessa luodaan selkeä oikeusperusta humanitaariselle avulle. Eurooppalailla tai -puitelailla voidaan säätää toimenpiteistä, joilla määritellään puitteet humanitaariseen apuun liittyvien toimien toteuttamiselle. On perustettu myös Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot, joiden perussääntö ja toimintatavat vahvistetaan eurooppalailla. On huomattava, että toimenpiteitä humanitaarisen avun alalla hyväksytään määräenemmistöllä jo nykyäänkin, mutta niillä on eri oikeusperusta.

III-398 artikla: Euroopan unionin hallinto
Perustuslakisopimuksessa luodaan uusi oikeusperusta Euroopan unionin hallinnon osalta. Unionin toimielimet, elimet ja laitokset tukeutuvat tehtäviään hoitaessaan avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon. Eurooppalailla määritellään säännökset ja neuvosto tekee päätökset määräenemmistöllä. On huomattava, että toimenpiteitä tällä alalla hyväksytään määräenemmistöllä jo nykyäänkin, mutta niillä on eri oikeusperusta.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla Aihe Huomautukset
I-9 Liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen Uusia määräyksiä
I-18 Joustolauseke -
I-24 Ministerineuvoston kokoonpanot Uusia määräyksiä
I-32 EU:n neuvoa-antavat elimet Uusia määräyksiä
I-37 Komission täytäntöönpanovalta Huomattavia muutoksia
I-47 Kansalaisaloite Uusia määräyksiä
I-54 Unionin omat varat Uusia määräyksiä
I-60 Unionista eroaminen Uusia määräyksiä
III-122 Yleistä taloudellista etua koskevat palvelut Uusia määräyksiä
III-127 Diplomaatti- ja konsulisuojelu Uusia määräyksiä
III-136 Siirtotyöläisten sosiaaliturva Huomattavia muutoksia
III-141 Itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtyminen ja toiminta itsenäisenä ammatinharjoittajana Huomattavia muutoksia
III-176 Teollis- ja tekijänoikeudet Uusia määräyksiä
III-179 Talouspolitiikan yhteensovittaminen Huomattavia muutoksia
III-184 Liiallisen alijäämän toteaminen Huomattavia muutoksia
III-187 EKPJ:n perussäännön muuttaminen Huomattavia muutoksia
III-196 Euron asema kansainvälisessä valuuttajärjestelmässä Uusia määräyksiä
III-223 Rakennerahastot ja koheesiorahasto Huomattavia muutoksia
III-236 Liikenne Huomattavia muutoksia
III-254 Avaruuspolitiikka Uusia määräyksiä
III-256 Energia Uusia määräyksiä
III-263 Oikeus- ja sisäasiat - hallinnollinen yhteistyö Huomattavia muutoksia
III-265 Rajavalvonta Huomattavia muutoksia
III-266 Turvapaikka Huomattavia muutoksia
III-267 Maahanmuutto Huomattavia muutoksia
III-270 Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla Huomattavia muutoksia
III-271 Rikoslainsäädäntöjen lähentäminen Huomattavia muutoksia
III-272 Rikollisuuden torjunta Huomattavia muutoksia
III-273 Eurojust Huomattavia muutoksia
III-275 Muu kuin operatiivinen poliisiyhteistyö Huomattavia muutoksia
III-276 Europol Huomattavia muutoksia
III-280 Kulttuuri Huomattavia muutoksia
III-281 Matkailu Uusia määräyksiä
III-282 Urheilu Uusia määräyksiä
III-284 Pelastuspalvelu Uusia määräyksiä
III-285 Hallinnollinen yhteistyö Uusia määräyksiä
III-300 YUTP - ulkoasiainministerin aloitteet Huomattavia muutoksia
III-311 Euroopan puolustusvirasto Huomattavia muutoksia
III-312 Puolustus - pysyvä jäsentynyt yhteistyö Uusia määräyksiä
III-321 Humanitaarinen apu Uusia määräyksiä
III-382 EKP:n johtokunnan jäsenten nimittäminen Huomattavia muutoksia
III-398 Euroopan unionin hallinto Uusia määräyksiä

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita perustuslakisopimuksen tekstejä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun