Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopalle perustuslaki Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin perusperiaatteet

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Unionin perusperiaatteet


Säädökset


Johdanto
Säädösten luokittelu
Säädösvallan siirto ja täytäntöönpanosäädökset
Erityiset määräykset
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Unionin toimintavälineiden yksinkertaistaminen oli eräs Euroopan unionin tulevaisuutta koskevan Laekenin julistuksen tärkeimmistä kohdista. Julistuksessa määriteltiin mm. Eurooppa-valmistelukunnan toimeksianto .
Valmistelukunnan työ, jota hallitustenvälinen konferenssi (HVK) jatkoi, vastasi sille asetettuihin odotuksiin ja selkeytti nykyistä järjestelmää. Säädökset jaetaan vastedes kuuteen luokkaan: laki, puitelaki, asetus, päätös, suositus ja lausunto. Perustuslain myötä loppuu siten säädöstyyppien määrän lisääntyminen, joka on asteittain johtanut siihen, että niitä on käytössä yli viisitoista: viisi perussäädöstä, joista määrätään EY:n perustamissopimuksessa, sekä lukuisia "poikkeussäädöksiä", kuten päätöslauselmat, suuntaviivat, ohjeet jne.

Perustuslain I-33 artiklassa luetellaan kuusi uutta oikeudellista säädöstä ja erotellaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset ja muut säädökset, mikä on uudistus verrattuna nykyisiin perussopimuksiin.

Toinen muutos nykyisiin perussopimuksiin verrattuna on se, että perustuslaissa määritellään, minkä tyyppisellä säädöksellä kukin oikeusperusta pannaan täytäntöön. Uudistuksen ansiosta säädöstyyppiä valittaessa ei enää tarvitse epäröidä.

Komission rooli vahvistuu täytäntöönpanosäädösten hyväksymismenettelyssä, sillä komissiolla on periaatteessa täytäntöönpanovalta. Neuvosto voi kuitenkin antaa täytäntöönpanosäädökset silloin, kun on kyse yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta (YUTP) sekä muissa "asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa". Komission täytäntöönpanovallan käyttöä valvovat tästedes jäsenvaltiot eikä enää neuvosto.

Perustuslaissa erotetaan unionin oikeudellisesti velvoittavien säädösten täytäntöönpano (I-37 artikla) ja se, että komissiolle voidaan siirtää valta antaa asetuksia, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien säädösten muita kuin olennaisia osia lainsäätäjän valvonnassa (I-36 artikla).

Perustuslain määräykset, jotka koskevat unionin säädösten allekirjoittamista, julkaisemista ja voimaantuloa vastaavat EY:n perustamissopimuksen määräyksiä (I-39 artikla). Samoin I-38 artikla vastaa tarkasti nykyisten perussopimusten vastaavia määräyksiä, jotka koskevat säädösten perustelemista ja toimielinten vapautta valita annettavan säädöksen laji tapauksissa, joissa siitä ei ole erityisesti määrätty.

Toiseen ja kolmanteen pilariin liittyvät säädökset poistuvat niiden perustana olleen pilarirakenteen mukana. Näin ollen yllämainitut kuusi säädöslajia ovat myös erityisaloilla ainoat mahdolliset.

[ Takaisin sivun alkuun ]

SÄÄDÖSTEN LUOKITTELU

Perustuslain I-33 artiklassa erotetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset ja muut säädökset. Kummastakin luokasta määrätään erillisessä artiklassa: I-34 artiklassa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävistä säädöksistä ja I-35 artiklassa muista säädöksistä.

Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä on kaksi: laki ja puitelaki.

EY:n perustamissopimuksen 249 artiklassa luetellaan viisi perussäädöstä (direktiivi, asetus, päätös, suositus ja lausunto) ja niiden vaikutukset. Näiden säädösten ja uusien välillä on vastaavuuksia.
Eurooppalain määrittely vastaa nykyään käytettyä asetuksen määrittelyä. Eurooppalakia sovelletaan samoin kuin asetusta sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa eikä sitä tarvitse siirtää osaksi kansallista oikeusjärjestystä.
Eurooppapuitelain määrittely vastaa direktiivin määrittelyä. Siinä vahvistetaan tavoitteet ja annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus valita toimenpiteet, joilla nämä tavoitteet voidaan saavuttaa määräajassa.
Perustuslain I-34 artiklassa vahvistetaan menettelysäännöt lakien ja puitelakien hyväksymiselle, jossa useimmiten noudatetaan tavanomaista lainsäätämisjärjestystä.

Muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä (I-35 artikla) on neljä: eurooppa-asetukset, eurooppapäätökset, suositukset ja lausunnot. Perustuslain mukaan eurooppa-asetus on muu kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä, yleisesti sovellettava säädös, jolla lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset ja perustuslain tietyt erityismääräykset pannaan täytäntöön. Ne voivat olla myös säädösvallan siirron nojalla annettavia eurooppa-asetuksia tai täytäntöönpanoasetuksia.
Nämä asetukset voivat olla sitovia kaikilta osiltaan tai vain tavoitteiden osalta.

Eurooppapäätös sen sijaan voidaan uuden määrittelynsä mukaisesti osoittaa tietyille kohteille tai se voi olla yleinen päätös. Näin ei ole EY:n perustamissopimuksen 249 artiklassa tarkoitetun päätöksen laita, vaan se on aina osoitettu tietyille kohteille.
Muihin kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviin säädöksiin kuuluvat lisäksi suositukset ja lausunnot, jotka eivät ole sitovia.
Perustuslain I-35 artiklan viimeisessä kohdassa vahvistetaan komission yleinen toimivalta antaa suosituksia, josta nykyään määrätään EY:n perustamissopimuksen 211 artiklassa, sekä laajennetaan tämä toimivalta koskemaan myös neuvostoa (I-35 artikla).

[ Takaisin sivun alkuun ]

SÄÄDÖSVALLAN SIIRTO JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET

EY:n perustamissopimuksen 202 artiklassa tunnustettu täytäntöönpanovalta jaetaan perustuslaissa säädösvallan siirron nojalla annettaviin eurooppa-asetuksiin (I-36 artikla) ja varsinaisiin täytäntöönpanosäädöksiin (I-37 artikla).

Komissio on vastedes yksin vastuussa sellaisten säädösvallan siirron nojalla annettavien eurooppa-asetusten antamisesta, joilla täydennetään tai muutetaan lain tai puitelain muita kuin keskeisiä osia (I-36 artiklassa täsmennetään, että säädösvallan siirto ei voi koskea tietyn alan keskeisiä osia). Näin ollen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien säädösten kaikkein teknisimpien osien määrittely voidaan siirtää komissiolle kyseisessä laissa tai puitelaissa säädettyjä edellytyksiä (siirron sisältöä, soveltamisalaa ja kestoa) noudattaen. Siirto voidaan lisäksi tehdä vain molempien lainsäätäjien valvonnassa. Parlamentti tai neuvosto voi päättää siirron peruuttamisesta, ja siirron voimaantulo saattaa riippua lainsäätäjien hiljaisesta sopimuksesta. Nämä uudet määräykset ovat merkittävä uudistus unionin päätöksentekojärjestelmässä, vaikka käytännössä komissiolle on jo aikaisemmin voitu myöntää vastaavanlainen toimivalta esimerkiksi sisämarkkinoita ja ympäristöä koskevilla aloilla. Lisäksi määräykset vahvistavat parlamentin roolia, sillä parlamentti valvoo tästedes lainsäädäntövallan siirtämistä samoin perustein kuin neuvosto.

Varsinaisia täytäntöönpanosäädöksiä koskevassa I-37 artiklassa määrätään, että yhteisön säädösten aineellinen toteuttaminen kuuluu yleensä jäsenvaltioille. Jos unionin osallistuminen on perusteltua yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi, täytäntöönpanovalta voidaan periaatteessa siirtää komissiolle tai YUTP:hen liittyvissä sekä muissa erityisissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa neuvostolle. Unionin täytäntöönpanosäädökset annetaan eurooppalaisina täytäntöönpanoasetuksina tai eurooppalaisina täytäntöönpanopäätöksinä.
Harjoittaessaan periaatteessa jäsenvaltioille kuuluvaa toimivaltaa on loogista, että komissio tukeutuu jäsenvaltioiden edustajista muodostuviin komiteoihin, jotka antavat lausuntonsa komission laatimista täytäntöönpanotoimenpiteistä. Tätä valvontajärjestelmää kutsutaan "komitologiamenettelyksi".
Perustuslain I-37 artiklassa määrätään, että komitologiamenettelyn mukaiset yleissäännöt ja -periaatteet vahvistetaan tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti annetulla eurooppalailla eikä neuvosto enää vahvista niitä yksin kuten nykyään. Lisäksi artiklassa määrätään, että näiden valvontamenetelmien käyttö kuuluu tästedes jäsenvaltioille eikä neuvostolle.

[ Takaisin sivun alkuun ]

ERITYISET MÄÄRÄYKSET (YUTP, ETPP JA YOS)

Nykyisten perussopimusten mukaan muita kuin yhteisön oikeussäädöksiä voidaan antaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP), Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden (oikeus- ja sisäasioiden, YOS) alalla, toisin sanoen toiseen ja kolmanteen pilariin liittyvissä asioissa, jotka kuuluvat hallitusten väliseen yhteistyöhön eivätkä yhteisömenetelmään. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklassa täsmennetään YUTP:sta, että neuvosto suosittelee Eurooppa-neuvostolle yhteisiä strategioita ja toteuttaa ne erityisesti hyväksymällä yhteisiä toimintoja ja yhteisiä kantoja. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklassa on lisäksi luettelo niistä toimista, jotka neuvosto voi toteuttaa YOS:n alalla. Kyseessä ovat yhteiset kannat, päätökset ja puitepäätökset sekä yleissopimukset.

Koska pilarirakenne häviää perustuslain myötä, luovutaan myös näistä edellä mainituista eri toimista. YUTP:n , ETTP:n ja YOS:n alalla annettavien säädösten on tästedes vastattava uutta luokittelua (I-33 artikla).
Perustuslain I-40 artiklassa vahvistetaan, että YUTP:n alalla voidaan tehdä ainoastaan eurooppapäätöksiä ja että "eurooppalakeja tai -puitelakeja ei voida antaa". Myös ETPP:n alalla voidaan I-41 artiklan mukaan tehdä vain eurooppapäätöksiä. YOS:n alalla käytetään eurooppalakeja ja eurooppapuitelakeja eikä enää entisiä säädöksiä (I-42 artikla).

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla Aihe Huomautuksia
I-33 Unionin oikeussäädökset (uusi luokittelu) Uusia määräyksiä
I-34 Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset Huomattavia muutoksia
I-35 Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
I-36 Säädösvallan siirron nojalla annettavat eurooppa-asetukset Huomattavia muutoksia
I-37 Täytäntöönpanosäädökset
I-40 Erityismääräykset YUTP:n alalla Huomattavia muutoksia
I-41 Erityismääräykset ETTP:n alalla
I-42 Erityismääräykset YOS:n alalla

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita perustuslakisopimuksen tekstejä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun