Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopalle perustuslaki Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin politiikat

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Unionin politiikat


Oikeus- ja sisäasiat


Johdanto
Rajavalvonta sekä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka
Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla
Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla
Poliisiyhteistyö
Petosten torjunta
Syrjintäkielto, kansalaisuus ja henkilöiden vapaa liikkuvuus
Pöytäkirjat
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Perustuslaissa otetaan käyttöön merkittäviä uudistuksia oikeus- ja sisäasioiden alalla. Erityisesti esitetään kolmannen pilarin poistamista ja yhteisömenetelmän käytön yleistämistä. Hallitustenvälinen konferenssi teki valmistelukunnan esittämään ehdotukseen yksittäisiä muutoksia.

Nykyiset määräykset on koottu yhteen lukuun (III osan III osaston IV lukuun).

Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen yleinen määritelmä on annettu sopimuksen I-42 artiklassa ja III-257 artiklassa: "Unioni tarjoaa kansalaisilleen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla ei ole sisärajoja". I-42 artiklassa eritellään tähän liittyvät unionin toiminta-alat eli lainsäädäntö ja operatiivinen yhteistyö (joka on ominainen erityisesti oikeus- ja sisäasioille).

III-257 artiklassa mainitaan seuraavat periaatteet:

Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien perusteella pidettiin lisäksi aiheellisena lisätä maininta oikeussuojan saatavuudesta erityisesti yksityisoikeuden alalla.

Kansallisten parlamenttien asema tarkennetaan I-42 artiklassa ja III-259 artiklassa. Nykyjärjestelmässä kansalliset parlamentit osallistuvat sovellettavien normien antamiseen ratifioimalla sopimukset jäsenvaltioissa. Ratifiointia ei enää mainita perustuslaissa, joten kansalliset parlamentit voivat säilyttää tärkeän asemansa politiikan täytäntöönpanon valvonnassa seuraavien kolmen toimenpiteen avulla:

  1. turvautuminen "ennakkovaroitusjärjestelmään" toissijaisuusperiaatteen alalla; neljäsosa kansallisista parlamenteista voi käynnistää tämän menettelyn
  2. osallistuminen Europolin poliittiseen valvontaan ja Eurojustin toiminnan arviointiin (uusi toimenpide)
  3. tiedotus yhteistoiminnassa komission kanssa toteutettavien keskinäisten arviointijärjestelmien ("vertaisarviointi") sisällöstä ja tuloksista.

Viimeisessä kohdassa (III-260 artikla) määrätään sellaisen järjestelmän soveltamisesta, joka on otettu onnistuneesti käyttöön viime vuosien aikana. Järjestelmän avulla seurataan, miten poliisi- ja oikeusviranomaiset panevat unionin politiikat konkreettisesti täytäntöön operatiivisella tasolla, ja samalla edistetään vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä.

Kansallisille parlamenteille tiedotetaan jatkossa säännöllisesti myös sisäisen turvallisuuden alalla toimivan komitean työskentelystä. Tämä komitea on tietyssä määrin niin kutsutun "komitea 36:n" seuraaja. Kyseisen komitean nimitys on peräisin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen artiklasta, jolla se perustettiin. Komitean tehtävät määritellään uudestaan III-261 artiklassa: uuden pysyvän komitean tehtävänä on nyt avustaa neuvoston työn valmisteluissa poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön aloilla, joten se pyrkii vastedes yksinomaan edistämään ja vahvistamaan toimivaltaisten viranomaisten välistä operatiivista yhteistyötä poliisiasioissa ja sisäiseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Tämä sisäisen turvallisuuden käsite liittyy yksinomaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen, sillä hallitustenvälinen konferenssi käyttää perustuslain I osassa jäsenvaltioiden kansallisen identiteetin yhteydessä laajempaa ja vähemmän täsmällistä "kansallisen turvallisuuden" käsitettä.

Toimivaltaisten yksikköjen hallinnollinen yhteistyö (muu kuin operatiivinen) vahvistetaan III-263 artiklassa, jossa ei muuteta mitenkään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (EY:n perustamissopimuksen) 66 artiklan määräyksiä, joiden mukaan neuvosto Nizzan sopimuksen nojalla toteuttaa yhteistyötoimenpiteitä määräenemmistöllä.

Perustuslakisopimuksessa poistetaan yhteisöjen tuomioistuimen toimivallasta oikeus- ja sisäasioiden alalla rajoitukset ja poikkeukset, joista on määrätty EY:n perustamissopimuksen 68 artiklassa ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 35 artiklassa. Tuomioistuimelle annetaan näin erityisesti valta tehdä päätöksiä jäsenvaltioiden laiminlyönneistä tällä alalla. III-377 artiklassa säilytetään kuitenkin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 35 artiklan 5 kohdassa määrätyt poikkeukset, jotka koskevat poliisitoimien, yleisen järjestyksen ylläpidon ja sisäisen turvallisuuden suojaamisen pätevyyden ja oikeasuhtaisuuden tarkastamista.

[ Takaisin sivun alkuun ]

RAJAVALVONTA SEKÄ TURVAPAIKKA- JA MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA

Perustuslaissa rajavalvonta-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikoista tehdään yhteisiä politiikkoja. Näitä aloja koskevat määräykset eivät poikkea valmistelukunnan ehdottamista määräyksistä.

Uudessa sopimuksessa esitetään tämän alan yleissäännöksi yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta myös rahoituksen osalta (III-268 artikla), kun taas EY:n perustamissopimuksen IV osastossa määrätään "rasitusten jakaantumisesta" ainoastaan pakolaisten sekä joukkomaahantulon yhteydessä kotiseudultaan siirtymään joutuneiden vastaanotossa.

Menettelyissä komissiolla on vastedes yksinoikeus antaa lainsäädäntöaloitteita (kuten jo Amsterdamin sopimuksessa määrättiin - 1. päivästä toukokuuta 2004 lähtien). Perustuslakitekstissä poistetaan kuitenkin lauseke (EY:n perustamissopimuksen 67 artikla), jossa komissio velvoitetaan käsittelemään jäsenvaltioiden esittämät pyynnöt.

Kaikista toimenpiteistä säädetään lailla tai puitelailla tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä lukuun ottamatta äkillisen joukkomaahantulon edellyttämiä hätätoimenpiteitä, joissa kuullaan parlamenttia. Määräenemmistöpäätökset ulotetaan näiden politiikkojen kaikille aloille, mikä on uudistus verrattuna Nizzan sopimuksella menettelyyn tehtyihin muutoksiin.

Toisin kuin EY:n perustamissopimuksessa, uudessa perustuslakisopimuksessa vahvistetaan alan kussakin politiikassa noudatettavat periaatteet.

Henkilöiden rajatarkastukset

EY:n perustamissopimuksen 62 artikla on korvattu III-265 artiklalla. Samalla tehtiin kolme merkittävää muutosta:

Turvapaikkapolitiikka

Maininta vähimmäissäännöistä on poistettu, ja perustuslain III-266 artiklaan sisältyy käsite "yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä", jossa kolmansien maiden kansalaisille myönnetään

Kotiseudultaan siirtymään joutuneille unioni ei myönnä joukkomaahantulon yhteydessä yhdenmukaista asemaa, vaan ehdotuksessa annetaan ainoastaan mahdollisuus ottaa käyttöön yhteinen järjestelmä tilapäisen suojelun antamiseksi Geneven yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

Turvapaikkapolitiikkaan sisältyvien ulkoisten toimien merkitys näkyy määräyksessä, jossa annetaan mahdollisuus kumppanuuteen ja yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa turvapaikkaa taikka toissijaista tai tilapäistä suojelua hakevien henkilöiden suuren määrän hallinnoimiseksi.

Maahanmuutto

Yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan (III-267 artikla) kuuluu maahanmuuttovirtojen tehokas hallinta, laillisesti maassa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu sekä laittoman maahanmuuton ja (erityisesti naisilla ja lapsilla käytävän) ihmiskaupan ehkäiseminen ja torjunta.

Perustuslaissa vahvistetaan Amsterdamin sopimuksesta alkanut kehityskulku määräämällä, että unionille annetaan nimenomainen oikeus tehdä sopimuksia laittomasti maassa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten takaisinotosta.

Merkittävimmät uudistukset koskevat laillisesti maassa oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia: unioni voi vastedes hyväksyä maahanmuuttajien kotouttamiseen tähtääviä jäsenvaltioiden toimia kannustavia ja tukevia toimenpiteitä, jotka eivät merkitse kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamista (aivan kuten rikollisuuden torjunnassa).

Lisäksi III-267 artikla on selkeästi oikeusperusta kolmansien maiden kansalaisten oikeuksia määritettäessä. Jäsenvaltioilla säilyy joka tapauksessa oikeus päättää, kuinka paljon kolmansien maiden kansalaisia päästetään niiden alueille etsimään työtä. Kyseinen kohta on erityisen merkittävä: vaikka se ei vaikuta jäsenvaltiossa jo oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten pääsyyn työmarkkinoille eikä maahantuloon muussa kuin työnhakutarkoituksessa (esimerkiksi perheen yhdistäminen tai opiskelu), sillä varataan maahanmuuttopolitiikan yhteisen määrittelyn alalla merkittävä toimivalta jäsenvaltioille.

EY:n perustamissopimuksen 63 artiklassa määritettyyn laittoman maahanmuuton torjuntaan ja seuraamusten määräämiseen ei tehty mitään muutoksia, lukuun ottamatta ihmiskauppaa koskevaa uutta alakohtaa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ YKSITYISOIKEUDEN ALALLA

EY:n perustamissopimuksen nykyisen 65 artiklan tapaan yhteistyö yksityisoikeuden alalla rajoitetaan asioihin, joiden vaikutukset ulottuvat rajojen yli, kuitenkin "siinä määrin kuin ne ovat tarpeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi".

Perustuslakisopimukseen on kirjattu lisäksi tuomioistuinten päätösten ja muiden päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaate perustaksi, jolle tämän alan oikeudellinen yhteistyö rakentuu. Maininta "lähentämistä koskevista toimenpiteistä" on myös hyvin tärkeä, sillä luetteloon aloista, joilla unioni voi toteuttaa tällaisia toimenpiteitä, lisättiin alat, joilla on tarkoitus varmistaa korkeatasoiset oikeussuojakeinot, riita-asiain oikeudenkäyntien moitteetonta sujumista haittaavien esteiden poistaminen, vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien kehittäminen ja tuomioistuinten henkilöstön koulutuksen tukeminen.

Kuten Nizzan sopimuksella päätettiin, kaikista lainsäädäntötoimenpiteistä päätetään määräenemmistöllä ja yhteispäätösmenettelyssä lukuun ottamatta niitä perheoikeutta koskevia kysymyksiä, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia. Niissä päätökset tehdään edelleen yksimielisesti.

Perustuslaissa on kuitenkin katsottu, että III-269 artiklaan oli tarpeen lisätä kohta, jonka mukaan ministerineuvosto voi yksimielisellä päätöksellä soveltaa tavanomaista lainsäätämisjärjestystä tiettyihin perheoikeudellisiin näkökohtiin. Tämän menettelylausekkeen avulla vältytään siltä, että perustuslakia olisi muutettava.

[ Takaisin sivun alkuun ]

OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ RIKOSOIKEUDEN ALALLA

Kolmannen pilarin poistamisen seurauksena nykyisin käytössä oleva toimenpidevalikoima (yhteiset kannat, päätökset, puitepäätökset, sopimukset) korvataan laeilla ja puitelaeilla , jotka säädetään tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä (lainsäätäjiä ovat parlamentti ja ministerineuvosto, ja tuomioistuin vastaa valvonnasta) Euroopan syyttäjävirastoa lukuun ottamatta (ks. jäljempänä).

Perustuslakiluonnoksessa ehdotettiin määräenemmistöpäätöksiä yleissäännöksi rikosoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön ja rikosoikeuden osalta. Asiasta keskusteltuaan ja yksimielisyysvaatimukseen palaamisen välttämiseksi hallitustenvälinen konferenssi hyväksyi muutoksen, jota kutsutaan "hätäjarruksi" . Tämän lausekkeen mukaan jäsenvaltio voi katsoessaan, että lakiehdotus tai puitelakiehdotus loukkaa sen rikosoikeusjärjestelmän peruspiirteitä, saattaa asian Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi tavanomaisen lainsäädäntömenettelyn keskeyttämiseksi. Asiasta keskusteltuaan Eurooppa-neuvosto voi neljän kuukauden kuluessa palauttaa ehdotuksen neuvostolle ja käynnistää uudelleen tavanomaisen lainsäädäntömenettelyn tai pyytää joko komissiota tai ehdotuksen tehnyttä jäsenvaltioiden ryhmää tekemään uuden ehdotuksen. Jos Eurooppa-neuvosto ei ole alkuperäisen laki- tai puitelakiehdotuksen osalta toteuttanut toimia neljän kuukauden määräajan kuluessa tai jos uutta ehdotusta ei ole annettu 12 kuukauden kuluessa siitä, kun neuvostossa keskusteltiin asiasta, yksi kolmasosa jäsenvaltioista voi aloittaa tiiviimmän yhteistyön. Menettelyä on yksinkertaistettu, koska yleisissä säännöissä mainittu alustava lupa annetaan automaattisesti.

Lainsäädännössä aloiteoikeus on tällä alalla edelleen jaettu komission ja jäsenvaltioiden kesken, mutta valmistelukunta määritti aloitteen esittämistä koskevan "päätösvaltaisuuden" (neljännes jäsenvaltioista eli 7 jäsenvaltiota 25 tai 27 jäsenvaltion laajentuneesta unionista), kun Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaan jokaisella jäsenvaltiolla on aloiteoikeus. Muutoksen ennustetaan vähentävän jäsenvaltioiden tekemiä aloitteita, jotka eivät useinkaan vastaa koko Euroopan unionin todellista yhteistä etua.

Perusperiaatteet, rikosoikeudelliset menettelyt ja aineellinen rikosoikeus

Kuten yhteistyössä yksityisoikeuden alalla, perustuslakiin on kirjattu tuomioistuinpäätösten vastavuoroinen tunnustaminen rikosoikeudellisissa asioissa Tampereella tehdyn poliittisen päätöksen mukaisesti. Periaatteesta tulee rikosoikeuden alan yhteistyön kulmakivi, ja se vahvistaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäistä luottamusta (kuten perustuslakisopimuksen I-42 artiklassa todetaan).

Yhteistyöhön kuuluu myös lainsäädäntöjen lähentäminen antamalla vähimmäissääntöjä seuraavilla aloilla:

Rikosoikeudellinen menettely. Perustuslain III-270 artiklassa esitetään kolme toiminta-alaa:

Hallitustenvälisessä konferenssissa perustuslakiluonnokseen tehtyjen muutosten mukaan tämä rikosoikeuden lähentäminen voidaan kuitenkin toteuttaa vain "sikäli kuin se on tarpeen" ja ottaen huomioon " jäsenvaltioiden oikeusperinteiden ja -järjestelmien erot".

Aineellinen rikosoikeus. III-271 artiklassa määrätään, että unioni voi määritellä rikokset ja seuraamukset vakavan, rajatylittävän rikollisuuden aloilla, joita on kymmenen: terrorismi, laiton huumausainekauppa, järjestäytynyt rikollisuus (jossa on voitu antaa vähimmäissääntöjä jo Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla), ihmiskauppa, naisten ja lasten hyväksikäyttö, laiton asekauppa, rahanpesu, lahjonta, maksuvälineiden väärentäminen ja tietokonerikollisuus.

Aivan kuin luettelo rikosoikeudellisen menettelyn erityistekijöistä, myöskään tämä luettelo ei ole tyhjentävä: ministerineuvosto voi tehdä yksimielisen päätöksen alojen lisäämisestä luetteloon Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.

Neuvosto voi lisäksi - myöskin yksimielisesti - vahvistaa rikostunnusmerkistöjä ja seuraamuksia koskevat vähimmäissäännöt (aineellinen rikosoikeus), kun lainsäädäntöjen lähentäminen osoittautuu välttämättömäksi varmistettaessa unionin politiikan tehokas täytäntöönpano alalla, jolla on jo toteutettu yhdenmukaistamistoimenpiteitä. Näin soveltamisalaa voidaan laajentaa rasismin ja muukalaisvihan torjuntaan, yhteisön taloudellisia etuja vahingoittaviin petoksiin, veronkiertoon, ympäristörikoksiin ja eurojen väärentämiseen.

Rikollisuuden torjunta

Perustuslakisopimuksen III-272 artikla muodostaa erityisen oikeusperustan rikollisuuden torjunnalle. Tämän artiklan mukaan unionissa voidaan vahvistaa kannustamis- ja tukitoimenpiteitä, joilla ei kuitenkaan lähennetä lakeja ja asetuksia.

Eurojust

III-273 artiklassa laajennetaan ja eritellään tarkemmin Eurojustin toimivaltaa. Nizzan sopimuksella muutetussa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklassa määrätään, että Eurojustilla on oikeus pyytää jäsenvaltiota käynnistämään tutkinta, mutta pyyntö ei kuitenkaan ole sitova. Hallitustenvälisessä konferenssissa asiasta käydyn keskustelun seurauksena sopimuksessa määrätään, että vastedes Eurojust voi itse

Eurojustin on toiminnassaan noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjaa, ja tuomioistuin valvoo sen toimintaa.

Euroopan syyttäjänvirasto

Euroopan syyttäjänvirastoa koskevaan valmistelukunnan ehdotukseen tehtiin merkittäviä muutoksia hallitustenvälisessä konferenssissa. Perustuslain III-274 artiklan mukaan neuvosto voi nyt yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan perustaa Eurojustista Euroopan syyttäjänviraston, mutta ainoastaan unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten torjumiseksi. Euroopan syyttäjänviraston tehtävänä on tutkia tämäntyyppisiä rikoksia ja asettaa niiden tekijät ja niihin osalliset syytteeseen. Perustuslaissa annetaan kuitenkin Eurooppa-neuvostolle mahdollisuus laajentaa syyttäjänviraston toimivaltuudet koskemaan rajatylittävän vakavan rikollisuuden torjuntaa. Tämä päätös voidaan tehdä samanaikaisesti kuin syyttäjänviraston perustamisesta tehtävä päätös tai sen jälkeen, ja Eurooppa-neuvoston on tehtävä se yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan ja komissiota kuultuaan.

[ Takaisin sivun alkuun ]

POLIISIYHTEISTYÖ

Aivan kuin yhteistyössä rikosoikeuden alalla, kolmannen pilarin poistaminen vaikuttaa myös poliisiyhteistyötä koskeviin menettelyihin.

Unionin toimivalta alalla ei ole juurikaan muuttunut verrattuna Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, koska toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön soveltamisala (III-275 artikla) on sama kuin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 30 artiklassa. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välisen operatiivisen toimivallan käyttöä koskevissa määräyksissä ja toisen jäsenvaltion alueella tapahtuvaa toimintaa (III-277 artikla) koskevissa määräyksissä edellytetään yksimielisyyttä, kun taas muussa kuin operatiivisessa yhteistyössä päätöksentekoon riittää määräenemmistö.

Europolia koskevan III-276 artiklan määräyksissä esitetään tiivistetysti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 30 artikla. Määräyksissä vahvistetaan Europolin toimivaltaa "kahta tai useampaa jäsenvaltiota koskevassa vakavassa rikollisuudessa" siten, että sille annetaan mahdollisuus varmistaa yhdessä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa toteutettujen tutkintatoimien yhteensovittaminen, järjestäminen ja toteuttaminen. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 32 artiklaa vastaavalla sanamuodolla määrätään, että Europolin kaiken operatiivisen toiminnan tulee tapahtua yhteydessä jäsenvaltioiden viranomaisiin ja että pakkokeinojen käyttö kuuluu yksinomaan toimivaltaisille kansallisille viranomaisille.

Euroopan parlamentti valvoo Europolin toimintaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa. Toiminnassa on noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjaa , ja tuomioistuin valvoo toimintaa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

PETOSTEN TORJUNTA

Petosten torjunnassa perustuslain III-415 artiklassa säilytetään EY:n perustamissopimuksen 280 artiklan sanamuoto. Siinä kuitenkin poistetaan 4 kohdan viimeinen osa, jossa määrättiin, että petosten torjumiseksi ja yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi petolliselta menettelyltä toteutetut toimenpiteet "eivät koske kansallisen rikosoikeuden soveltamista tai kansallista oikeudenhoitoa". Muutoksen ansiosta unioni saa käyttöönsä rikosoikeudellisia välineitä, jotka ovat välttämättömiä taloudellisten etujen suojaamisessa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

SYRJINTÄKIELTO, KANSALAISUUS JA HENKILÖIDEN VAPAA LIIKKUVUUS

Perustuslakisopimuksen kolmannen osan II osasto on omistettu "syrjintäkiellolle ja kansalaisuudelle". Seuraavia kolmea uudistusta on syytä korostaa:

Kansalaisen oikeuksiin kuuluu I-10 artiklan 2 kohdan mukaan - aivan kuin EY:n perustamissopimuksen 18 artiklassa - oikeus liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella. Perustuslakisopimuksen suurin uudistus on III-125 artikla, jossa unionin toimivaltaa on laajennettu aloille, jotka oli jätetty Nizzan sopimuksella toimivallan ulkopuolelle. Tällaisia ovat passeja, henkilötodistuksia, oleskelulupia ja muita niihin rinnastettavia asiakirjoja koskevat toimenpiteet sekä toimenpiteet, jotka koskevat sosiaaliturvaa tai sosiaalista suojelua. Näissä tapauksissa laki annetaan yksimielisellä päätöksellä, kun asiasta on kuultu Euroopan parlamenttia.

[ Takaisin sivun alkuun ]

PÖYTÄKIRJAT

Kuten EY:n perustamissopimuksessa ja Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevia perustuslain määräyksiä on täydennetty lukuisilla pöytäkirjoilla, joista mainittakoon erityisesti pöytäkirja osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä ja pöytäkirjat tiettyihin jäsenvaltioihin (Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Irlantiin, Tanskaan) sovellettavista erityisjärjestelyistä.

Koska valmistelukunta ei käsitellyt näitä pöytäkirjoja, niiden mukauttaminen uusiin perustuslakipuitteisiin jäi hallitustenväliselle konferenssille. Uudistuksista on syytä mainita seuraavat:

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla Aihe Huomautuksia
I-42 Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamista koskevat erityismääräykset Uusia määräyksiä
III-124 Syrjinnän torjunta Huomattavia muutoksia
III-125 Toimenpiteet, jotka koskevat oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella
III-126 Kansalaisuus -
III-127 Diplomaatti- ja konsulisuojelu Huomattavia muutoksia
III-128
III-129
Kansalaisuus -
III-136 Työntekijöiden vapaa liikkuvuus, sosiaaliedut Huomattavia muutoksia
III-160 Varojen jäädyttäminen
III-257 Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen määritelmä Uusia määräyksiä
III-258 Eurooppa-neuvoston asema
III-259 Kansallisten parlamenttien asema
III-260 Arviointijärjestelmät
III-261 Operatiivinen yhteistyö
III-262 Toimenpiteet yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi ja sisäisen turvallisuuden takaamiseksi -
III-263 Hallinnollinen yhteistyö vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella -
III-264 Aloiteoikeus Huomattavia muutoksia
III-265 Rajavalvonta Huomattavia muutoksia
III-266 Turvapaikkapolitiikka
III-267 Maahanmuuttopolitiikka
III-268 Yhteisvastuun periaate Uusia määräyksiä
III-269 Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla Huomattavia muutoksia
III-270 Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla -
III-271 Rikosoikeudellisten normien, rikosten ja seuraamusten lähentäminen -
III-272 Kannustamistoimenpiteet rikollisuuden torjunnassa Uusia määräyksiä
III-273 Eurojust Huomattavia muutoksia
III-274 Euroopan syyttäjänvirasto Uusia määräyksiä
III-275 Muu kuin operatiivinen poliisiyhteistyö Huomattavia muutoksia
III-276 Europol
III-277 Toisen jäsenvaltion alueella toimiminen -
III-377 Tuomioistuimen toimivalta lain noudattamista valvovien viranomaisten toiminnassa
III-415 Petosten torjunta Huomattavia muutoksia

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita perustuslakisopimuksen tekstejä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun