Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopalle perustuslaki Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin politiikat

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Unionin politiikat


Sisäiset politiikanalat ja toimet


Johdanto
Kaikkia politiikkoja koskevat yhteiset muutokset
Mukautukset jaetun toimivallan aloilla
Muita erityisaloja koskevat politiikat
Mukautukset aloilla, joilla unioni voi toteuttaa tuki-, yhteensovittamis- tai täydennystoimia
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Perustuslakisopimuksen kolmannessa osassa annetaan unionin politiikkaa koskevat määräykset. Tämän osan III osastossa käsitellään erityisesti unionin sisäisiä politiikkoja ja toimia, kun taas sitä seuraavissa osastoissa on kyse unionin ulkoisista toimista .

Eurooppa-valmistelukunta ja hallitustenvälinen konferenssi (HVK) kiinnittivät erityistä huomiota politiikan tiettyjen alojen uudistamiseen. Näitä aloja ovat oikeus- ja sisäasiat , talous- ja rahapolitiikka sekä yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP).

Muuta politiikkaa ei sen sijaan ole erityisemmin muutettu tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta, ja siltä osin perustuslakisopimukseen sisältyvät Euroopan yhteisön (EY) perustamissopimuksen ja Euroopan unionista (EU) tehdyn sopimuksen keskeiset määräykset. Näiden muutamien erityisten muutosten lisäksi unionin sisäisiin politiikkoihin ja toimiin ovat välillisesti vaikuttaneet yleisluonteiset institutionaaliset muutokset, jotka ovat perustuslakisopimuksen I osassa (toimivallan jakautuminen, säädösten luokittelu, lainsäädäntömenettely, määräenemmistö sekä yhdentymistä ja johdonmukaisuutta koskevat lausekkeet).

[ Takaisin sivun alkuun ]

KAIKKIA POLITIIKKOJA KOSKEVAT YHTEISET MUUTOKSET

Perustuslakisopimus sisältää laaja-alaisia uudistuksia, jotka vaikuttavat välillisesti kaikkeen unionin politiikkaan.

Perinteisten yhteisten politiikkojen (kuten maatalous-, liikenne- tai sisämarkkinapolitiikan) kuvausta ei ole muutettu, vaan niitä koskevat artiklat toistetaan sellaisinaan, mutta ne on ryhmitelty uudelleen ja luokiteltu johdonmukaisesti I-12 artiklassa kuvatun toimivallan uuden luokittelun mukaisesti.
Aluksi käsitellään politiikkaa, joka kuuluu jaettuun toimivaltaan: sisämarkkinoita, talous- ja rahapolitiikkaa, muiden erityisalojen (työllisyys, sosiaaliala, taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, maatalous, kalastus, ympäristö, kuluttajansuoja, liikenne, Euroopan laajuiset verkot, tutkimus ja kehitys, energia ja avaruus) politiikkaa sekä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta.
Tämän jälkeen käsitellään aloja, joilla unioni voi päättää toteuttaa tuki-, yhteensovittamis- tai täydennystoimia. Näitä aloja ovat kansanterveys, teollisuus, kulttuuri, matkailu, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, nuoriso, urheilu, pelastuspalvelu ja hallinnollinen yhteistyö.

Perustuslakisopimuksen III osan alussa esitetään yhdessä osastossa yleisesti sovellettavat yhdentymistä ja johdonmukaisuutta koskevat lausekkeet, jotka ohjaavat politiikan määrittelyä ja toteuttamista kaikilla aloilla. III-115 artiklassa on uusi lauseke, jonka mukaan "unioni varmistaa tässä osassa tarkoitettujen eri politiikkojen ja toimien välisen johdonmukaisuuden kaikki tavoitteensa huomioon ottaen". Tätä uutta määräystä täydennetään erityislausekkein, jotka koskevat sukupuolten välistä tasa-arvoa, ympäristönsuojelua, kuluttajansuojaa sekä yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen moitteetonta toimintaa. Näiden jo EY:n perustamissopimuksessa olevien lausekkeiden lisäksi mukana on kolme uutta erityislauseketta, joiden aiheina ovat:

Perustuslakisopimuksessa korostetaan edelleen myös yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen tärkeyttä EY:n perustamissopimuksen 16 artiklan mukaisesti. Perustuslakisopimus muodostaa uuden oikeusperustan lainsäädännölle, jossa määritellään periaatteet ja taloudelliset ja rahoitukselliset edellytykset, joiden pohjalta nämä palvelut voivat täyttää tehtävänsä. III-122 artiklassa todetaan myös, että tämä lainsäädäntö ei rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa tarjota, tilata ja rahoittaa tällaisia palveluja perustuslakisopimuksen mukaisesti.

Perustuslakisopimuksessa jaotellaan oikeusperustat määrittämällä niistä kullekin säädöstyypit, joita toimielinten on käytettävä oikeusperustaa toteuttaessaan. Siksi eri politiikan aloja koskevissa määräyksissä ei enää viitata mahdollisuuteen antaa "säädöksiä" tai "toimenpiteitä", vaan niissä määritellään tarkoin, minkä tyyppisiä säädöksiä voidaan antaa ja mitä menettelyjä on noudatettava.

Näin ollen, kun unionin toiminta toteutetaan lain tai puitelain muodossa, ne on useimmiten annettava yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa. Noin 30 oikeusperustan mukaan ministerineuvosto antaa yksin lakeja tai puitelakeja. Harvoissa poikkeustapauksissa vastaava mahdollisuus on Euroopan parlamentilla.

Yhteispäätösmenettelyn vakiinnuttaminen tavanomaiseksi lainsäätämisjärjestykseksi ja komission yksinomaisen lainsäädäntöaloiteoikeuden yleinen soveltaminen selkeyttävät huomattavasti yhteispäätösmenettelyä koskevia nykyisen perustamissopimuksen määräyksiä: komission ehdotuksista ja yhteispäätösmenettelystä määrätään eurooppalain tai -puitelain antamisen yhteydessä. Selkeyttäminen on erityisen tärkeää, koska perustuslakisopimuksessa yhteispäätösmenettelyä sovelletaan noin 20 sellaiseen oikeusperustaan, joihin sitä ei nykyään sovelleta.

Perustuslakisopimuksen I-23 artiklassa määrätään, että neuvosto tekee päätöksensä yleensä määräenemmistöllä . Tästä seuraa, että tekstistä on kaikkien tällaisten oikeusperustojen osalta poistettava maininta neuvoston määräenemmistöpäätöksistä.
Lisäksi määräenemmistöön on siirrytty noin 20 sellaisen oikeusperustan osalta, jotka nykyään edellyttävät yksimielistä päätöstä, ja on otettu käyttöön noin 20 uutta oikeusperustaa, jotka edellyttävät määräenemmistöpäätöksiä.

Perustuslakisopimuksen IV-445 artiklassa on yleisluonteinen uudistus , jonka mukaan Eurooppa-neuvosto voi päättää perustuslakisopimuksen III osan III osaston määräysten muuttamisesta unionin toimivaltaa lisäämättä, jolloin vältytään hallitustenvälisen konferenssin koollekutsumiselta. Tämä määräys mahdollistaa unionin sisäisten politiikkojen ja toimien muuttamisen entistä yksinkertaisempaa menettelyä noudattaen, vaikka Eurooppa-neuvoston ratkaisut on edelleen tehtävä yksimielisesti ja ratifioitava kaikissa jäsenvaltioissa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

MUKAUTUKSET JAETUN TOIMIVALLAN ALOILLA

Sisämarkkinat

Sisämarkkinoita koskevaan lukuun kuuluu seitsemän jaksoa (sisämarkkinoiden toteuttaminen ja toiminta, henkilöiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus, tavaroiden vapaa liikkuvuus, pääomat ja maksut, kilpailusäännöt, veroja ja maksuja koskevat määräykset, yhteiset määräykset). Lähes kaikki tämän luvun määräykset on annettu jo EY:n perustamissopimuksessa, mutta nyt nämä artiklat on järjestetty uudelleen yhteen lukuun.

Sosiaaliturvaetuudet (III-136 artikla)

Oikeusperustaa, jolla helpotetaan vapaata liikkuvuutta sovittamalla yhteen kansallista sosiaaliturvaetuuksia koskevaa lainsäädäntöä, sovelletaan palkattujen työntekijöiden lisäksi itsenäisiin ammatinharjoittajiin. On kuitenkin korostettava, ettei tämän oikeusperustan nojalla voida antaa muihin unionin kansalaisryhmiin (kuten eläkeläisiin tai opiskelijoihin) sovellettavia säännöksiä ja määräyksiä.

Valmistelukunta oli ehdottanut, että tähän artiklaan perustuvat lait ja puitelait hyväksyttäisiin määräenemmistöllä. HVK lievensi uudistusta lisäämällä siihen nk. hätäjarrumekanismin. Kyseessä on menettely, joka sallii jäsenvaltion pyytää asian saattamista Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi, jos se katsoo lakiesityksen saattavan vaikuttaa sosiaaliturvajärjestelmänsä perusteisiin tai rahoituksen tasapainoon. Tällöin lainsäädäntömenettely keskeytetään enintään neljäksi kuukaudeksi.

Pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitukset (III-157 ja III-158 artikla)

Perustuslakisopimuksen III-157 artiklassa siirretään Unkarin ja Viron osalta kansallisten rajoitusten määräaikaa niin, että se on yhdenmukainen vuoden 2003 liittymisasiakirjan kanssa.

Perustuslakisopimuksen III-158 artiklaan on lisätty uusi kohta, jonka mukaan jäsenvaltion yhden tai useamman kolmannen maan osalta toteuttamia rajoittavia verotoimenpiteitä on pidettävä perustuslain mukaisina, ellei asiasta ole annettu eurooppalakia tai -puitelakia. Tämä edellyttää komission tai, jollei komissio toimi kolmen kuukauden kuluessa, neuvoston päätöstä.

Omaisuuden jäädyttäminen (III-160 artikla)

Perustuslakisopimuksessa vahvistetaan terrorismin ja siihen liittyvän toiminnan ennalta ehkäisemiseksi ja torjumiseksi uusi oikeusperusta lainsäädännölle, jolla voidaan vahvistaa hallinnollisia toimenpiteitä pääomien vapaan liikkuvuuden rajoittamiseksi ja henkilöiden, ryhmien tai muiden kuin valtiollisten yhteisöjen omaisuuden jäädyttämiseksi.

Yrityksiä koskeviin kilpailusääntöihin sovellettavista poikkeuksista annettavat asetukset (III-165 artikla) ja valtiontukisääntöihin sovellettavista poikkeuksista annettavat asetukset (III-168 artikla)

Perustuslakisopimuksessa annetaan komissiolle nimenomaisesti mahdollisuus antaa ministerineuvoston myöntämin valtuuksin tällaisia asetuksia. Tämä on tarpeen säädösten uuden luokittelun takia, vaikka menettely vastaakin nykyistä käytäntöä.

Valtiontukien soveltuvuus sisämarkkinoille (III-168 artikla)

Artiklaan on tehty kaksi lisäystä EY:n perustamissopimuksen 87 artiklaan nähden:

Välillisen verotuksen yhdenmukaistaminen (III-171 artikla)

Perustuslakisopimuksen III-171 artikla vastaa olennaiselta osin EY:n perustamissopimuksen 93 artiklaa, joskin siihen on lisätty maininta kilpailun vääristymien välttämisestä.

Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen sisämarkkinoiden toteuttamisen ja toiminnan varmistamiseksi (III-172 ja III-173 artikla)

Säännön ja poikkeuksen välinen suhde on muutettu päinvastaiseksi verrattuna EY:n perustamissopimukseen. III-172 artiklasta, jossa käsitellään sisämarkkinoiden toteuttamista tai toimintaa koskevia jäsenvaltioiden säännöksiä ja jossa määrätään laista tai puitelaista sekä tavanomaisesta lainsäätämisjärjestyksestä, on tullut sääntö. Vastaavasti III-173 artiklasta, jossa käsitellään sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja toimintaan suoraan vaikuttavia jäsenvaltioiden säännöksiä ja jossa määrätään ministerineuvoston yksimielisesti antamasta puitelaista, on tullut poikkeus.

Teollis- ja tekijänoikeuksien eurooppalainen suoja ja muut keskitetyt menettelyt (III-176 artikla)

Perustuslakisopimuksessa määrätään uudesta oikeusperustasta laeille tai puitelaeille, joilla säädetään toimenpiteistä eurooppalaisen suojan luomiseksi teollis- ja tekijänoikeuksille sekä muiden keskitettyjen luvananto-, koordinointi- ja valvontajärjestelmien käyttöön ottamiseksi unionissa. Eurooppalaista suojaa koskevat kielijärjestelyt vahvistetaan kuitenkin neuvoston yksimielisesti hyväksymällä lailla.

MUITA ERITYISALOJA KOSKEVAT POLITIIKAT

Työllisyys (III-203-III-209 artikla)

Tämän alan määräyksiin ei ole tehty perusteellisia muutoksia, mutta huomattakoon kuitenkin, että jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan yhteensovittamisen varmistaminen kuuluu vastedes unionin erityiseen toimivaltaan samalla tavoin kuin talouspolitiikan yhteensovittamisen varmistaminen (I-12 ja I-15 artikla).

Jäsenvaltioiden yhteistyö sosiaalialalla (III-213 artikla)

Tähän määräykseen - jonka mukaan komission on edistettävä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tällä alalla - on lisätty, että komissio voi tehdä avoimen yhteensovittamismenetelmän mukaisia aloitteita (vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää tietojen vaihtoa parhaista käytännöistä, toteuttaa säännöllistä seurantaa ja arviointia). Komission on myös pidettävä Euroopan parlamentti ajan tasalla. Päätösasiakirjaan liitetyssä julistuksessa korostetaan, että tällaiset aloitteet täydentävät jäsenvaltioiden viranomaisten toimia eikä niiden tarkoituksena ole kansallisten järjestelmien yhdenmukaistaminen.

Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus (III-220-III224 artikla)

Huomattakoon, että tähän kohtaan on lisätty maininta alueellisesta yhteenkuuluvuudesta unionin yleisiä tavoitteita koskevassa määräyksessä olevan määritelmän mukaisesti (I-3 artikla).

Tämän alan politiikan keskeisiä tavoitteita käsittelevään III-220 artiklaan on lisätty kohta, jossa täsmennetään, minkä tyyppisiin alueisiin unionin toimet erityisesti kohdistuvat (esim. saaristoalueisiin). HVK:n päätösasiakirjaan liitetyssä julistuksessa tarkennetaan, että saaristoalueilla voidaan tarkoittaa myös kokonaisia saarivaltioita edellyttäen, että tarvittavat edellytykset täyttyvät.

III-223 artiklassa määrätään, että ensimmäiset rakennerahastoja ja koheesiorahastoa koskevat säännökset, jotka annetaan perustuslakisopimuksen allekirjoituspäivänä voimassa olevien säännösten jälkeen, vahvistetaan neuvoston eurooppalailla. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. Eurooppalaki hyväksytään määräenemmistöllä yhteispäätösmenettelyä noudattaen.

Maatalous ja kalastus (III-231 artikla)

Tämän alan säädökset on jaoteltu seuraavasti: lailla tai puitelailla vahvistetaan yhteinen maatalouden markkinajärjestely sekä muut yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan tavoitteiden toteuttamisessa tarvittavat säännökset. Neuvoston asetuksilla ja päätöksillä, jotka perustuvat komission ehdotukseen mutta joissa ei ole kuultu Euroopan parlamenttia, määritetään sen sijaan hintojen vahvistamiseen, maksuihin, tukiin ja määrällisiin rajoituksiin sekä kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet.

Liikenne (III-236-III-245 artikla)

EY:n perustamissopimuksessa määrätty, jo vanhentunut menettely (ministerineuvoston määräenemmistöpäätös) meri- ja lentoliikennettä koskevien toimenpiteiden vahvistamiseksi on perustuslakisopimuksesta poistettu.

Perustuslakisopimuksen III-236 artiklassa on nyt kohta, joka velvoittaa unionin liikennelainsäädännön antamisen yhteydessä ottamaan huomioon tiettyjä erityisnäkökohtia.

Säännöstä erityisjärjestelyistä Saksan jaon vaikutusten huomioon ottamiseksi (III-243 artikla) on muutettu samoin kuin vastaavaa säännöstä valtiontukien alalla.

Tutkimus ja teknologian kehittäminen (III-248-III-255 artikla)

Perustuslakisopimuksen III-250 artiklaan, jossa velvoitetaan komissio edistämään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla, on tehty lisäys, jonka mukaan komissio voi tehdä avoimen yhteensovittamismenetelmän mukaisia aloitteita (vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää tietojen vaihtoa parhaista käytännöistä, toteuttaa säännöllistä seurantaa ja arviointia). Komission on myös pidettävä Euroopan parlamentti ajan tasalla.

III-248 artiklalla vakiinnutetaan eurooppalaisen tutkimusalueen käsite. Eurooppalailla voidaan säätää eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä (III-251 artikla), joilla ei kuitenkaan rajoiteta jäsenvaltioiden oman tutkimuspolitiikan soveltamista.

Unionin toiminta on kuitenkin edelleen pääasiassa rahoitustuen antamista tutkimustyölle Euroopassa puiteohjelman ja erityisohjelmien välityksellä. Puiteohjelma hyväksytään tavanomaisella lailla (yhteispäätösmenettely), kun taas erityisohjelmista säädetään neuvoston eurooppalailla. Tällöin Euroopan parlamenttia kuullaan, mutta se ei osallistu päätöksentekoon (III-251 artikla).

Avaruus (III-254 artikla)

Perustuslakisopimuksessa vahvistetaan uusi oikeusperusta lakien ja puitelakien antamiseksi Euroopan avaruuspolitiikan toimenpiteistä, joihin kuuluu myös eurooppalainen avaruusohjelma. III-254 artiklassa todetaan myös, että unioni luo tarvittavat yhteydet Euroopan avaruusjärjestöön.

Energia (III-256 artikla)

Perustuslakisopimuksessa vahvistetaan uusi oikeusperusta lakien ja puitelakien antamiseksi energiapolitiikan toimenpiteistä, joilla ei kuitenkaan vaikuteta jäsenvaltion eri energialähteiden välillä tekemiin valintoihin eikä jäsenvaltion energiahuollon yleisiin rakenteisiin. Artiklassa täsmennetään, että lait tai puitelait eivät rajoita perustuslain muiden (erityisesti sisämarkkinoita koskevien) määräysten soveltamista.

Artiklan viimeisessä kohdassa todetaan, että toimenpiteistä, jotka ovat etupäässä verotuksellisia, säädetään neuvoston lailla tai puitelailla ja että neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan.

MUKAUTUKSET ALOILLA, JOILLA UNIONI VOI TOTEUTTAA TUKI-, YHTEENSOVITTAMIS- TAI TÄYDENNYSTOIMIA

Kansanterveys (III-278 artikla)

Vaikka tämä artikla on sijoitettu lukuun, jossa käsitellään tuki-, yhteensovittamis- tai täydennystoimia, siinä näkyy kyseisen alan toimivallan kaksoisluonne:

Lisäksi jäsenvaltioiden toimivalta tällä alalla määritellään entistä täsmällisemmin. III-278 artiklan 7 kohdan mukaan velvollisuuksien, jotka liittyvät kansallisen terveyspolitiikan määrittelyyn sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen, ohella jäsenvaltioiden tehtäviin kuuluvat terveyspalvelujen ja sairaanhoidon hallinnointi sekä niihin osoitettujen voimavarojen kohdentaminen.

Teollisuus (III-279 artikla)

Määräykseen, jolla komissio velvoitetaan edistämään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä teollisuutta koskevissa kysymyksissä, on lisätty, että komissio voi tehdä avoimen yhteensovittamismenetelmän mukaisia aloitteita (vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää tietojen vaihtoa parhaista käytännöistä, toteuttaa säännöllistä seurantaa ja arviointia). Komission on myös pidettävä Euroopan parlamentti ajan tasalla.

Matkailu (III-281 artikla)

Vastoin valmistelukunnan kantaa HVK otti matkailun yhdeksi aloista, joilla unioni voi toteuttaa tuki-, yhteensovittamis- tai täydennystoimia, ja alalle vahvistetaan uusi oikeusperusta. III-281 artiklassa vahvistetaan alan politiikan tavoitteet ja määritetään toimintakeinot. Nykyisellään EY:n perustamissopimuksessa on vain maininta matkailusta (3 artiklassa), mutta erityisesti tätä alaa koskevia määräyksiä ei anneta.

Yleissivistävä koulutus, nuoriso, urheilu ja ammatillinen koulutus (III-282 artikla)

Tähän artiklaan on liitetty erityinen toimivalta urheiluasioissa. Tämä uusi toimivalta näkyy oikeusperustassa, jonka nojalla hyväksytään urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämistoimenpiteitä koskevat lait ja puitelait. Koska kyseessä on tuki-, yhteensovittamis- ja täydennystoimet, jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistaminen on kielletty.
Korostettakoon vielä, että artiklaan on lisätty määräys, jonka mukaan unionin toiminnalla on nimenomaan pyrittävä kannustamaan nuorten osallistumista Euroopan demokratian toimintaan.

Pelastuspalvelu (III-284 artikla)

Perustuslakisopimuksessa vahvistetaan uusi oikeusperusta sellaisten lakien ja puitelakien antamiseksi, joilla vahvistetaan kansallista toimintaa tukevat toimenpiteet tällä alalla ja edistetään yhteistyötä. Koska kyseessä on tuki-, yhteensovittamis- tai täydennystoimet, jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistaminen on kielletty.

Hallinnollinen yhteistyö (III-285 artikla)

Perustuslakisopimuksessa vahvistetaan uusi oikeusperusta jäsenvaltioiden hallinnollisten valmiuksien tehostamista koskevien lakien antamiseksi, jotta unionin oikeutta toteutettaisiin tehokkaasti. Koska kyseessä on tuki-, yhteensovittamis- ja täydennystoimet, jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistaminen on kielletty. Tällä yhteistyöllä ei rajoiteta jäsenvaltioiden velvollisuutta panna unionin oikeus täytäntöön eikä komission oikeuksia ja velvollisuuksia (esimerkiksi jäsenvaltioiden jäsenyysvelvoitteiden laiminlyöntiä koskevissa menettelyissä).

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla Aihe Huomautuksia
III-122 Yleistä taloudellista etua koskevat palvelut Huomattavia muutoksia
III-136 Sosiaaliturvaetuudet Huomattavia muutoksia
III-157 ja III-158 Pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitukset -
III-160 Omaisuuden jäädyttäminen Uusia määräyksiä
III-165 ja III-168 Yrityksiä koskeviin kilpailusääntöihin sovellettavista poikkeuksista annettavat asetukset ja valtiontukisääntöihin sovellettavista poikkeuksista annettavat asetukset -
III-168 Valtiontukien soveltuvuus sisämarkkinoille -
III-170 ja III-171 Välillisen verotuksen yhdenmukaistaminen -
III-172 ja III-173 Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen sisämarkkinoiden toteuttamisen ja toiminnan varmistamiseksi -
III-176 Teollis- ja tekijänoikeuksien eurooppalainen suoja ja muut keskitetyt menettelyt Uusia määräyksiä
III-203-III-208 Työllisyys -
III-213 Avoin yhteensovittamismenetelmä sosiaalialalla (jäsenvaltioiden yhteistyö sosiaalialalla) -
III-220-III-224 Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus Huomattavia muutoksia
III-231 Maatalous ja kalastus -
III-236-III-245 Liikenne -
III-248-III-255 Tutkimus ja teknologian kehittäminen Huomattavia muutoksia
III-254 Avaruus Uusia määräyksiä
III-256 Energia Uusia määräyksiä
III-278 Kansanterveys Huomattavia muutoksia
III-279 Teollisuus Huomattavia muutoksia
III-281 Matkailu Uusia määräyksiä
III-282 Yleissivistävä koulutus, nuoriso, urheilu ja ammatillinen koulutus Uusia määräyksiä
III-284 Pelastuspalvelu Uusia määräyksiä
III-285 Hallinnollinen yhteistyö Uusia määräyksiä

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita perustuslakisopimuksen tekstejä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun