Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopalle perustuslaki Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin toimielimet

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Unionin toimielimet


Institutionaalinen kehys


Johdanto
Tuomioistuinjärjestelmä: unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin
Unionin muut toimielimet
Unionin neuvoa-antavat elimet
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Perustuslakitekstissä tarkastellaan Euroopan unionin (EU) toimielinjärjestelmää, johon kuuluu nykyisin viisi toimielintä (Euroopan parlamentti, ministerineuvosto, komissio, tuomioistuin ja tilintarkastustuomioistuin), Euroopan keskuspankki ja kolme muuta tärkeää elintä (Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea ja Euroopan investointipankki).

Perustuslakisopimuksen I-19 artiklassa täsmennetään, että toimielinjärjestelmään kuuluvat Euroopan parlamentti , Eurooppa-neuvosto , ministerineuvosto ("neuvosto"), Euroopan komissio ja Euroopan unionin tuomioistuin .

Eurooppa-neuvostoa pidetään siis omana toimielimenään, mutta tilintarkastustuomioistuinta ei ole otettu osaksi perustoimielinjärjestelmää. Se mainitaan erikseen IV osaston II luvussa, jonka otsikko on "Unionin muut toimielimet ja neuvoa-antavat elimet", kuten myös Euroopan keskuspankki (EKP), joka saa virallisesti toimielimen aseman. Tämä uusi kahteen eri lukuun jaettu esitystapa osoittaa, että viiden pääasiallisen toimielimen (Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto, ministerineuvosto, Euroopan komissio ja unionin tuomioistuin) rinnalla on kaksi muuta toimielintä (tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan keskuspankki), jotka samaten ovat tehtäviään hoitaessaan täysin riippumattomia muista toimielimistä.

Niitä instansseja tai elimiä, joille on annettu toimielimen asema, on siis yhteensä seitsemän.

Pääasiallisista toimielimistä neljä (Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto, ministerineuvosto ja komissio) on käynyt läpi huomattavia muutoksia, kun taas tuomioistuimen osalta on varsinaisesti muutettu vain tiettyjä määräyksiä.
EU:n muiden toimielinten ja elinten osalta ei ole tehty juuri lainkaan muutoksia, koska ainoastaan alueiden komitean (AK) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) jäsenten toimikauden kestoa on muutettu.

Perustuslaki ei sisällä uudistuksia myöskään toimielinten kotipaikkojen osalta, sillä siihen on sisällytetty sellaisenaan EY:n perustamissopimuksen liitteenä tähän saakka ollut pöytäkirja. Lisäksi perustuslakisopimukseen on sisällytetty muuttamattomina toimielinten välisen neuvottelemisen ja yhteistyön käsitteet, joiden on määrä ohjata lojaalia yhteistyötä toimielinten kesken (I-19 ja III-397 artikla).

[ Takaisin sivun alkuun ]

TUOMIOISTUINJÄRJESTELMÄ: UNIONIN TUOMIOISTUIN JA UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN

Sen jälkeen kun Nizzan sopimuksella tehtiin huomattavia muutoksia tuomioistuinjärjestelmään, muun muassa toimivalta jaettiin paremmin kahden tuomioistuimen välillä ja annettiin mahdollisuus perustaa unionin yleisen tuomioistuimen yhteyteen erityistuomioistuimia, perustuslaissa ehdotetaan puolestaan joitain lisämuutoksia.

Perustuslakitekstissä muutetaan tuomioistuimen nimeä. Nimi "Euroopan unionin tuomioistuin" tarkoittaa tästä lähin virallisesti kaksiosaista tuomioistuinta kokonaisuudessaan. Ylimmän oikeusasteen nimeksi tulee "unionin tuomioistuin" ja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen uusi nimi on "unionin yleinen tuomioistuin". Perustuslain I-29 artiklassa täsmennetään, että Euroopan unionin tuomioistuimeen kuuluvat "unionin tuomioistuin, unionin yleinen tuomioistuin ja erityistuomioistuimia".

Perustuslain III-359 artiklan mukaan eurooppalailla voidaan perustaa unionin yleisen tuomioistuimen yhteyteen erityistuomioistuimia. Ne perustetaan tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä . Laki annetaan joko unionin tuomioistuimen pyynnöstä tai komission ehdotuksesta, ja siinä vahvistetaan kyseisen tuomioistuimen kokoonpanoa koskevat säännöt ja määritellään sille annettavat toimivaltuudet.

Perustuslain III-357 artiklalla perustetaan komitea, joka antaa lausunnon siitä, ovatko ehdokkaiden ansiot riittävät tuomarin ja julkisasiamiehen tehtävien hoitamiseen, ennen kuin jäsenvaltioiden hallitukset tekevät nimityspäätöksen.

Perustuslakisopimuksessa ei muuteta tuomioistuimen tehtäviä. Siinä täsmennetään sen sijaan, että "jäsenvaltiot säätävät tarvittavista muutoksenhakukeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla" (I-29 artikla).

Luonnollisten ja oikeushenkilöiden mahdollisuuksia nostaa kanne tuomioistuimessa helpotetaan kuitenkin antamalla luonnolliselle tai oikeushenkilölle mahdollisuus nostaa kanne "muusta kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytystä säädöksestä, joka koskee häntä suoraan ja joka ei sisällä täytäntöönpanotoimenpiteitä" (III-365 artikla). Perustuslain ansiosta kansalaisten pitäisi näin ollen voida nostaa helpommin kanne seuraamusten perustana olevia unionin säädöksiä vastaan, vaikka ne eivät koskisikaan heitä henkilökohtaisesti (niin kuin perustamissopimuksissa nyt edellytetään).

[ Takaisin sivun alkuun ]

UNIONIN MUUT TOIMIELIMET

Perustuslaissa annetaan toimielimen asema Euroopan keskuspankille kajoamatta sen riippumattomuuteen. Perustuslain I-30 artikla sisältää yleiset määräykset, jotka koskevat Euroopan keskuspankkia ja Euroopan keskuspankkijärjestelmää (EKPJ) , mutta niiden asiasisältöä ei kuitenkaan muuteta. Tämän I-30 artiklan ansiosta, jossa tiivistetään EKP:n tehtävät, ne esitetään aiempaa selvemmin ja näkyvämmin. Lisäksi Euroopan keskuspankin ja keskuspankkijärjestelmän asemaa koskeva pöytäkirja säilytetään.

Tilintarkastustuomioistuimen tehtävät esitetään lyhyesti perustuslakisopimuksen I-31 artiklassa. Konkreettisemmat määräykset ovat III-384 ja III-385 artiklassa, eikä niiden sisältöä ole muutettu.

[ Takaisin sivun alkuun ]

UNIONIN NEUVOA-ANTAVAT ELIMET

Neuvoa-antaville elimille ei perustuslakitekstissä anneta toimielimen asemaa, jota alueiden komitea toivoi. Ainoa muutos koskee EU:n kahden neuvoa-antavan elimen eli alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten toimikauden pituutta. Tämä toimikausi on pidennetty viiteen vuoteen (neljästä), eli se on nyt samanpituinen kuin Euroopan parlamentin toimikausi (III-386 artikla koskee alueiden komiteaa ja III-390 artikla Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa).

Lopuksi on syytä todeta, että elinten kokoonpanoa ei enää vahvisteta perustuslaissa. Se vahvistetaan tästä lähtien ministerineuvoston yksimielisellä eurooppapäätöksellä (III-386 artikla alueiden komitean osalta ja III-389 artikla Euroopan talous- ja sosiaalikomitean osalta).

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artiklat Aihe Huomautuksia
I-19 Toimielinjärjestelmä Huomattavia muutoksia
I-30 ja III-382 ja III-383 Euroopan keskuspankki -
I-31 ja III-384 ja III-385 Tilintarkastustuomioistuin
I-29 ja III-353 ja III-381 Unionin tuomioistuin
I-29 Unionin tuomioistuin (nimi) Huomattavia muutoksia
III-355 ja III-357 Unionin tuomioistuin (tuomareiden ja julkisasiamiesten valinta)
III-359 Unionin tuomioistuin (erityistuomioistuimet)
III-365 Unionin tuomioistuin (kansalaisten kanteet)
I-32 Unionin neuvoa-antavat elimet -
III-386-III-388 Alueiden komitea
III-389-III-392 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
Pöytäkirja Euroopan unionin toimielinten ja tiettyjen elinten, laitosten ja yksikköjen kotipaikan sijainnista Toimielinten kotipaikat -
Pöytäkirja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä Euroopan keskuspankkijärjestelmä ja Euroopan keskuspankki -
Pöytäkirja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä Unionin tuomioistuin -

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita perustuslakisopimuksen tekstejä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun