YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >
Unionin toimielimet
Institutionaalinen kehys
-
Johdanto
Tuomioistuinjärjestelmä: unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin
Unionin muut toimielimet
Unionin neuvoa-antavat elimet
Tiivistelmätaulukko
Perustuslakitekstissä tarkastellaan Euroopan unionin (EU) toimielinjärjestelmää, johon kuuluu nykyisin viisi toimielintä (Euroopan parlamentti, ministerineuvosto, komissio, tuomioistuin ja tilintarkastustuomioistuin), Euroopan keskuspankki ja kolme muuta tärkeää elintä (Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea ja Euroopan investointipankki).
Perustuslakisopimuksen I-19 artiklassa täsmennetään, että toimielinjärjestelmään kuuluvat Euroopan parlamentti , Eurooppa-neuvosto , ministerineuvosto ("neuvosto"), Euroopan komissio ja Euroopan unionin tuomioistuin .
Eurooppa-neuvostoa pidetään siis omana toimielimenään, mutta tilintarkastustuomioistuinta ei ole otettu osaksi perustoimielinjärjestelmää. Se mainitaan erikseen IV osaston II luvussa, jonka otsikko on "Unionin muut toimielimet ja neuvoa-antavat elimet", kuten myös Euroopan keskuspankki (EKP), joka saa virallisesti toimielimen aseman. Tämä uusi kahteen eri lukuun jaettu esitystapa osoittaa, että viiden pääasiallisen toimielimen (Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto, ministerineuvosto, Euroopan komissio ja unionin tuomioistuin) rinnalla on kaksi muuta toimielintä (tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan keskuspankki), jotka samaten ovat tehtäviään hoitaessaan täysin riippumattomia muista toimielimistä.
Niitä instansseja tai elimiä, joille on annettu toimielimen asema, on siis yhteensä seitsemän.
Pääasiallisista toimielimistä neljä (Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto,
ministerineuvosto ja komissio) on käynyt läpi huomattavia muutoksia, kun taas tuomioistuimen
osalta on varsinaisesti muutettu vain tiettyjä määräyksiä.
EU:n muiden toimielinten ja elinten osalta ei ole tehty juuri lainkaan muutoksia,
koska ainoastaan
alueiden komitean (AK) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK)
jäsenten toimikauden kestoa on muutettu.
Perustuslaki ei sisällä uudistuksia myöskään toimielinten kotipaikkojen osalta, sillä siihen on sisällytetty sellaisenaan EY:n perustamissopimuksen liitteenä tähän saakka ollut pöytäkirja. Lisäksi perustuslakisopimukseen on sisällytetty muuttamattomina toimielinten välisen neuvottelemisen ja yhteistyön käsitteet, joiden on määrä ohjata lojaalia yhteistyötä toimielinten kesken (I-19 ja III-397 artikla).
TUOMIOISTUINJÄRJESTELMÄ: UNIONIN TUOMIOISTUIN JA UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN
Sen jälkeen kun Nizzan sopimuksella tehtiin huomattavia muutoksia tuomioistuinjärjestelmään, muun muassa toimivalta jaettiin paremmin kahden tuomioistuimen välillä ja annettiin mahdollisuus perustaa unionin yleisen tuomioistuimen yhteyteen erityistuomioistuimia, perustuslaissa ehdotetaan puolestaan joitain lisämuutoksia.
Perustuslakitekstissä muutetaan tuomioistuimen nimeä. Nimi "Euroopan unionin tuomioistuin" tarkoittaa tästä lähin virallisesti kaksiosaista tuomioistuinta kokonaisuudessaan. Ylimmän oikeusasteen nimeksi tulee "unionin tuomioistuin" ja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen uusi nimi on "unionin yleinen tuomioistuin". Perustuslain I-29 artiklassa täsmennetään, että Euroopan unionin tuomioistuimeen kuuluvat "unionin tuomioistuin, unionin yleinen tuomioistuin ja erityistuomioistuimia".
Perustuslain III-359 artiklan mukaan eurooppalailla voidaan perustaa unionin yleisen tuomioistuimen yhteyteen erityistuomioistuimia. Ne perustetaan tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä . Laki annetaan joko unionin tuomioistuimen pyynnöstä tai komission ehdotuksesta, ja siinä vahvistetaan kyseisen tuomioistuimen kokoonpanoa koskevat säännöt ja määritellään sille annettavat toimivaltuudet.
Perustuslain III-357 artiklalla perustetaan komitea, joka antaa lausunnon siitä, ovatko ehdokkaiden ansiot riittävät tuomarin ja julkisasiamiehen tehtävien hoitamiseen, ennen kuin jäsenvaltioiden hallitukset tekevät nimityspäätöksen.
Perustuslakisopimuksessa ei muuteta tuomioistuimen tehtäviä. Siinä täsmennetään sen sijaan, että "jäsenvaltiot säätävät tarvittavista muutoksenhakukeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla" (I-29 artikla).
Luonnollisten ja oikeushenkilöiden mahdollisuuksia nostaa kanne tuomioistuimessa helpotetaan kuitenkin antamalla luonnolliselle tai oikeushenkilölle mahdollisuus nostaa kanne "muusta kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytystä säädöksestä, joka koskee häntä suoraan ja joka ei sisällä täytäntöönpanotoimenpiteitä" (III-365 artikla). Perustuslain ansiosta kansalaisten pitäisi näin ollen voida nostaa helpommin kanne seuraamusten perustana olevia unionin säädöksiä vastaan, vaikka ne eivät koskisikaan heitä henkilökohtaisesti (niin kuin perustamissopimuksissa nyt edellytetään).
Perustuslaissa annetaan toimielimen asema Euroopan keskuspankille kajoamatta sen riippumattomuuteen. Perustuslain I-30 artikla sisältää yleiset määräykset, jotka koskevat Euroopan keskuspankkia ja Euroopan keskuspankkijärjestelmää (EKPJ) , mutta niiden asiasisältöä ei kuitenkaan muuteta. Tämän I-30 artiklan ansiosta, jossa tiivistetään EKP:n tehtävät, ne esitetään aiempaa selvemmin ja näkyvämmin. Lisäksi Euroopan keskuspankin ja keskuspankkijärjestelmän asemaa koskeva pöytäkirja säilytetään.
Tilintarkastustuomioistuimen tehtävät esitetään lyhyesti perustuslakisopimuksen I-31 artiklassa. Konkreettisemmat määräykset ovat III-384 ja III-385 artiklassa, eikä niiden sisältöä ole muutettu.
Neuvoa-antaville elimille ei perustuslakitekstissä anneta toimielimen asemaa, jota alueiden komitea toivoi. Ainoa muutos koskee EU:n kahden neuvoa-antavan elimen eli alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten toimikauden pituutta. Tämä toimikausi on pidennetty viiteen vuoteen (neljästä), eli se on nyt samanpituinen kuin Euroopan parlamentin toimikausi (III-386 artikla koskee alueiden komiteaa ja III-390 artikla Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa).
Lopuksi on syytä todeta, että elinten kokoonpanoa ei enää vahvisteta perustuslaissa. Se vahvistetaan tästä lähtien ministerineuvoston yksimielisellä eurooppapäätöksellä (III-386 artikla alueiden komitean osalta ja III-389 artikla Euroopan talous- ja sosiaalikomitean osalta).
| Artiklat | Aihe | Huomautuksia |
|---|---|---|
| I-19 | Toimielinjärjestelmä | Huomattavia muutoksia |
| I-30 ja III-382 ja III-383 | Euroopan keskuspankki | - |
| I-31 ja III-384 ja III-385 | Tilintarkastustuomioistuin | |
| I-29 ja III-353 ja III-381 | Unionin tuomioistuin | |
| I-29 | Unionin tuomioistuin (nimi) | Huomattavia muutoksia |
| III-355 ja III-357 | Unionin tuomioistuin (tuomareiden ja julkisasiamiesten valinta) | |
| III-359 | Unionin tuomioistuin (erityistuomioistuimet) | |
| III-365 | Unionin tuomioistuin (kansalaisten kanteet) | |
| I-32 | Unionin neuvoa-antavat elimet | - |
| III-386-III-388 | Alueiden komitea | |
| III-389-III-392 | Euroopan talous- ja sosiaalikomitea | |
| Pöytäkirja Euroopan unionin toimielinten ja tiettyjen elinten, laitosten ja yksikköjen kotipaikan sijainnista | Toimielinten kotipaikat | - |
| Pöytäkirja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä | Euroopan keskuspankkijärjestelmä ja Euroopan keskuspankki | - |
| Pöytäkirja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä | Unionin tuomioistuin | - |
[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]
Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita perustuslakisopimuksen tekstejä.