Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopalle perustuslaki Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin politiikat

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Unionin politiikat


Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)


Johdanto
Päätöksentekomenettely
Tiiviimpi yhteistyö
YUTP:n välineet
YUTP:n rahoitus
Tuomioistuimen asema
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Perustuslakisopimuksen I-12 artiklan 4 kohdassa Euroopan unionille (EU) annetaan toimivalta määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP), johon kuuluu myös yhteisen puolustuspolitiikan asteittainen määrittely. Tämä politiikka perustuu "jäsenten keskinäisen poliittisen yhteisvastuun kehittämiseen, yleistä etua koskevien kysymysten määrittämiseen ja jäsenvaltioiden toimien jatkuvaan lähentämiseen" (I-40 artikla).

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen (SEU) verrattuna perustuslaissa tehdyistä muutoksista merkittävimpiä ovat määräykset unionin ulkoasiainministerin tehtävän perustamisesta ja Euroopan ulkoisen toiminnan yksikön luomisesta.

Ulkoasianministeri osallistuu YUTP:n laadintaan ja täytäntöönpanoon. Hän hoitaa ulkoiseen edustukseen liittyviä tehtäviä, jotka kuuluvat tätä nykyä puheenjohtajalle. Lisäksi hän huolehtii jäsenvaltioiden toimien koordinoinnista kansainvälisissä järjestöissä.

Euroopan ulkoisen toiminnan yksikkö avustaa unionin ulkoasiainministeriä. Se muodostuu neuvoston pääsihteeristön ja komission virkamiehistä sekä kansallisista edustustoista tilapäisesti siirretystä henkilöstöstä.

[ Takaisin sivun alkuun ]

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY

Perustuslain mukaan komissiolla ei ole toimivaltuuksia tehdä YUTP:aa koskevia ehdotuksia. Se voi kuitenkin tukea ulkoasiainministerin aloitetta.

Päätöksentekomenettelyssä ei ole varsinaisesti edistytty. Ministerineuvosto tekee jatkossakin päätökset yksimielisesti suurimmassa osassa tapauksia, ja jäsenvaltioilla on edelleen veto-oikeus.

Kuten EU:sta tehdyssä sopimuksessa, myös määräenemmistöpäätöksistä määrätään vain tietyissä tapauksissa. Perustuslakiin on otettu kuitenkin uusi tapaustyyppi. Neuvosto voi tehdä ratkaisunsa määräenemmistöllä ehdotuksesta, jonka ulkoasiainministeri esittää sen jälkeen kun Eurooppa-neuvosto on sitä häneltä nimenomaisesti pyytänyt (III-300 artikla).

Lisäksi perustuslakisopimuksessa annetaan välillisesti mahdollisuus siirtyä määräenemmistöpäätöksiin. Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti päättää, että ministerineuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä siinä tapauksessa, että asiasta ei määrätä perustuslaissa (I-40 ja III-300 artikla). On kuitenkin huomattava, että tällaista siirtymistä ei sovelleta päätöksiin, joilla on sotilaallista merkitystä, tai puolustukseen liittyvissä asioissa.

Silloin kun sovelletaan määräenemmistöön perustuvaa päätöksentekomenettelyä, jäsenvaltio voi ilmoittaa aikomuksestaan vastustaa päätöksen tekemistä. Sen on kuitenkin vastedes käytettävä perusteena "elintärkeitä" kansalliseen politiikkaan liittyviä syitä, eikä ainoastaan "tärkeitä" syitä, kuten EU:sta tehdyssä sopimuksessa tätä nykyä määrätään. Tällöin ulkoasiainministeri toimii sovittelijana ja pyrkii löytämään hyväksyttävän ratkaisun ennen kuin pyydetään, että asia saatetaan Eurooppa-neuvoston yksimielisesti ratkaistavaksi.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVIIMPI YHTEISTYÖ

Perustuslain määräykset, jotka koskevat tiiviimpää yhteistyötä, vastaavat sisällöltään EU:sta tehdyn sopimuksen nykyisiä määräyksiä. Yksi huomattava muutos entiseen on kuitenkin osallistujajäsenvaltioiden vähimmäismäärä, joka on muutettu kolmannekseen jäsenvaltioista, kun se on nykyisin määritelty kahdeksaksi jäsenvaltioksi.

Lisäksi tiiviimpää yhteistyötä voidaan harjoittaa kaikilla yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan aloilla, eikä ainoastaan yhteisen toiminnan tai yhteisen kannan täytäntöön panemiseksi, kuten EU:sta tehdyn sopimuksen 27 b artiklassa määrätään. Tiiviimpi yhteistyö YUTP:n alalla kuitenkin edellyttää jatkossa neuvoston yksimielistä päätöstä. Puolustuksen alalla voidaan myös harjoittaa "pysyvää rakenneyhteistyötä". Se on todellinen uudistus verrattuna EU:sta tehtyyn sopimukseen, jossa tällainen yhteistyö nimenomaisesti kielletään.

On myös syytä huomata, että perustuslain III-422 artiklan mukaan osallistujajäsenvaltiot voivat tiiviimmän yhteistyön puitteissa päättää tehdä ratkaisunsa määräenemmistöllä, vaikka periaatteessa vaaditaan yksimielisiä päätöksiä. Tämä määräys ei kuitenkaan ole sovellettavissa päätöksiin, joilla on sotilaallista merkitystä, tai puolustukseen liittyvissä asioissa. Menettely voi kaikesta huolimatta avata mahdollisuuden kovan ytimen muodostamiseen YUTP:n alalla.

[ Takaisin sivun alkuun ]

YUTP:N VÄLINEET

Perustuslaissa YUTP:n välineiksi määritellään, toisin kuin EU:sta tehdyssä sopimuksessa, eurooppapäätökset ja kansainväliset sopimukset. Neuvosto voi tehdä eurooppapäätöksiä, jotka koskevat:

Lainsäädäntövälineiden, kuten lakien tai puitelakien, käyttö ei ole mahdollista.

Vaikka EU:sta tehdyn sopimuksen nojalla on laadittu hyvin vähän yhteisiä strategioita, ne on kuitenkin sisällytetty perustuslakiin Eurooppa-neuvoston määrittelemien strategisten suuntaviivojen ja tavoitteiden muodossa, jotka päinvastoin kuin SEU:n 13 artiklassa määritetyt yhteiset strategiat koskevat myös YUTP:aan kuulumatonta toimintaa (III-293 artikla).

[ Takaisin sivun alkuun ]

YUTP:N RAHOITUS

YUTP:sta johtuvat menot otetaan edelleen unionin yleiseen talousarvioon, lukuun ottamatta sellaisista operaatioista johtuvia menoja, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla. Lisäksi perustuslaissa määrätään eurooppapäätöksen tekemisestä sen varmistamiseksi, että voidaan saada nopeasti käyttöön määrärahat, jotka on otettu talousarvioon yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ja etenkin Petersbergin tehtävien (humanitaariset ja pelastustehtävät, rauhanturvaaminen, taistelujoukkojen tehtävät kriisinhallinnassa, rauhanpalauttaminen mukaan luettuna, jne.) valmistelutoimia koskevia kiireellisiä aloitteita varten.

Lisäksi perustetaan jäsenvaltioiden osuuksista muodostettava käynnistysrahasto niiden Petersbergin tehtäviä valmistelevien toimien rahoittamiseksi, joita ei ole otettu unionin yleiseen talousarvioon (III-313 artikla).

[ Takaisin sivun alkuun ]

TUOMIOISTUIMEN ASEMA

Tuomioistuin ei ole toimivaltainen YUTP:n alalla. Sillä on kuitenkin toimivalta ratkaista kanteita, jotka koskevat luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle osoitetun, ministerineuvoston hyväksymän rajoitustoimenpiteen laillisuuden tutkimista.

Lisäksi tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan asioita, jotka koskevat myös YUTP:n alalla tehdyn kansainvälisen sopimuksen yhteensopivuutta perustuslain määräysten kanssa. Samoin se voi päättää lausekkeesta, jonka mukaan YUTP:n toteuttaminen ei vaikuta muuhun politiikkaan.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla Aihe Huomautuksia
I-12 artiklan 4 kohta EU:n toimivaltuuksien periaate YUTP:n alalla -
I-16 artikla Toimivaltuudet YUTP:n alalla -
I-28 artikla Ulkoasiainministerin nimittäminen, asema ja tehtävät Uusia määräyksiä
I-40 artikla Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamista koskevat erityismääräykset -
I-41 artikla Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toteuttamista koskevat erityismääräykset -
I-44 artikla Tiiviimpi yhteistyö -
III-294-III-313 artikla (V osaston II luku) YUTP:aa koskevat määräykset -

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita perustuslakisopimuksen tekstejä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun